Kamara julkaisi taannoin uransa viidennen pitk�soiton. B�ndin itsens� mukaan nimetty Kamara on melodisen metallin saralla liikkuva massiivinen teos, jolla Juha Minkkisen johtama ryhm� on todella l�yt�nyt soundinsa ja tyylins�. Desibeli.net jutusteli Minkkisen kanssa, taustoittaen uusimman kiekon syntyhistoriaa ja vaikuttimia.
Olitte edellisen kerran haastateltavana Desibeli.nettiin juuri vajaa 13 vuotta sitten, kun esikoisalbuminne Synti, Tuomio, Katumus oli ilmestynyt. Tuon j�lkeen meni viisi vuotta ennen kuin Tyrannia -pitk�soitto ilmestyi. Julkaisitte sen, kuten ymm�rt��kseni kaikki levyt sen j�lkeen, omakustanteina. Tie on taatusti ollut haastava, mutta milt� nuo menneet kiekot nyt kuulostavat?
- Jokainen levy on erilainen ja kehityst� on tapahtunut jokaisen levyn kohdalla. Synti, Tuomio, Katumus -kiekko on itselle tunnetasolla t�rke� ja sanoisin, ett� se levy loi sen perustan jolle t�t� hommaa ollaan rakennettu. Tyrannia sitten on meid�n tuotoksista brutaalein sek� vauhdikkain ja varsinkin t�m�n levyn kohdalla se thrash-leima oli oikeutettu. Painajaismaa-pitk�soiton kohdalla taas aloimme jo kuulostaa silt�, milt� kuulostamme nykyp�iv�n� ja kaksi viimeisint� tuotosta ovat hioneet pakettia entisest��n.
Pidin todella paljon kahden vuoden takaisesta Kahden maailman v�liss� -albumistanne. Se oli paikoin melko rohkeakin rakennelma, aina kahteen osaan jaettuun lopputeokseen asti. Tuolta pohjalta tuore Kamara -albumi kuulostaa rahdun yksinkertaisemmalta - mutta siis hyv�ll� tavalla. Mihin suuntaan halusit vied� yhtyett� t�ll� levyll�, ja mitk� ovat ne t�rkeimm�t erot esimerkiksi kahden vuoden takaiseen Kamaraan?
- T�ll� levyll� p��osaan nousi selke�sti kertos�keet ja puhdas laulu. Halusin, ett� jokaisella biisill� olisi erottuva ja tarttuva kertos�e. Musiikillisesti halusin my�s panostaa enemm�n melodisuuteen kuin siihen junttariffittelyyn, mit� meilt� on hyvin usein totuttu kuulemaan. Toki rouheita riffej� on uutukaisellakin mukana, muttei samassa mittakaavassa kuin ennen. Suurin erottava tekij� viime levyyn l�ytyy kuitenkin lauluosastolta.
Biisien keskimitta painuu uudella kiekolla reilusti p��lle viiden minuutin ja vain vanhempi ralli Tulisade asettuu sinne radioyst�v�llisen kolmen minuutin tiet�mille. Minkkisen mukaan evoluutio on ollut luonnollista, sill� lyhyemm�ss� mitassa kappaleen kehitys ei vain yksinkertaisesti ehdi riitt�v�n pitk�lle.
- Sit� on vaan jotenkin tyk�stynyt ja tottunut kirjoittamaan kappaleita, jotka ei ole koluttu l�pi sen perinteisen kolmen ja puolen minuutin j�lkeen, vaan jotka kasvavat pikkuhiljaa loppua kohden, luoden mielenkiintoisen kaaren kappaleelle. Makuasioitahan n�m� ovat ja joku tykk�� kun taas toinen ei.
Minkkinen haluaa viel� korostaa, ett� biisin pituus ei ole mik��n itseisarvo ja uudelle kiekolle nyt vain sattui valikoitumaan hieman pidempi� siivuja. Toinen tulkinnanvarainen asia ovat lyriikat, jotka voi kokea pessimistisin� ja ehk� jopa dystopioinakin, mutta yhtye ei v�ltt�m�tt� ole mik��n murheen kantaja. Minkkisen mukaan emme el� suinkaan lopun vaan suurten mullistusten aikaa, vaikka tekstit saattavat muutakin vihjailla.
Viidennen pitk�soiton virstanpylv��n tavoittanut yhtye on taatusti ehtinyt muodostaa omat rutiininsa, mutta kuinka paljon muuttuvat musiikkimarkkinat ovat vaikuttaneet Kamaraan? Onko nyt opittava uusia temppuja ja miten aiotte itse reagoida, tai olette reagoineet, n�ihin asioihin?
