Slideshakerin tiukka alakoukku palleaan

Savon syd�mess� eli Kuopion kauniissa kaupungissa kasvaneet herrat Jani Korhonen, Heikki Savolainen ja Arttu Keski-Orvola innostuivat bluesista ja pistiv�t vuonna 2000 pystyyn The Slideshaker -nimisen orkesterin, jonka soitanto muodostui, koska into ei viel� kohdannut taitoa, punkbluesiksi. Ajan my�t� rokkaavassa touhussa on entist� enemm�n s�vyj�, eik� orkesteria oikein mill��n tahdo mielt�� blues-ryhm�ksi. Yhtyeen rumpali Korhonen (JK) sek� laulaja-kitaristi Savolainen (HS) vastailivat Desibelin tenttiin.

Kuinka todenn�k�ist� on, ett� Shaker viel� joskus soittaa esimerkiksi Puistobluesissa?

JK: - Varmaan aika ep�todenn�k�ist�, vaikka kyll� me siell� voitas soittaa ihan mielell��n. Meid�n kohdalla tuo bluesin esiin nostaminen on ollut hieman liioiteltua, varmasti omaa syyt�kin. Meid�n ensimm�isill� tuotoksilla ne blues -vaikutteet oli hyvin selkeit�, mutta ei niink��n en��. Itsekin haluttiin korostaa, ett� ei oltaisi ihan perusrokkia.

B�ndinne nimi on bionne mukaan napattu jonkin blues-mestarin haastattelusta. Mit� h�n termill� tarkoitti?

JK: - Jos nyt oikein muistan, sill� tarkoitettiin joko kitaran soittotapaa tai blues-soittajaa yleens�. Nimen l�ysi yksi meid�n kaveri. Nimi taidettiin kuitenkin ottaa enemm�nkin sen mukaan, ett� se kuulosti ja n�ytti hyv�lle.

Samoin biossanne mainitaan sellaisia musiikillisia sukulaissieluja kuin The Gories, Bob Log III sek� Pussy Galore. Mit� olette mielt� vertauksista vaikkapa sinkkuarviossani heitt�miin Blues Explosioniin tai Cosmo Jones Beat Machineen?

JK: - Nuo biossa mainitut oli juuri niit� alkuaikojen vaikuttajia, mik� sai t�n meid�n homman liikkeelle. Blues Explosion oli varmaankin niit� suurimpia vaikuttajia kun aloiteltiin, mutta ei se koskaan ole ollut niin suuri vaikuttaja kuten kaikki luulee, vaikka loisto b�ndi onkin. Yleens� suomalaisissa arviossa se nostetaan aina esille, mutta ei niink��n ulkomaalaisissa. Nyth�n meit� on verrattu White Stripesiin kun se taitaa olla se ykk�sb�ndi bluesrokissa. Kyll� Cosmoihin vertaamisessakin jotain per�� varmaan on, koska et ole ainut joka noin on sanonut.

HS: - Nyky��n soittaessaan kokoonpanossa, jossa on kaksi kitaraa, rummut ja laulu, on todenn�k�ist�, ett� b�ndi� tullaan vertaamaan juuri Blues Explosioniin, vaikkei musiikki joissain tapauksissa kovin samanlaista olisikaan. Kyll� Jon ja pojat ovat minun levylautasella py�rineet, mutta nyky��n on jo muut vaikuttajat peliss�. Cosmot on kyll� mahtava. Hienoa jos biiseist� l�ytyy samaa henke�.

Yhtyeess�nne on tosiaankin kaksi kitaristia ja rumpali. Miksei Slideshaker vinguta bassoa?

HS: - Aivan b�ndimme alussa meill� oli basso mukana, mutta hiljalleen biisit muokkaantuivat sellaiseksi, ettei bassolle en�� ollut tilaa soundissa ja silloin Slideshaker syntyi. Uudemmilla tuotoksilla olemme pyrkineet laajentamaan soundiamme ja k�ytt�m��n s�vellysten vaatimia instrumentteja, kuten parissa biisiss� esimerkiksi bassoa.

JK: - Ei meill� ole mit��n bassoa k�ytt�� vastaan, mutta kun sit� ei ole yleens� k�yt�ss� biisien tekovaiheessa, niin sitten kappaleista tulee sellaisia, ett� niiss� ei tarvitse olla bassoa. Hieman sama ongelma on toisinp�in kun yritet��n treenata covereita. Mutta ollaan kyll� puhuttu basson k�ytt�misest� ja sen rooli tulee varmaan kasvamaan. Ei v�ltt�m�tt� pelk�st��n normaalilla bassolla vaan my�s synalla.

