Throat: Licked Inch Fur (EP)

At War with False Noise/Kaos Kontrol/Made in Kansas/Verdura

Parin lyhyk�isen julkaisun verran huomiota aiemmin her�tt�nyt turkulainen Throat on nyt saanut ulkosalle nelj�n biisin mittaisen kaksitoistatuumaisen. Napakan noiserockin ja junnaavan sludgen tienoilta omimman tyylipalettinsa l�yt�nyt yhtye on j��nyt parilla n�hdyll� keikalla hiukan et�iseksi ja kirjoittajan makuun yksioikoisen vakavaksi orkesteriksi, joten ensimm�ist� omiin sormiin sattunutta julkaisua on odottanut mielenkiinnolla.

Stampede ly� levyn k�yntiin nykivin riffein ja s�hisevin kitarah�lyin. Pentti Dassumin loihtimissa soundeissa on loskaista voimaa, keskeiset elementit erottuvat hyvin, mutta kokonaisuus soi silti samanaikaisesti sek� h�iriintyneesti, ett� my�s luontevana. Aloitusraita j�� hitusen kolmea seuraajaansa korkeammalle osittain rivakan tahtinsa, osittain oudolla tavalla puoleensavet�vien koukkujensa vuoksi, joiden tehoja j�� kaipaamaan kakkosraita Wake Downilta. Hitaasti pitkien ja piinaavien feedback-virtojen vuoissa lanaava kappale tuntuu j��v�n tarjoamuksiltaan hieman puolitiehen, ja voisi kasvaa viel� piinaavammaksikin - joskin feedbackin m��r�n luulisi riitt�v�n nykyisell��nkin. V��r�ll� hetkell� kuultuna kappale aiheutti tylyn migreenin, joten huonosta biisist� ei voi puhua!

Kolmosbiisi Piggie istuu levyn antimista vahvimmin sludgen puolelle, jota puolustaa eniten tuhovoimainen kertos�e ja laulajakitaristi Jukka Mattilan maanisesta k�nin�st� ahdistuneeseen karjuntaan kantava tulkinta. Hivenen irrallisella loppuruoskinnalla kuorrutettu biisi unohtuu aika nopeasti p��t�snumero Poolpisserin my�t�. Pahaenteisten riitasointujen, melodiaa muistuttavan kitarakuvion ja tukevan tomiry�psyttelyn kautta vinosti kertos�keeseen k��ntyv� ralli r�j�ht�� kunnolla k�yntiin vasta loppupuolella tahdin kiihtyess� punkahtavaa loppua kohden, jossa korvaan nappaa erityisesti kohdillensa hienosti osuva kitaraty�skentely tylyn riffittelyn ja riitaisan kitarakuvion v�lill�.

Kokonaisuutena EP her�tt�� ristiriitaisia tunteita. Toisaalta b�ndi itsess��n toimii p�tev�sti ja tuntuu olevan biisiens� kanssa hyvinkin sinut, jotka nekin ovat tylsimmill��nkin kevyesti yli keskiverron. Samalla levylt� olisi odottanut enemm�n iskevyytt� ja vastaansanomatonta voimaa. Helposti Throatiin k�y my�s liitt�m��n ennemmin �perinteisen� kuin �yll�tt�v�n� kaltaisia termej�, mutta vasta muutaman vuoden ik�iselt� yhtyeelt� Licked Inch Fur on v�hint��nkin hyvin lupaava suoritus.