Tigerbombs: Crazy Kids Never Learn

Johanna

Tiikeripojat ovat palanneet! Livemuodossaan viisihenkisen duon toinen pitk�soitto Crazy Kids Never Learn jatkaa p��s��nt�isesti sill� iloisen kohkaavalla, hiukkasen h�lm�ll� mutta niin kovin sympaattisella party-roketti-kaavalla, mik� jo yhtyeen alkuaikojen lyhyemmill� levytyksill� oli kuultavissa. Pylly� keikuttavaa nytkett�, komiaa melodiaa, helppoa piipi-urkua ja letke�n riehakasta melskett�.

Kids alkaa yll�tt�en instrumentaalilla. Toki Magic Mountains rokkaa tiukalla riffill� ja maalaa menev�sti, joten se sin�ns� puolustaa avaajan paikkaansa hyvin. Sill� seuraava biisikolmikko, kaihoisasti mutta vauhdilla maalaava Higher The Fall, iskev� sinkkubiisi All Time Wasted ja hilpe� Stop & Run on sit� ominta Tiikeri� parhaimmillaan, hymyilev�� ja symppist� partypoppista s�p�ill� kosketinkuvioilla. Ihan yht� l�helle b�ndi ei kuulijaansa tunnu tulevan kuin mit� debyytill�, mit� voi pit�� jonkinlaisena merkkin� kasvamisesta kohti hivenen seesteisemp�� aikuisuutta. En tied�, kuinka suuri miinus moinen on Pommien kohdalla, koska touhu ei miss��n vaiheessa kasva egoistiseksi �me ollaan ylemp�n� kuin te�-asenteeksi tai kylm�ksi stadionkikkailuksi. Sama riehakkuus ja v�litt�myys l�ytyv�t sielt�, mutta vaatii selke�sti entist� enemm�n kuuntelukertoja p��st� touhuun ns. �iholle�. Eik� liev� seestyminen edes koske koko levy�, Stop & Run esimerkiksi voisi yht� hyvin soida Loves Youlla.

Tiukasti tykytt�v� Get Around menee jopa hiukan liian lujaa, mutta sopinee keikkariehumiseen hyvin. Punch Me Upin asteen pari rauhallisempi humppatahti ja mainio kosketinkuviointi hymyilytt�� toki, mutta etenkin letke�sti ska-nykiv� Shout Outs nousee samantein hittitaivaalle. T�ss� poijat saavat kiteytetty� sen haikean melankolisuuden, p�hk�sti mukaansa nappaavan positiivisuuden ja kauniin melodian aivan nappiin! Kun tummempaa s�vy� maalaillaan tovi Subtle Shakingill�, l�htee The Yellow Line keinuttamaan haikealla kantritahdilla ja onkin oiva valinta viimeisille hitaille. Menojalka vipattaa Keltaisellakin viivalla, mutta silti rauhallisimman biisin leima on helppo ly�d�. Biisin kantritahti on kyll� sen verran yliveto, ett� sit� olisi mielell��n kuullut enemm�n. Wait And See j�� rokkaavuudestaan huolimatta ihan kivojen sarjaan, p��t�sraita Hard To Forget k�ynnistelee hiljalleen mutta loppuu jouluisissa tunnelmissa komeisiin torviin.

Vaikka alkufiilikset olivat levyn kohdalla aika ristiriitaiset, on levylt� pikkuhiljaa noussut entist� enemm�n nautinnollista kuultavaa. Jos jotain on debyytin tuoreudesta kulunut, on se paikattu rikkaammilla s�vyill� ja edelleen yht� vahvasti paistavalla innostuksella. Tigerbombs on edelleen parasta ILOISTA tanssilattiarokkia, mit� Suomessa tehd��n.