Sister Flo ja 10-vuotias mestariteos
10.09.2014
Sister Flo järisytti ja rikastutti kotimaista musiikkikenttää vuosina 2000 – 2012, jonka jälkeen bändi siirtyi ajasta ikuisuuteen. Nick Trianin innoittamana yhtye palaa nyt kenties merkittävämmän albuminsa pariin ja näin alkujaan vuonna 2004 ilmestynyt Tragician’s Hat julkaistaan komeana 10-vuotispainoksena.
Desibeli haastatteli Mikko Salosta (basso) ja Janne Lastumäkeä (koskettimet) uudelleenjulkaisun tiimoilta ja herrat ovatkin innoissaan traagikon hatun esille nostosta. Albumi julkaistaan syyskuussa remasteroituna vinyylinä, digitaalisesti, sekä tupla-CD:nä. Tavallaan mielenkiintoisin palanen on tupla CD:n toinen kiekko, joka koostuu poisjääneistä raidoista ja muista herkuista. Miltä tuntui palata vanhojen raitojen pariin ja olisitteko nyt nostaneet jonkin noista kipaleista itse levylle?
Mikko: - Oli hienoa etsiä ja kuunnella vanhoja nauhoja ja cd-ärriä. Osaa biiseistä en ollut kuunnellut vuosiin. Hienoa, että ne näkevät nyt päivänvalon ja ovat fanien saatavilla. Monet kappaleista kuuluivat pitkään meidän liverepertuaariin, joten keikoilla käyneet ihmiset varmasti muistavat osan niistä. Halusimme levystä kuitenkin kokonaisuuden ja uskon että levylle päätyneet kymmenen kappaletta olivat oikeat valinnat.
Janne: - Itse lähdin Sister Flosta jo (kolme vuotta myöhemmin julkaistun) The Healer –albumin jälkeen, enkä ole sen jälkeen palannut yhtyeen levyihin kuin satunnaisesti. Oli virkistävää kuunnella Tragician's Hatia nyt. Itse tekoprosessi on jo vähän päässyt unohtumaan ja levyä kuuntelee ensimmäistä kertaa ikään kuin ulkopuolisen korvin. Outtakeja ja liveäänityksiä oli hauska myös kuulostella ja ne tuovat mielestäni kiinnostavan lisän uudelleenjulkaisuun. Alkuperäinen albumi toimii kuitenkin kokonaisuutena enkä lähtisi sitä vieläkään muuttamaan.
Ajan hammas saattaa olla joskus armoton, mutta kaksikon mielestä alkuperäinen albumi on kestänyt hyvin kuluneiden vuosien kulutuksen. Janne toteaakin, ettei levy edusta ns. "vuoden 2004 kuuminta pop soundia", vaan oli ilmestyessään juuri sopivasti irti ajan hengestä.
Levyn pehmeän miellyttävää sointia ei lähdetty remasteroinnissa päivittämään liikaa ja kumpainenkin herra on tyytyväinen lopputulokseen, vaikka kaksikko ei osallistunutkaan varsinaiseen prosessiin. Jos mietitään niitä tunnelmia joissa Tragician's Hat aikoinaan syntyi, niin kuinka helppona tai vaikeana muistatte levyn synnyn? Ovatko ajat jo kullanneet kenties muistot?
Janne: - Aika on ehdottomasti kullannut muistot. Minulle tuli hyvinkin nostalginen olo kun palasin mielessäni kymmenen vuoden takaisiin tunnelmiin. Levyn tekeminen oli jännittävää ja kivaa. Tragician's Hat oli ensimmäinen näkyvämpi julkaisu Sister Flolle. Levy syntyi yhdessä leikkien, pakottomasti. Musabisnes ei ollut ajatuksissamme vielä millään tavalla.
Mikko: - Levy syntyi monessa eri sessiossa eri studioissa noin puolentoista vuoden aikana. Keikkailimme myös säännöllisesti koko tuon ajan, joten pysyimme aktiivisina, mutta muistan että joskus olin turhautunut odottelemaan seuraavaa sessioita. Hinku studioon ja levyn valmistumiseen oli kova. Itse sessiot olivat kuitenkin aina mukavia ja hauskoja. Tekemisen meininkiä, hyviä ihmisiä.
Bonusraidoista Baby Love on mielestäni aika mielenkiintoinen numero. Kertoisitteko hieman enemmän sen synnystä ja taustoista?
Janne: - Baby Love löytyy alun perin Sister Flon varhaiselta cd-r julkaisulta, ajalta jolloin itse en vielä bändiin kuulunut. Biisistä tykättiin livenä ja siitä sukeutui pienen piirin sisällä kai jonkinlainen "hitti". Hyvä kappale aiottiin siis taltioida kunnolla ja sisällyttää tulevalle levylle, mutta jostain syystä bonuksena kuultavaa Petrax -studiolla tallennettua versiota ei koskaan viimeistelty.
