Tim Burtonin elokuvasta Saksikäsi Edward nimensä napannut helsinkiläis-järvenpääläinen Edward perustettiin loppukesästä 2003. Bändin perusidea on alusta asti ollut kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että tehdään mahdottoman tarttuvaa, melodista sekä juuri sopivan rosoista pop-rock musiikkia. Tässä tarttuvien hittibiisien jatkumossa ei tulla, kuuleman mukaan, tapaamaan yhtään täytebiisiä – koskaan.

Tämä jo idea-asteella massoja kosiskeleva ja häpeilemättömän kaupallinen lähestymistapa on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä niitä menestyksen kaavassa elintärkeitä hyviä ja tarttuvia pop-melodioita ei pyöräytetä ihan tuosta vaan. Oma urakkansa on myös löytää popin ja kitararockin välinen herkkä tasapaino, jossa kumpikin puoli tukee toistaan juuri sopivassa suhteessa. Moista yrittävien kannattaakin tutustua ajalla esimerkiksi Lemonatorin tai vaikkapa U2:n tuotantoon. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta ja Time To Break ep tarjoaakin kaksi bändin omaa sävellystä, sekä mielenkiintoisen luennan vanhasta Sininen uni nukkumatti kipaleesta Blue Dream nimisenä hitaana pop-rock siivuna. Raidoista ensimmäisenä soiva I Don´t Want To Be Like That nojaa massiiviseen ja kieltämättä koukukkaaseen kertosäkeeseensä, mutta kun muut osat eivät oikein toimi jää lopputulos hieman vajaan tuntuiseksi. Toisena soiva nimibiisi Time To Break tarjoaa niinikään vahvoja melodioita ja tarttuvaa kertsiä, mutta sekään ei oikein pysty hyödyntämään hyvien elementtiensä parhaita puolia. Viimeisenä tarjottava Blue Dream onnistuu irroittautumaan esimerkillisesti alkuperäisen kappaleen unettavasta soudusta, pysyen silti alkuperäiselle idealle uskollisena vetäisynä. Laina onkin omalla tavallaan kiekon parasta antia.

Edward tuntuu hallitsevan tarttuvien melodioiden synnyttämisen jalon taidon ja sen kappaleissa on jo selvästi kaikki tarvittavat palikat kasassa. Jos palikoiden oikea järjestys ja sovituksissa tarvittavat kommervenkit vielä jossain vaiheessa keksitään, on Edward vahvoilla pop-rockin uusia pelastajia etsittäessä.