Placebo: MTV Unplugged

Placebolle akustinen albumi ei aivan �kkiselt��n ole se ilmeisimm�lt� kuulostava vaihtoehto, toisin kuin vaikkapa Neil Youngille. MTV Unplugged onkin melko ainutlaatuinen julkaisu b�ndin kolmelle vuosikymmenelle ulottuvassa historiassa. Kaksikko (j�lleen vaihtunut rumpali ei ole t�ysivaltainen j�sen) on koonnut kasaan sangen kattavan kokonaisuuden sek� yll�tt�vi� ett� v�hemm�n yll�tt�vi� valintoja koko uran varrelta - ja sangen onnistuneesti. Pakko my�nt��, osa 1: Placebon MTV Unplugged on parempi kuin Neil Youngin ja tulee l�yt�m��n tiens� levyhyllyst� soittimeen useammin.

Pakko my�nt��, osa 2: Minulla ei ollut mink��nlaista k�ry� siit�, ett� MTV Unplugged -sarjaa edelleen tehd��n. Luulin, ett� se olisi j��nyt jonnekin 1990-luvun lopun p�lyttyneisiin arkistoihin ajalle, jolloin MTV oli jotain muuta kuin loputonta teinien tosi-tv-ry�n��. Toisaalta, esimerkiksi 2010-luvun MTV Unplugged -artistijoukko onkin melkoisen sekalaista sakkia, joka ei liiemmin her�t� kiinnostusta: listalta l�ytyy mm. Sido, Adam Lambert, Thirty Seconds to Mars, Miley Cyrus ja Scorpions (!).

Ja nyt siis Placebo. Trion tukena soittaa jousikvintetti, pari puhaltajaa ja kontrabasisti sek� kolme multi-instrumentalistia. T�m� kuulostaa paperilla paljon todellisuutta mahtipontisemmalta, sill� oikeasti soittimia k�ytet��n v�h�eleisen tyylikk��sti koko keikan mitalta. Merkitt�vin yksitt�inen seikka on tietenkin Brian Molkon ��ni, joka p��see upeasti oikeuksiinsa - ja metallisen kovasta pohjavireest� huolimatta sopii oivasti normaalia hienovireisemp��n ilmaisuun.

Placebo ei ole tehnyt urallaan yht��n heikkoa albumia, mutta viimeisest� hyv�st�kin on vier�ht�nyt hyv� tovi. Kyseinen Meds (2006) onkin edustettuna per�ti nelj�ll� kappaleella eli samalla m��r�ll� kuin tuorein Loud Like Love. Joitakin levyll� kuultavista lauluista ei ollut soitettu vuosikymmeniin, joitakin ei kertaakaan. Keikan 17 biisist� vain seitsem�n kuultiin esimerkiksi kuukautta aiemmin Ilosaarirockissa. Mukaan mahtuu pari hienoa coveriakin: keikan aloittava Sinead O�Connor -laina Jackie sek� Pixiesin paljon coveroitu Where Is My Mind?, joka kuulostaa yll�tt�v�n raikkaalta helisevine pianokuvioineen. My�s vierailijoita kuullaan: Broken Twin ja Joan as Police Woman k�v�isev�t lavalla duetoimassa Molkon kanssa.

Muutaman kappaleen uudet virkist�v�t sovitukset kertovat Placebon panostuksesta: t�m� ei ole vain peruskeikka akustisilla soittimilla. B�ndin 20-vuotisen uran tasaisuudesta olennaisen kertoo se, ett� uusinta Placeboa edustava, sosiaalista mediaa ja sen vaikutusta ihmisten p�ivitt�iseen toimintaan hersyv�sti kritisoiva Too Many Friends kuuluu albumin hienoimpiin vetoihin. Siis aivan sille samalle viivalle Song to Say Goodbyen, Medsin, Post Bluen, Without You I�m Nothingin tai Bitter Endin kaltaisten Placebo-j�rk�leiden kanssa.

Mutta ehk� t�rkeint� on kuitenkin keikasta esiin tuleva yhtyeen luonnollinen kehityskaari. Se aikuisuus joka tuntui Battle for the Sun -albumilla (2009) jotenkin v��r�lt�, on nyt aitoa. Tied�n olevani vaarallisilla vesill�, mutta valtavan voimasoitonkin j�lkeen t�m� esitys on kuulemistani MTV Unplugged -sarjan keikoista parhaita. Ihan siell� samassa kastissa ellei korkeammalla kuin Nirvana, Eagles, Eric Clapton ja Oasis. Jos Nirvanan Unplugged-veto paljasti b�ndin hauraan ja tunteellisen puolen jota Kurt Cobain ei olisi halunnut ihmisten n�kev�n, Placebo haluaa nimenomaan todistaa kaikille olevansa muuntautumiskykyinen pop-b�ndi ilman naurettavaa rokkiuhoa tai p��lleliimattua �vaarallisuutta�. Onnistuen siin� t�ydellisesti.