Ensi-ep:nne Jail Bait Blues oli suoraa bluespunkkia, kun taas debyyttialbumi Hotwired Soulilla homma �siistiytyi� muutaman asteen. Milt� nuo levyt kuulostavat omaan korvaan t�n� p�iv�n�?

HS: - Kyll�h�n se niin on, ett� aikansa kutakin. Ei niit� vanhoja ��nityksi� kuunnellessa voi kuin olla tyytyv�inen huomatessaan, ett� on kehitytty johonkin uuteen suuntaan ja p��sty kiinni uudenlaiseen soundiin. Paljon nykyisest� soundista tekee se, ett� levy on nauhoitettu �langat omissa k�siss�.

JK: - JBB on tavallaan onnistunut siin� mit� me silloin tehtiin � sen tarkoitus oli olla raakaa bluespunkkia ja kuulostaakin sille. HS taas kuulostaa silt�, ett� ne kappaleet on toteutettu t�ysin v��r�ll� tavalla. Se levy olisi paljon parempi, jos me olisi se ��nitetty itse samaan tapaan kuin se eka 7�. Oli enemm�n halua uusiutua kuin n�kemyst� ja taitoa. No Time To Lose -seiskalla alettiin p��st� pikku hiljaa jyv�lle.

Jos olen ymm�rt�nyt oikein, debyyttinne julkaissut DBS Records on jonkinlainen mediahahmo Wallu Valpion juttu. Kulkeeko se historiankirjoitus siten, ett� Wallu bongasi yhtyeenne Likefesteilt�? Vai mit� itse asiassa tapahtui?

HS: - Kyll�, n�inh�n se juuri tapahtui. Se taisi olla hyv� keikka.

JK: - Wallu halusi kokeilla rokki-levyn julkaisua ja me satuttiin olemaan vailla julkaisijaa, joten siin�p� se p�hkin�n kuoressa.

Tulevalla levyll�nne kaikki kunnia on merkattu yksinkertaisesti Slideshakerin nimeen. Silti kiinnostaa, kuinka tasavahvasti luotte musiikkia. Onko joku teist� p��asiallinen ideanikkari vai syntyv�tk� biisit yhteisponnistuksena jamipohjalta?

JK: - Eih�n se kappalekohtaisesti aina tasavahvasti mene, mutta meill� on siin� mieless� hyv� tilanne, ett� jokainen pystyy luomaan musiikkia niin yhdess� kuin yksinkin. Ideat kootaan lopulta kappaleeksi porukalla. K�yt�nn�n syist� on sovittu krediitit menee kaikille, koska suurin piirtein jokainen tuo levylle yht� paljon. Tosin sanoitusten tekoon Arttu ei osallistu. Studioty�skentelyss� meill� on selvemmin ns. roolit: Arttu nauhoittaa, Heikki ohjelmoi ja min� tuotan. Toki nuokin asetelmat sekoittuu, koska pit��h�n Artunkin esimerkiksi v�lill� soittaa ja poistua tiskin takaa.

HS: - Uudella levyll� on paljon biisej�, jotka on tehty jamien pohjalta kehitellyst� riffeist� ja ideoista sek� sitten tietenkin juuri niit� kasettimankan kautta kulkeneita, y�n pikkutunneilla keksittyj� ideoita. Joitakin biisej� on jopa keksitty l�hes lennossa studiossa. Kyll� ne ideat muotoutuvat kappaleiksi kuitenkin p��osin yhteisty�n� treeniksell� tai studiossa.

Bones-Sinkku sek� sit� seuraava pitk�soitto tulevat rokkipiireiss� hehkutuksen keskuksessa olevalta Bad Afrolta. Miten p��dyitte lafkalle?

JK: - Me p��tettiin jo hyviss� ajoin, ett� tehd��n levy valmiiksi ja tarjotaan sitten sit� julkaistavaksi. Ajateltiin, ett� n�in saadaan tehd� just sellainen levy kun halutaan. Kun levy oli ��nitetty, me tehtiin nopea raakamiksaus ja l�hetettiin nelj� biisi� Bad Afrolle, jota me pidettiin ykk�svaihtoehtona julkaisijaksi. No Lars tykk�si siit� matskusta ja pyysi loppulevyn. Parin p�iv�n p��st� tuli viesti, ett� kiinnostaako sopimus. Aika kivuttomasti se loppujen lopuksi siis meni.

