Die Krupps: Too Much History (2CD)

AFM Records

Saksalainen industrial-ja elektro-punkin pioneeri Die Krupps on lojunut viimeiset kymmenen vuotta miltei yht�mittaisesti telakalla. Pari vuotta sitten b�ndille naksahti mittariin t�ysi nelj�nnesvuosisata, mink� johdosta ryhm� n�htiin pitk�st� aikaa estradeilla, mutta luvattua uutta pitk�soittoa ei ole kuulunut viel� t�h�n p�iv��n menness�. Onkin n�ht�v�sti ��rimm�isen todenn�k�ist�, ett� vuonna 1997 julkaistu seitsem�s pitk�soitto Paradise Now j�� yhtyeen viimeiseksi p��osin uutta materiaalia sis�lt�v�ksi albumiksi.

Too Much History on itse asiassa kahden t�ysin itsen�isen kokoelmalevyn muodostama kokonaisuus, joka on saatavissa my�s yksiss� kansissa ja joka valottaa saksalaisten pitk�� historiaa ansiokkaasti. 80-luvun synavuosien j�lkeen yhtye kulki koko 90-luvun hitaasti kohti metallisempaa maailmaa, elektron j��dess� parilla viimeisell� albumilla l�hinn� mausteen asemaan. Tuplakokoelma toistaa t�t� samaa kaarta ja levyist� ensimm�inen onkin varustettu havainnollisesti The Electro Years �alaotsikolla, j�lkimm�isen albumin kantaessa puolestaan The Metal Years lis�nime�. Symbolisena yhdist�v�n� siltana julkaisujen v�lill� toimii kumpaisenkin albumin p��tt�v� The Great Divide, josta esitet��n kaksi toisistaan sangen selv�sti eroavaa miksausta. Reippaampien kitaravallien lis�ksi metallilevyn lyriikat lauletaan yleisimmin englanniksi, saksan toimiessa vuorostaan electroveisujen p��asiallisena kielen�.

Varhaisemmat saksankieliset kipaleet toimivat kokoelmamuodossa metallisia velji��n tehokkaammin, sill� siirtyess��n metallin kentille Die Krupps tuntui menett�v�n nopeasti identiteettins�. Sen sijaan F�r Einen Augenblickin futuristinen teollisuushallikolistelu, Gladiatorsin Kraftwerkia ja Sigue Sigue Sputnikia yhdistelev� tamppaus, sek� Germaniacin klubeille suunnattu poliittinen indudiskoilu havainnollistavat kukin vuorollaan sen, mink� takia Die Krupps oli kerran er�s genrens� kovimmista nimist�. Electro-kiekon todellinen helmi on kuitenkin vahvalta II �albumilta napattu Hi Tech Low Life, jossa koneosaston ja metallipuolen balanssi l�hentelee optimaalista, itse biisin ollessa yht� suurta koukkua. Metallikiekko alkaa reippaasti Metal Machine Music � The Dawning Of Doom kaksikolla, mutta l�yh�n kronologinen albumi uuvahtaa j�lkimm�isell� puoliskollaan pahasti, kappalemateriaalin selv�n tasap�istymisen takia. Toki To The Hilt ja Black Beauty White Heat kantavat edelleen moitteetta, mutta muutoin notkahdus on selv�, vaikkakin vain liev�.

Kokoelman kaikki kappaleet on kiskaistu studiossa uudelleen nauhalle kuluvan vuoden aikana, joten soundit ovat luonnollisesti viimeisen p��lle. T�m�n lis�ksi kappalevalinnat ovat osuneet nappiin, l�hes kaikkien olennaisten kipaleiden l�ytyess� kattavan kokoelman puoliskoilta. Kaiken ylistyksen keskell� on tosin annettava pient� l�ksytyst� joistain �moderneimmista� sovitusratkaisuista, joilla etenkin 90-luvun puolenv�lin biisej� on pyritty tehostamaan. Alkupuolen electro-biiseiss� p�ivitetyt soundit toimivat sen sijaan melkeinp� poikkeuksetta kokonaisuuden eduksi, joten kaiken kaikkiaan kokoelmaa voi suositella l�mpim�sti kaikille niille, joille Die Krupps on t�h�n p�iv��n saakka j��nyt l�hinn� oudoksi nimeksi tai suureksi tuntemattomuudeksi.