Kamara: Kahden maailman v�liss�

Omakustanne

Kuulin Kamaran musiikkia viimeksi reilu vuosikymmen sitten, kun ryhm�n debyyttialbumi Synti, Tuomio, Katumus julkaistiin. Tuon j�lkeen b�ndilt� on ilmestynyt kaksi pitk�soittoa, vuoden 2010 Tyrannia ja vuonna 2013 p�iv�nvalon n�hnyt Painajaismaa, mutta syyst� tai toisesta Kamara ei ole p��tynyt omalle tutkaruudulleni.

Eroamme voi pit�� harmillisena, sill� Kahden maailman v�liss� on osoittautunut isompaakin tehosoittoa kest�v�ksi kiekoksi, jolla oletettavasti jo aikaa sitten oman soundinsa l�yt�nyt ryhm� tekee t�ysin omaa juttuaan. Levy ei tosin k�ynnisty kovinkaan lupaavasti, sill� pelin avaa l�hes introksi kutistuva Pedon hetki, jonka suuntavaistoton raivo ja runttaus j�tt�v�t jotenkin kylm�ksi. Sinkkuraita Varjokansa keskittyy startin tavoin takomaan l�hinn� kuulijan nen�� niskan puolelle, ja vastaanottavassa p��ss� on haastavaa istua, kun kovasta punnerruksesta huolimatta mit��n ikimuistoista ei tunnu oikein syntyv�n. Kolmas raita Vaiettu tuo sen sijaan mukaan lyhyet suvantovaiheet ja lis�v�rit, jolloin kaikki asettuu varoittamatta kohdilleen. Eik� enemp�� tarvita, kun b�ndin raskain rock ja melankolinen metalli kietoutuvat toisiinsa synnytt�en jotain muistettavaa. Edes p��lle kuuden minuutin mitta ei aiheuta ongelmia, sill� biisiss� tapahtuu jatkuvasti jotain mielenkiintoista aina viimeisiin sekunteihin saakka.

T�m�n j�lkeen albumi onkin yht� voittokulkua, kun Tulien aika sytytt�� tienoot liekkeihin jylh�ll� metallillaan. Tovereitaan huomattavasti rauhallisempi Menneisyyden j�ljet nostatti aluksi kysymyksi�, mutta kun raidan kaveriksi on sijoitettu raivokas Tuntematon, asettuivat n�m�kin palat paikoilleen suuressa kuvassa. Haastavin, mittavin ja ristiriitaisin osuus on kuitenkin s��stetty loppuun, kun kahteen osaan jaettu Pohjola t�ytt�� levyn viimeisen 16 ja puoli minuuttia. Ensimm�inen osa, Veritaivas, on niin mustasieluinen metallimyrsky, ett� vertailut vuonojen maiden tiettyihin orkestereihin olisivat jo paikallaan, kun taas toinen osa, Ajattomuuden kaiku, rusauttaa silm��n eeppisen metallin vaihteen. Pienoisteos on kunnianhimoinen n�yte ja vaikka materiaalia venytet��n, nousee Kamara lopulta voittajaksi t�ss� koitoksessa, jonka perusteella b�ndill� on viel� paljon sanottavaa.