Mikko: - Baby Love on äänitetty ekan kerran jo vuonna 2000 Joensuun A-studiossa Jarno Alhon toimesta, ja se ilmestyi Laurie Moore EP:llä. Halusimme äänittää biisin uudestaan, mutta se ei sitten jostain syystä päätynytkään levylle, vaikka saimmekin aikaan hyvän version.
Entä mitkä ovat tekijöiden omat suosikit levyn ja bonusten biisinipusta?
Mikko: - Mun suosikit on Nathaniel & Isabel ja White Noise sekä bonuksista Plunder Island Turnaround ja Moustache.
Janne: - Levyä on kiva kuunnella alusta loppuun, mutta haluan mainita erikseen levyn loppupuolelta löytyvän biisin They’d Better Build A Dam To Field Island. Se on minusta erinomainen kappale. Se ei tyrkytä itseään, mutta siinä on ainutkertainen tunnelma ja paljon hienoja yksityiskohtia.
Bonusosastolta pidän erityisesti kappaleista I'm Not Someone Who Can Break Your Heart ja Moustache. I'm not... lienee rokkaavinta Sister Flota ja olen usein harmitellut, että se jäi pöytälaatikkoon. Moustache taas on aiemmin julkaistu vain Suezinen kokoelmalevyllä ja on kiva, että se löytää nyt tiensä muiden saman aikakauden SF-biisien joukkoon. Hieno kappale.
Lisukkeilla on mukana myös kolme kappaletta Proper Kites EP:ltä, joka ilmestyi Tragician's Hatin tavoin 2004. Kun itse levyltä löytyy vielä Shortcuts, niin myös koko EP:hän on mukana juhlajulkaisulla. Mikko nostaa pikkukiekon raidoista eturiviin vielä First Plow of the Winter –siivun, joka on myös allekirjoittaneen suosikeita.
Riku Mattila oli mukana äänittämässä kumpaakin edellä mainittua julkaisua, vaikka hän ei ollutkaan mukana enää uudelleenjulkaisun työstämisessä. Miten muistatte yhteistyön sujuneen kymmenen vuotta sitten?
Mikko: - Rikun kanssa oli erittäin mukavaa äänittää, teimme hänen kanssaan äänityksiä sekä Hip-studiolla että Riihimäen lasitehtaan tiloissa.
Janne: - Hänen kanssaan oli mielenkiintoista tehdä duunia. Aluksi toki jännitti, olihan hän legenda jo pelkästään Nartun ja 22-Pistepirkko -yhteyksiensä takia. Riku nosti bändin levymuodossa uudelle tasolle ja on ollut merkittävä hahmo yhtyeelle ja Samaen uralla.
Bonuslevyltä löytyy myös kaksi live-taltiointia. Toinen on ikuistettu Tampereen YO-talolta ja toinen Helsingin Semifinalista, Mikon mukaan Yo-talon keikka oli 9.11.2005 ja Semifinalin kevät-talvelta 2005. Minkälaisessa live-kunnossa Sister Flo oli mielestänne levyn alkuperäisen julkaisun aikoihin?
Janne: - Kovin hatarat ovat muistikuvat keikkakunnosta levyn julkaisun aikoihin. Sister Flo oli aina lavalla rajumpi kuin levyllä. Ilmaisumme oli lavallakin dynaamista, mutta sovitusten harmoniset nyanssit saivat monesti väistyä kaoottisemman itseilmaisun tieltä. Keikkakunto saattoi olla päivästä tai kuukaudesta kiinni. Tuohon aikaan mentiin fiilis edellä.
Mikko muistelee puolestaan yhtyeen olleen todella hyvässä livekunnossa, kiitos säännöllisen keikkailun ja hurjien treenimäärien. Julkaisun tiimoilta voisi heittää muutaman keikankin, vai onko yhtyeen paluu estradeille täysin poissuljettu vaihtoehto?
Janne: - Livekeikan soittaminen vanhalla kokoonpanolla ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto.
Mikko: - Ainakaan julkaisun yhteyteen ei ole keikkoja tulossa, mutta olemme leikitelleet ajatuksella tehdä vielä jotain uutta yhdessä.
Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain on jäänyt sanomatta niin nyt olisi sen sanomisen aika...
Mikko: - Muistelen suurella lämmöllä levyä ja sen tekemisen aikaa, ja nyt kun uusintajulkaisusta on ollut mainoksia, niin on hienoa huomata, että se levy ja yhtyeemme on merkinnyt muillekin jotain.
Janne: - Kiitos!
Kuvat: Ilja Karsikas
Mika Roth
