Ulf Lüdeke: Rammstein – Koko tarina
15.10.2016
Saksan suurimmaksi rock-koneeksi vastustamattomasti kasvanut Rammstein on hiljalleen aktivoitumassa uudelleen. Niinpä ryhmän historian kartoitus on ajankohtaista kirjan muodossa, mutta perinteisen historiankertauksen sijaan Lüdeke etsii vastausta kysymykseen: mistä Rammsteinissa on oikein kyse?
Minerva Kustannus
Rammsteinista voi olla montaa mieltä, mutta tuon germaanikuusikon merkitystä nykypäivän musiikkikenttään tuskin kukaan pystyy kiistämään. Niinpä on suorastaan yllättävää, kuinka vähän kirjoja yhtyeestä ja sen jäsenistä on julkaistu. Christian ”Flake” Lorenz pääsi tietysti ääneen keväällä, kun miehen osuvasti nimetty muistelmateos Kosketinrunkkari – Niin kuin sen satun muistamaan ilmestyi. Mainittava on myös, että vokalisti Till Lindemann sai puristettua itsestään runokirjan ulos vajaa 14 vuotta sitten, ja sanataiturin toinen runokooste on ilmestymässä ihan näinä päivinä. Mutta näiden opusten takana onkin sitten hiljaista.
Ulf Lüdeke ei täytä tyhjiötä sensaationhakuisella sekoiluopuksella, jossa rokkarit rälläävät ja rietastelevat pitkin tunnettua universumia. Sen sijaan että hän keskittyisi kertomaan, miten bändi on saanut alkunsa ja kuinka sen tie on johtanut nykyiseen hetkeen askel askeleelta, Lüdeke haluaa selvittää mistä Rammsteinissa on kyse. Miksi se on niin valtava? Mistä osista suosio on rakentunut? Kuinka tämä kaikki on saattanut syntyä? Näkökulma on tuore ja Rammstein – Koko tarina (suom. Juho Nurmi) nouseekin tämän eron ansiosta bändikirjojen eliittiin.
Opuksen reilussa kahdessasadassa sivussa liikutaan siis ennemminkin mielipiteiden kuin faktojen parissa, mutta tätähän saksalaisryhmän koko historia on ollut. Yhtyeen lyriikoissaan viljelemästä kuvastosta on käyty oikeutta useampaan otteeseen, kiellettiinpä jopa Liebe ist für alle da -albumin myynti hetkellisesti alaikäisille Saksassa, koska levyn katsottiin olevan vahingollista materiaalia – tuomio joka sittemmin pyörrettiin, kun joku viimein hoksasi, että musiikki voi olla tälläkin tasolla taidetta. Lisäksi bändin imago on aiheuttanut toistuvia syytöksiä äärioikeistolaisuudesta, naisvihasta ja ties mistä muusta, mikä on turhauttanut ja uuvuttanut saksalaismuusikoita, vaikka nämä ulospäin ovatkin näyttäneet vailla naarmuja olevilta teräspatsailta.
Erityisen tarkasti Lüdeke tutkiikin juuri kohua aiheuttaneita sanoituksia, ja hänen löytämänsä vastaukset eivät ole ainakaan Rammsteinia inhoavien piirien mieleen. Tietysti kirjailija värittää tarinaansa myös paremmin omiin näkemyksiinsä sopivaksi, kuten kunnon fanin kuuluukin, mutta silti kaikki se loanheitto, jota bändi on vuosien saatossa kokenut, tuntuu vähintäänkin yliammutulta. Mielenkiintoinen ja erilainen osa kirjaa on myös vaihe, jossa kerrotaan nuoren Lindemannin ja hänen isänsä lyhyestä yhteiselosta 80-luvun DDR:ssä. Miten tuo kaikki liittyy Rammsteiniin ja oliko osan mukaan ottaminen tarpeen? Ehkä tämä on se selvin myönnytys kirjailijan sisällä asuvan fanin suuntaan.
Lüdeke ei ole sen kummemmin haastatellut bändin jäseniä kirjaa varten, vaan hän on uupumattomasti käynyt läpi laajaa haastatteluarkistoa ja pyrkinyt löytämään sieltä niitä tiedonhippusia, ja puolittaisia ohisuunpuhumisia, jotka vahvistaisivat hänen teorioitaan bändin menestyksestä. Entä selviääkö mistä Rammsteinissa sitten lopulta on kyse? Löytyykö vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen? Ehdottomia faktoja ei ole olemassakaan, mutta itse uskon Lüdeken päässeen hyvinkin lähelle teutonien ydintä.
Mika Roth