- Olemme tunnustaneet sen tosiasian, ett� rahoiksi ei t�ll� touhulla ly�d�, eik� se ole ollut ikin� tarkoituskaan. T�rkeint� on tavoittaa uusia kuulijoita ja siihen liittyen uusin levy julkaistaan aina fyysisen version lis�ksi digiformaatissa, eri palvelujen kautta. Esimerkiksi Spotifyn kautta t�m�nkin kokoluokan b�ndi voi tavoittaa paljon uusia potentiaalisia faneja.
Yksi modernin ajan ongelma on se, ett� keikkojakaan ei tahdo en�� saada entiseen tapaan, mink� Kamarakin on huomannut. Mutta t�ss�kin kohdin asiasta on turha valittaa, koska siit� nyt ei ainakaan ole mit��n hy�ty�. Pit��kin vain puristaa kovemmin ja antaa b�ndin sis�ll� leiskuvan hyv�n fiiliksen v�litty� mahdollisimman monille � tuli niit� keikkoja sitten, tai ei.
Olet siirtynyt enemm�n puhtaiden vokaalien pariin, mutta mukana on edelleen my�s huutoa ja m�rin��. Onko tulevaisuudessa edess� opethmainen �kaikki m�rin�t j��v�t" k��nn�s, vai kuuluuko rankempi huuto olennaisena osana Kamaran soundiin?
- T�m�n uusimman tuotoksen kohdalla tyk�styin kovasti puhtaaseen tulkintaan. Hyvien ja tarttuvien laululinjojen tekemisess� oli mukavasti haastetta ja jotenkin se tuntui virkist�v�lt�, ett� puhtaat vokaalit olivat selke�sti p��osassa. Kappaleen olemus m��ritti sitten hyvin pitk�lle sen, onko mukana my�s m�rin��. Tuskin huutolaulu poistuu repertuaarista, vaan sen n�kee sitten jokaisen levyn kohdalla erikseen, kuinka laulut luikautetaan.
N�iss� kohdin kehut saa my�s Antony Parviainen, jonka apu puhtaiden laulusovitusten kanssa on ollut Minkkisen mukaan merkitt�v�. Lis�ksi herra laulaa t�ll�kin levyll� taustoja. Ent� kuinka olet kehittynyt laulajana n�iden vuosien saatossa?
- Suurin kehitys on tapahtunut puhtaan laulutulkinnan puolella. Laulan nyky��n selke�mmin ja paremmin nuottiin kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Keikoilla pystyn my�skin paremmin vaihtelemaan huudon ja puhtaan tulkinnan v�lill�, vaikka se ei koskaan helppoa olekaan.
Miten pid�t ��nest�si huolta?
- En erityisemmin tee mit��n ��nihuuliharjoitteita ennen keikkaa. Jollain tapaa vaan pyrin ��nen avaamaan ja sitten menn��n. Studiossa laulup�ivin� pyrin olemaan muuten rasittamatta ��nt� ja nukkumaan hyvin, ett� ��ni jaksaa sitten tuntien r��kk��misen.
Ent� onko kappaleiden luomisprosessi jotenkin muuttunut sitten alkuaikojen? Saavatko muut j�senet viskell� omia ideoitaan esim. sovitusvaiheessa, vai tuotko treenikselle t�ysin valmiit biisit?
- Luomisprosessi on s�ilynyt l�hestulkoon samanlaisena alkuajoista asti. Nyky��n homma menee niin, ett� s�vellyksen j�lkeen demotan biisin, jonka sitten tuon j�tkille kuultavaksi. T�m�n j�lkeen biisi� ruvetaan muokkaamaan b�ndin kesken, eli kyll� jokainen saa omat ideansa tuoda esiin.
Seuraavaksi Kamaran voi bongata keikoilta, mutta Minkkisen mieless� siint�v�t jo seuraavankin levyn visiot. Tosin niihin palataan my�hemmin, sill� nyt pit�� tehd� uusin kiekko tutuiksi kansanjoukoille. Lopuksi sana on viel� vapaa, eli jos jotain j�i kertomatta niin nyt olisi se aika.
- Ottakaa ihmeess� uusin nimikkoalbumimme haltuun jos monipuolinen ja melodinen metalli kiinnostaa! Toivottavasti keikoilla n�hd��n ja k�yk�� katsomassa livemusiikkia noin muutenkin. Sit� ei ikin� ole liikaa ja nyt jos koskaan sit� kannattaa tukea!
Olitte edellisen kerran haastateltavana Desibeli.nettiin juuri vajaa 13 vuotta sitten, kun esikoisalbuminne Synti, Tuomio, Katumus oli ilmestynyt. Tuon j�lkeen meni viisi vuotta ennen kuin Tyrannia -pitk�soitto ilmestyi. Julkaisitte sen, kuten ymm�rt��kseni kaikki levyt sen j�lkeen, omakustanteina. Tie on taatusti ollut haastava, mutta milt� nuo menneet kiekot nyt kuulostavat?
