Julkaistu: 02.04.2012
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo

Soliti
Nick Trianin mukana Johannalta Solitille vaihtanut suomalaisen "brittipopin" (eli t�ss� tapauksessa brittil�ishenkisen kitarapopin) ykk�snimi Cats On Fire on uudella levyll��n hyv�ss� iskussa. Kuulaasti rautalanka-kaiutettu, folkisti kepe� ja ilmava soundi, Mattias Bj�rkasin hele� laulu, tyylik�s biisikyn� ja sanallinen n�pp�ryys ovat voimissaan ja koukkuja piisaa. Laulussa ja akustisessa kitarassa vaikuttavan Bj�rkasin ohella Ville Hopposen s�hk�isen kitaran ja moninaisten muiden instumenttien, Kenneth H�glundin keve�n basson, Iiris Viljasen koskettimien ja taustalaulujen sek� Yrj� Ylijoen vispil�tahdin muodostama soundillinen kokonaisuus on monipuolisempi ja v�rikk��mpi kuin koskaan, mik� rikastaa my�s Bj�rkasin laulua. Eksoottisempia mausteita lis�ill��n mm. Hopposen soittamalla kalimballa ja Einar Ekstr�min vierailevalla vibrafonilla.
Aloitus on mainio. Kepe�sti melankolinen ja pehme�sti rullaava Our Old Centre Back muistuttaa heti miksi pid�n Cats On Firesta niin paljon. Pumpulisesti hymyilevi� pieni� biisikaunokaisia, joissa herkkyys kohtaa pienet mutta tarttuvat melodiakaaret ja n�pp�ily on l�mmin ja v�rik�s intiimiydest��n huolimatta. Tuntuu ett� huolimatta rikkaasta instrumenttien k�yt�st� kaikuineen kaikkineen jokainen sipaisu on tarkkaan harkittu ja juuri oikealla paikallaan. Silti viel� enemm�n l�mmitt�� hieman eteerinen, ik��n kuin jalustalla seisova My Sense Of Pride - liek� sitten tuo ajattoman tuntuinen rautalankasoundi joka iskee suomalaiseen syd�nalaan? Cats On Fire onnistuu luontevasti v�ltt�m��n turhan jylh�ksi tai et�iseksi muuttumisen sudenkuopan, vaikka tahallaan et�ist�v�tkin sieluaan t�htitaivaalle.
Reippaasti kaartava ja irtonaisesti laukkaava A Different Light ja uneliaammin hipsutteleva There Goes The Alarm eiv�t laske rimaa vaikka j��v�tkin edellisten vieh�tyksest�. Rytmikkyydess��n veike� After The Fact tummailee irtonaisesti, kepe� The Sea Within You valaisee majakallaan tyveness�, taustalaulut vieh�tt�v�t erityisesti. Pikkun�pp�r� eskapismi vaihtuu lauluntekij�n mukana hiukan eksaktimpaan historialliseen yhteiskuntatarkasteluun pianovetoisella 1914 And Beyondilla, joka todistaa Viljasenkin omaavan Bj�rkasin ��nelle sopivan biisikyn�n. Levyn t�ll� hetkell� nautinnollisimpia hetki� tarjoilee huomaamattomasti vaaniskeleva Well Well What Do You Know, jonka kuorokertsi l�mmitt�� mielt�.
Smash It To Pieces ei nimest��n huolimatta ole s�vellyksen� juurikaan v�kivaltainen tai riehakas, vaan pikemminkin rullaa hymy huulilla nousuhumalaisessa k�sikynk�ss� ja viheltelee huolettomana. Vaikka melankolia on vahvasti ilmassa ja sanoissa pistet��n vasaroilla matalaksi, esitystapa on harmiton. Tumma ja ilmava sopivat hyvin kuvaamaan It�s Clear Your Former Loveria, unohtamatta vaikeasti yhteen miellett�vi� kepe�� ja jylh��. Yhdistelm� toimii. Riisutusti n�pp�ilev� A Few Empty Waves kasvaa pienill� hipaisuilla hienosti kaartavaan kertoon, jossa yhtyeen melodinen koukku ja harmonisuus kohtaavat huipputasolla. P��t�sraita Finnish Lace sukeltaa kirkkouruilla melankoliaan melodisesti mutta hieman irrallaan muusta levyst�. Hiukan turha p��t�s muuten mallikelpoiselle levylle.




Turkulainen yhtye soittaa 80-lukuista l�mminhenkist� kitarapoppia.
Linkki:
catsonfire.net
(P�ivitetty 2.4.2012)