Niin, etuliitteens� hyl�nneen Slideshakerin kakkosalbumi In The Raw ilmestyy tammikuun lopussa. Kun levy-yhti�n� on Bad Afro, levy� olivat tekem�ss� muun muassa Pentti Dassum, J�rgen Hendlmeier sek� Aavikon Tomi Kosonen... Voidaanko sanoa ett� In The Raw:lla ty�skenteli er��nlainen all stars-ketju? Ainakin lopputulos on selke�sti melkoinen ty�voitto.

JK: - Me ajateltiin, ett� t�ll� kertaa ty�skennell��n sellaisten tyyppien kanssa, jotka tiedet��n sopiviksi ja kenen t�ist� ollaan itse tyk�tty. Pentti ja Tomi haluttiin heti alusta alkaen mukaan. J�rgen oli levy-yhti�n ehdotus ja se sopi kyll� meille paremmin kuin hyvin. Oltiin jo mietitty, ett� J�rgen voisi olla sopiva miksaaja. Onneksi kaikilta heilt� ja muilta vierailijoilta l�ytyi aikaa ja halua.

HS: - Oli onni, ett� saatiin levyn tekoon noinkin kovia alansa osaajia. Kyll� sit� jonkinlaiseksi all stars-ketjuksi voitaneen nimitt��.

JK: - Niin ainakin meid�n mielest�

Millaisia odotuksia tulevalle l�tylle on asetettu? B�ndin, levy-yhti�n ja fanien osalta...

JK: - B�ndin sis�ll� odotukset on tietysti kovat, koska me ollaan kerrankin tyytyv�isi� levyyn ja toivotaan, ett� ihmiset l�yt�isi sen. Kyll� ne meid�n odotukset jonkun verran on tuolla ulkomailla, ett� p��sisi sinne soittamaan ja saisi v�h�n jalansijaa. Levy-yhti� ei ole meit� pelotellut mill��n utopistisilla odotuksilla vaan pit�� t�t� ik��n kuin p��navauksena, tiukka alakoukku palleaan. Seuraava levy kuulemma on sitten t�ysityrm�ys.

HS: - Bones-single on otettu hyvin vastaan sek� ulkomailla, ett� kotimaassa, joten j�nnityksell� odotamme millaisia tunteita In The Raw her�tt��. Aika n�ytt��, mutta ensimm�iset arviot on ainakin ollut hyvi�.

Levylt� l�ytyy aika lailla tukevoitunut paletti v�lineit�. On synabassoa, nykivi� perkussioita, sielukkaita torvia ja jopa hiphop-biitti�. Silti levy kuulostaa alkuvoimaiselta ja oikealla tavalla yksinkertaiselta. Kuinka vahva n�kemys teill� oli etuk�teen siit�, millainen levyst� pit�� tulla?

JK: - Kyll� meill� vahva n�kemys oli, siksi ei haluttu ulkopuolista tuottajaa mukaan. Monta iltaa ihan vaan suunniteltiin, ett� mit� halutaan tehd� ja mit� ei, kuunneltiin paljon levyj� ja varastettiin ideoita. Toki Pentti, J�rgen ja Tomi toi paljon hyvi� ideoita, joita ei olisi itse ehk� tajuttu ottaa huomioon. Haluttiin, ett� levy kuulostaisi ajattomalle kuten monet 60-luvun levyt, joista tyk�t��n, mutta ett� k�ytet��n moderneja menetelmi�kin, Protoolsia ja s�mplereit�. Ei haluttu pelkk�� retroa tehd�. Vaikka noiden biisien toteutus varmaan kuulostaa aika yksinkertaiselta, niin siihen yksinkertaisuuteen on menty monen mutkan kautta. Esimerkiksi Bones tehtiin kolme kertaa uudestaan ja vasta viimeinen versio toimi. Ajateltiin my�s, ett� levyll� voisi olla hyvinkin erityylisi� biisej�, mutta punainen lanka s�ilyy soundien ja tuotannollisten keinojen avulla. Muutamia hyvi� biisej� jouduttiin hylk��m��n just sen takia, ett� ei saatu mill��n niit� kuulostamaan oikealta.

HS: - Hotwired soulin j��ty� melko paljaaksi johtuen osittain levyn nauhoitusaikataulusta ja my�s yleisesti nauhoitustilanteesta, oli meill� kova hinku p��st� tekem��n levy� kokeilemalla monipuolisempia ratkaisuja. K�ytett�vist� elementeist� oli jonkinlainen kuva jo ennen pohjien nauhoitusta, mutta kun uusi biisej� syntyi, tuli mukaan taas uusia ideoita ja sen mukana levyn soundi kehittyi eteenp�in.

