Julkaistu: 13.11.2020
Arvostelija: Mika Roth

Svart Records
Psykedeelisen sludgen ja savuisimman black doomin mustista kellareista esiin k�mpiv� Dark Buddha Rising on saavuttanut seitsem�nnen pitk�soiton virstanpylv��n. Vai pit�isik� sanoa hautapaaden, kun n�in doomahtavasta ja mustasta materiaalista on kyse? Niin tai n�in, Mathreyata on jykev�� ja t�ytt� asiaa alusta loppuun saakka, joten b�ndin fanit nyt ainakin tiet�v�t mist� p�in infernon liekit j�lleen puhaltavat.
Erillisi� raitoja kiekolle ei ole kertynyt kuin nelj� kappaletta, mutta seh�n on kaksi kertaa enemm�n kuin viiden vuoden takaisella Inversum-albumilla. Mittaa Mathreyatalla on pitk�soitolle sopivasti kolmen vartin verran, eik� painoluokituksissa ole tarvinnut ryhty� tinkim��n. Murskaavaa runttausta, pakahduttavia rakennelmia ja juuri kun ilma meinaa likisty� lopullisesti ulos keuhkoista, yhtye nostaa taas hieman jalkaa kaasulta. Jotta seuraava keskitys voi k�ynnisty� seuraavan mutkan takana, mutta t�m�h�n on tietysti osa kokemusta.
Dark Buddha Rising siis pit�� kiinni tinkim�tt�m�st� linjastaan, jota voi kuvailla raidasta ja sen kohdasta riippuen mm. shamanistiseksi, massiiviseksi, kylm��v�ksi ja psykedeeliseksi. N�in ��rimm�inen ilmaisu ja sy�vereihin sukeltaminen tekeekin Mathreyatasta nauttimisen haastavaksi, koska jos et l�yd� mukaan t�h�n junaan, et vain ymm�rr� ryhm�n neroutta omassa genress��n.
Suosikkeja on aina hankala poimia, mutta omaan makuuni keskimm�iseksi j��neet Nagathma ja Uni osuvat ehk� selkeimmin. Enemm�n psykedeelisyytt� ja avarampia taivaita, eik� siin� m��rin mustinta mustuutta, ett� sadepilvet olisivat alati niskassa. Onpa j�lkimm�isen tempo jopa suhteellisen reipas � noin Dark Buddha Rising -asteikolla nyt ainakin.




Vuonna 2007 perustettu suomalainen sludgen, doomin, dronen ja blackin maisemissa viihtyv� yhtye.
Linkki:
darkbuddharising.com
(P�ivitetty 13.11.2020)