Pienet

Sinkut – Joulukuu 2007

20.12.2007

Agent Kooper: Caroline
Fast Freddie Productions

Ilmavan hapokas nimibiisi aloittaa turkulaisen Agent Kooperin tuoreen nelibiisisen sinkun mukavan reippaalla otteella. Laiskottelevan kantrahtava ja leppoisasti taputteleva juomalaulu From A Rooftop jatkaa hommaa mainiosti kapakkipianolla koristeltuna, Ask Me kuljee myös aika maaseutu-tunnelmissa hiukan reippaammalla potkulla mutta yhtä rennolla autereella. Tuntuu kuin Robin Pahlmanin johtama trio olisi viimeinkin löytänyt sen rauhan jota todelliseen ajattomaan musiikkiin vaaditaan. Vastaavaa rentoutta ja nyansseja vaan yhtä lailla seuraavalle pitkäsoitolle, niin hyvä tulee. Ehkä tuollainen kiireetön americana on juuri oikeanlainen patina trion rockitukselle.

Ilkka Valpasvuo

brightboy: Wheels Of Misfortune
HMC

Ihan liian harvoin saa käsiinsä vinyyliseiskoja brightboyn kaltaiselta orkesterilta. Helsinkiläisten tumman tanssipotkuinen indierock on lisäksi tässäkin formaatissa yhtä iskevää. Nimibiisi on todella tarttuva eikä A-puolen kakkosraita Sirens juurikaan jälkeen jää. Ainoastaan tällä vinyylillä soiva Something´s Missing on selvästi ilmavampi ja rennommin groovaava sävellys. Tiukka tanssipoljento ja puristava tummuus on välillä heitetty syrjään, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä että biisi jäisi miksikään täytesilpaisuksi. Vaikka se ehkä ”iske” niin napakasti niskasta kuin potkivammat raidat, on tällainen huolettomampi ”päiväuni” hyvä todiste siitä ettei yhtye välttämättä ole vain sen yhden juttunsa vanki. Koukukkuudessa biisi toki häviää, kaipa se muuten olisi nostettu levylle asti.

Ilkka Valpasvuo

Downstairs: Peephole City
Fullsteam

Rouheaa rockin, punkin ja indien sekasotkua maustettuna hetkittäin hardcorehtavan haastavalla laululla ja vahvemmin tilu-uruilla, siinäpä helsinkiläisen nelikon Downstairsin kaava ainakin jonkinlaisena tiivistettynä kuvauksena. Tammikuussa tulevaa pitkäsoittoa lämmittelevä kahden biisin vinyyli-single alkaa olla jo sen verran vahvaa näytettä yhtyeen riehakkaasta tarttuvuudesta, että pidempää lättyä alkaa odotella vesi kielellä. Sekä A-puolen nimibiisi että vain tällä lätyllä kuultava kakkosraita Guilt Sex, Hot Corpses iskevät hyvin. Downstairsin live-esiintymistä on myös kehuttu paljon, eli taitaa olla kyseessä jälleen uusi kultakimpale Fullsteamin tallissa.

Ilkka Valpasvuo

Edward: Back Home

Millaista musiikkia Edward soittaa? No, sellaista melodista poppirokkia mitä kuulee radiosta. Back Homen kertosäe jäi jo parin kuuntelun jälkeen päähäni soimaan ihan huomaamatta. Meininki on melko tummasävyistä, mutta ei enempää kuin mikä on normi näinä HIM-aikoina. Kakkosraita First Move kuuluu siihen yleiseen mutta rasittavaan biisilajiin, missä on rullaava intro ja kertsi, mutta aina säkeistöön ryhdyttäessä bändi vaihtaa keskitempoon, ja jurnuttaa jotain mitäänsanomatonta laulajan taustalle. En halua olla ylettömän kriittinen - kuten sanottua, biisit jäävät päähän, mikä on ilmeisesti yhtyeen ylin tavoite, ja muutenkin ollaan selvästi harrastelijatason yläpuolella. Mutta todella vaikea tästä on mitään kovin yksilöivää sanottavaa keksiä.

