Mies ja kitara, sekä iso äänivalli
13.02.2015
Vuoden 2015 alussa Harri Kauppinen avasi uuden luvun musiikillisella urallaan, kun miehen soolosinkku Linnut ilmestyi. Desibeli haastatteli pitkän bändihistorian omaavaa herraa, jonka debyyttisoolon esituotanto on käynnissä.
Käydään heti kärkeen asian ytimeen. Olet hiljalleen työstämässä ensimmäistä sooloalbumiasi, miten päädyit sooloartistiksi ja oletko nyt juuri siellä missä haluatkin olla?
- Päädyin sooloartistiksi kun Beyond The Dream oli päättänyt lopettaa. En halunnut kasata uutta bändiä ja sen takia sooloartistiksi ryhtyminen tuntui parhaalta vaihtoehdolta, se antaa nyt vapaudet valita biisikohtaiset soittajat levylle ja saa pitää langat täysin omissa käsissä. Ainakin tällä hetkellä olen siellä missä haluan olla. Jos joskus sooloartistin rooli alkaa tympimään niin kasaan sitten taas bändin tai liityn johonkin pumppuun, mutta nyt näin on erittäin hyvä olla.
BTDn lopettamispäätös tehtiin vuonna 2013, jolloin Kauppinen alkoi pitkästä aikaa säveltämään taas musiikkia itselleen. Aluksi uusia kipaleita tutkittiin kuulemma huolella ja sovitettiin eri muotoihin jotta parhaat yhdistelmät löytyisivät, mutta prosessi oli pitkä ja haastava. Ensimmäinen sinkkusi Linnut esitteleekin kovin uudenlaisen miehen, ainakin noin musiikillisesta kulmasta katsottuna. Metallisi on nyt seesteisempää, intensiivisempää ja kielikin on vaihtunut matkan varrella suomeksi – ei ihan pieniä muutoksia?
- Pitkän aikaa oli sellainen fiilis että biisit on ihan yees, mutta joku asia tökkii. Kappaleet eivät löytäneet oikeaa muotoaan. Sellaista muotoa joka puhuttelisi minua itseä. Vuonna 2014 uskaltauduin ensi kerran tosi pitkään aikaan kirjoittamaan suomeksi, se avasi ovet siihen maailmaan mihin halusin musiikkini viedä. Ensin oli pitkään ongelmia löytää oikean tyyliset sanat mitkä sopivat mun suuhun. Monta tekstiä tuli eka tyyliin "meri, tähdet ja kuu, joka taivaalla kirkkaana loistaa, juu".
- Onneksi en hätäpäissäni julkaissut mitään näistä (naurua). Jonkun aikaa piti hakata päätä seinään ja sitten mulle valkeni taas, että mä olen se jätkä joka aloitti vuonna 2010 levyn sanoilla: "light and brightness tied-up together, waiting innocently on a bed to be raped by the night..."
Löydettyään omasta historiastaan tarvittavat avaimet Kauppinen sai avattua ovet ja tekemisessä onkin nyt kuuleman mukaan menossa erittäin hyvä vaihe. Haastattelin sinua viimeksi noin kuusi vuotta sitten, kun Beyond The Dream oli julkaissut The Sin Against The Sinners -albuminsa. Tuon jälkeen bändi julkaisi vielä kolme albumia suhteellisen kiivaassa tahdissa. Poltitteko itsenne loppuun, vai miksi yhtye siirtyi ajasta ikuisuuteen?
- En ehkä käyttäisi "poltimme itsemme loppuun" -sanontaa, mutta kyllä siinä varmaan osa totuutta on, ainakin itselle. Jotenkin mulla alkoi tuntumaan että 9 vuotta tuota tekemistä ajoi mut tietynlaiseen umpikujaan. Olin Ikään kuin lukossa ja en tiennyt miten tehdä tekstejä ja muutenkin vaivasi jokin outo epävarmuus. Viimeisen levyn tekemiseen jouduin potkimaan itseäni kunnolla että löytyi se oikea fiilis. En silti kadu mitään mitä tehtiin, miten tehtiin ja millä aikataululla tehtiin. Oma identiteettini rakentui hyvin paljon BTD ajassa. Bändi teki upean suorituksen lähes täysin omakustanteisesti, siitä olen ylpeä. Niin kuin olen koko porukasta millä sitä tehtiin. Meitä oli bändin koko historian aikana onneksi vaan yhteensä kuusi tyyppiä soittamassa. Se oli hyvin tiivis ryhmä.
Historia on kuitenkin historiaa ja tulevalle albumille Kauppinen on työstänyt täysin uutta materiaalia "mies & kitara" -hengessä. Biisien synnyttäminen ei sitä paitsi eroa kuulemma aiemmasta, sillä ne syntyvät Kauppisen pajassa edelleen samoilla periaatteilla. Tapoja on miehen mukaan kolme: sävellys ensin, sanoitus ensin tai molemmat yhtä aikaa. Tulevan levyn kohdalla kaikki biisit ovat syntyneet sanoitukset ensin, mikä kertoo osaltaan ”uuden kielen” tuomista muutoksista. Lyriikat ovatkin saaneet tekijän ponnistelemaan aiempaa raskaammin.
- Sanoituksissa tosiaan joutuu nyt hiukan hikoilemaan enemmän, se oli yksi iso syy kielen vaihtoon, halusin vastusta. Englanti on myös haastavaa, mutta se ei kuitenkaan niin hyvin ole hanskassa joten helposti sinne lipsuu huteja ja jopa virheitäkin. Halusin kirjoittaa tarkemmin, puristaa Ikään kuin löysät pois sanoituksista. Suomeksi kun tekee niin huomaa aika helposti jos teksti joutuu ns. "tyhjäkäynnille", sitä pyrin välttämään nyt mahdollisimman paljon. Tulevaisuudessa haluan kehittyä edelleen ja ensisijaisesti tekstittäjänä.
Studiotyöskentely eroaa luonnollisesti jonkin verran aiemmasta, mutta täysin yksin Kauppinen ei studiossa sentään hääri. Mukana on tuottaja, tuo sooloartistin merkittävin toveri, sekä tietysti vierailevat soittajat niissä kohdin jolloin apuvoimat todella auttavat kokonaisuutta. Kaveripiiri saa tässä kohdin myös tunnustusta, sillä vaikka sävellys- ja sanoitusvaiheessa mielipiteitä ei välttämättä kaivata, saattavat tuoreet korvat löytää aivan uusia lähestymistapoja pieniin muotoseikkoihin.
Ja studiotöistä puhuttaessa, koska pitkäsoittoa on näillä näkymin luvassa ja mitä kaikkea se tuleekaan aikanaan tarjoamaan? Vai onko tulevaisuus vielä täysin kirkastunut edes sinulle?
- Äänitykset alkavat toivottavasti nyt keväällä ja tulossa on kahdeksan varsinaista biisiä. Linnut-single kuvaa kyllä kokolevyn tyylin aika hyvin. Albumi tulee olemaan hyvin laulaja & lauluntekijä -tyylinen, eli tekstit ja laulu edellä ja kokonaiskuvaltaan aika synkkä. Jos kaikki menee ok, tähdet ovat oikein ja luoja suo, albumi olisi ulkona syksyllä.
Ja mainittakoon vielä, että tuore sinkku on kuultavissa myös Spotifyn ja iTunesin kautta. Loppuun vielä sinkkusi nimestä innoittuneena: jos olisit lintu olisit...?
- Varis joka tahtoo olla satakieli.
Kuvat: Jaakko Manninen Photography
Mika Roth
