08.08.2011
Jazz – Koko tarina tiivistää monimuotoisen musiikinlajin satavuotisen historian puoleen tuhanteen sivuun.
readme.fi
Englantilaisen Julia Rolfin toimittama Jazz – Koko tarina (suom. Seija Kukkonen) on fyysisiltä mitoiltaan pienehkö mutta sisältönsä puolesta mittava hakuteos. Sen sivuilta löytyvät jazzin tyylit ragtimesta fuusioon ja avainhahmot Kid Orysta Donald Fageniin. Suomenkielisen yleisteoksen puute on ainakin osin paikattu.
Osin, sillä Jazz – Koko tarina ei ole täysin tyhjentävä tietolaari. Ennemminkin se toimii hyvänä johdatuksena jazziin ja tarinan henkilöihin. Runsaasti kuvitettu, käteen hyvin istuva kirja houkuttelee selailemaan. Informaatiota on paljon, mutta aiheen ollessa näin laaja yksinkertaistaminen ja karsinta on väkisinkin ollut väistämätöntä.
Opukseen on helppo tarttua, kun pitää tarkistaa, millaista musiikkia olikaan bebop tai kuka Thelonius Monk oli miehiään. Tällöin takasivujen hakemisto osoittautuu käyttökelpoiseksi. Ja haettavaa riittää, sillä jazzin pitkä historia vilisee soittajia, tuottajia, levy-yhtiöitä, levytyksiä ja vuosikymmenten aikana versonneita tyylisuuntauksia. Koska merkkimäärä on rajattu ja tietoa paljon, tekstit keskittyvät olennaisimpaan. Teos toimiikin hyvänä ponnahduslautana ravinteikkaimmalle vesille, mikäli niille mielii.
Jazz – Koko tarina jakautuu kolmeen osaan. Jazzin tarina tarkastelee jazzin kehitystä nuoruusvuosista nykyaikaan. Pääosin vuosikymmeniin jaetuissa alaluvuissa käsitellään kunkin ajanjakson olennaisimmat teemat, tyylit ja artistit. Muutama avainhahmo esitellään tarkemmin, isompi liuta tiivistetymmin. Osio on enimmäkseen jäntevä, mutta nykyaikaan (1980-luvun jälkeen) tultaessa ja jazzin pirstoutuessa fokus on heikompi. Kahlattavaa Jazzin tarinassa riittää, ja osio onkin lähes kolmella ja puolella sadalla sivullaan kirjan laajin.
Jazztyylit kartoittaa otsikon mukaisesti eri tyylisuuntauksia vuosisadan alun ragtimesta 1960-luvun brasilialaiseen jazziin. Jazztyylit-osa sisältää osittain samaa tietoa kuin edellisosan historiakatsaus. Tekijä suositteleekin käyttämään kirjaa hakuteoksen tapaan.
Kolmas osa, Jazzin vaikutus, ulottaa näkemyksen klubien lavoja kauemmaksi. Jazzista ovat ammentaneet esimerkiksi gospel, ska, soul ja easy-listening. Jazzista kurotetaan etäälle aina Pohjois-Englannin northern soul -villitykseen, psykedeeliseen rockiin ja moderniin r'n'b:hen asti.
Kirjan lopussa on muutaman aukeaman pikakatsaus jazziin Suomessa. Näin suomalaisesta näkökulmasta osio on tietenkin kirjan mielenkiintoisin, muttei sammuta tiedonjanoa. Kyse on nimenomaan pikakatsauksesta, minkä kirjoittaja Jyrki Kangas myöntääkin heti kättelyssä.
Suomennos, readme.fin musiikkikirjojen helmasynti, on kelvoissa kantimissa. Rimaa ei onneksi aliteta. Välillä kirjan suomi tosin haiskahtaa liikaa englannilta, ja mukaan on myös eksynyt jokunen ”muhamettilaisen” kaltainen kauneusvirhe. Lukujen eriparisuus selittynee eri kirjoittajien erilaisilla tyyleillä.
Teksti: Tuomas Tiainen
Kuvat: Wikimedia Commons