Mikko Heimola

Ismo Alanko Teholla: Päästänkö irti?
Fullsteam

Suomirockin shamaanin Ismo Alangon yhteistyö lyömäsoitintaiteilija Teho Majamäen kanssa on valloittanut kansan jo livemuodossa. Nyt melko yllättäen nuoremman sukupolven Fullsteamille siirtyneen Ismon tuoreinta yhteistyötä päästään kuulemaan myös levymuodossa. Päästänkö irti? on Ismo-sarjassa kohtuullinen biisi, ihan klassikko-statusta en sille silti pysty lupaamaan. Tehon lyömät taas ovat sellainen yksittäinen ”uusi” piirre keitoksessa, joka saa odottamaan Teholla-levystä hyvää. Ja kyllähän Alanko edelleen osaa komean melodian ja tunnelmallisen kertosäkeen tekemisen, eikä miehen äänenkäytön suhteen ole vieläkään erehtymisen vaaraa tai moitteen sijaa. Viime kesän Ilosaarirockissa nauhoitettu live-versio ei juurikaan eroa levytetystä, mitä nyt ehkä kasvaa levytettyä versiota komeammin. Kertonee vain siitä kuinka hyvin Alangon ja Majamäen yhteistyö livenä rullaa.

Ilkka Valpasvuo

Juggling Jugulars: When I See/Addicted
Kämäset levyt

Juggling Jugulars pistää taas uutta komian seiskatuumaisen verran. Nämä jo vuonna 2006 Dassumin Pentin äänittämät biisit olivat tulossa yhtyeen uudelle levylle hienon Nothing´s Finished-lätyn työtä jatkamaan. Mutta sitten kävi ikävästi – yhtyeen basisti Jantsa sai vaikean aivoverenvuodon ja sessiot jäivät luonnollisesti siihen. Nämä kaksi kappaletta jäivät kuitenkin käsiin ja nyt niistä on sorvattu hyvin munille potkiva sinkullinen kipakkaa punkkia.

Yhtyeen tumman tuuttauksen persoonallisin osa on edelleen Arja, jonka tuima vokalisointi pukee oivallisesti syvissä vesissä raivokkaasti kroolaavaa soittoa. Uuden basistinsa Jaanin kanssa yhtye on nyt tekemässä uutta tulemista ja näiden ääninäytteiden perusteella on lupa odottaa aika paljon. Jugut ovat edelleen olennainen osa suomi-punkin kärkikastia.

Ilkka Valpasvuo

Valkyrend Varieté: Tonttu

Kotimainen Valkyrend Varieté vastaa tämän jouluksi julkaistavan sinkku-koosteen ainoasta joulusinglestä. Metallipohjalta lähtenyt, nykyään akustisvoittoisen folk-trubadurismin parissa pyörivä yhtye on tulkinnut jouluklassikon Tonttu sekä vahvistanut kokonaisuutta kahdella omalla samaa aihemaailmaa avaavalla kappaleella. Hevi-juuret kuuluvat eniten juuri Tontun mahtipontisessa toteutuksessa, etenkin jousisovituksien tukemana laulun jylhyys tuo vahvasti mieleen sitä joulun klassista tummaa juhlallisuutta. Omat kappaleet Jouluun sydän virttynyt on selkeästi heleämpää ja maanläheisempää näppäilyä, jossa yhtyeen kaunis folk-maailma pääsee oikeuksiinsa. Hevi-joulusta en olisikaan juuri jaksanut perustaa. Myös päätösraita Vapaus pistää selloineen hyvin, kuljetaan jossain laina-raidan jylhyyden ja kakkoskappaleen heleyden puolivälissä.

Ilkka Valpasvuo

Lukukertoja: 6216