Vaikka l�tylt� l�ytyy my�s rauhallisempaa kantripoljentoa ja rosoista rytmibluussia, on hommassa koko ajan hyv� energia ja homman henkeen tarvittava vaarallisuuden tunne. Biiseist� etenkin sinkkubiisi Bones ponnahtaa esiin murhaavine, pirullisen pohdiskelevine jyrineen, lehm�nkelloineen sek� muine vaaniskelevine ly�mineen. Stoori on melkoisen karu murhatarina. Onko biisi my�s b�ndin oma ehdoton suosikkibiisi levyll�?

JK: - Ei se taida ehdoton suosikki olla, vaikka Bones on kyll� aika onnistunut. Se taisi olla Larsin ja J�rgenin ehdotus sinkuksi ja luotettiin niiden n�kemykseen. B�ndin suosikit taitaa vaihdella, mutta esimerkiksi Better Version Of You ja Easy Street on tosi onnistuneita.

HS: - Vaikeaahan sit� on omista lapsistaan suosikkia valita, mutta kyll� Bonesin levyversio minun k�rkikolmikossa taistelee. Tosin sen ollessa sinkkubiisi, se on tullut jo ihan tarpeeksi tutuksi.

Miksei levyn nimeksi noussut In The Raw p��ssyt levylle?

HS: - Levyn nimeksi se p��tyi, koska se oli jokseenkin merkitt�v� kappale uuden materiaalin joukossa ja toimi tietyll� tavalla "uuden ajan" merkkibiisin� meille itsellemme. Ja se on lis�ksi hyv� levyn nimi. Alun perin biisi oli tarkoitus p��ty� levylle, mutta kun miksaukset olivat valmiit, tuntui se p��t�ksentekohetkell� kappaleelta, jonka p��tyminen levylle toisi v�hemm�n kokonaisuuteen, kuin mit� jonkin muun kappaleen pois j�tt�minen siit� verottaisi.

JK: - Sen tiputtaminen oli itse asiassa aika vaikeaa, koska siit� oli tullut b�ndille niin t�rke� biisi. Yritettiin sitten mietti� pit�sk� biisin tai levyn nimi muuttaa, mutta ei se en�� oikein onnistunut. Biisi on edelleen meid�n kaikkien mielest� tosi hyv� ja keikka aloitetaan usein sill�.

L�hdette kotimaan kapakkien lis�ksi my�s Ruotsiin sek� Sweatmasterin kera Saksaan, Hollantiin ja Tanskaan levynjulkaisun j�lkeen. Aikooko Slideshaker tosissaan haastaa Hikimestarit?

JK: - Tottakai haastetaan, Get in the ring! Mut joo, tarkoitus olisi l�hte� jonkinlaiselle rundille. Se on toistaiseksi viel� vaiheessa, mutta toivotaan, ett� se onnistuu. Ja Sweatmaster on niit� harvoja b�ndej�, josta me kaikki kolme tyk�t��n tosi paljon.

Onko jatkoa mietitty? Kutsuuko Britit, Amerikan ihmemaa tai vaikkapa Japani? Tuleeko lis�levyj� Afron kautta? Onko takki tyhj�, vai toistasataa biisiraakiletta odottamassa p�yt�laatikossa?

HS: - Uusia biisej� on alettu jo s�velt��, mutta ei niist� viel� ihan levyllist� saa. Meid�n musiikille suurin potentiaalinen yleis� l�ytyy ulkomailta, joten ulkomaita on mietitty, mietit��n ja tullaan miettim��n jatkossakin. Kyll�h�n sit� vaikka Japanissa ja rapakon takana voisi l�hte� k�ym��n, jos joku kutsuu.

JK: - Tarkoitus on nyt tehd� mahdollisimman paljon keikkoja kun levy tulee, sill� noin vuosi nyhj�ttiin studiossa. Toivon mukaan tuo levy toimii jonkinlaisena k�yntikorttina ja keikkoja saisi paljon, sill� kyll� me pohjimmiltaan live-b�ndi ollaan. Uusia biisej� on jo tehty muutamia ja tarkoitus olisi koko ajan tehd� lis��, ett� ei tulisi kiire seuraavaan levyn kanssa. B�ndiss� on sellainen fiilis, ett� ollaan vasta alkutaipaleella ja ollaan luottavaisia tulevaisuuden suhteen. Uskoisin, ett� seuraavakin levy tehd��n Bad Afrolle. Paitsi jos tuo levy myy 20 kappaletta ja Lars potkaisee meid�t pihalle.

Teksti ja livekuvat: Ilkka Valpasvuo, b�ndikuvat: Tiina Laitinen