Tigerbombs – Tiikerivaiston varassa
07.01.2003
Tolsbyn syvistä luolista ponnistava Tigerbombs soittaa vireää kitaramusiikkia kaikille bailuhakuisille ihmisille. Vaikka Tolsby onkin kyseessä, olosuhteiden ja toimittajan onnettoman kielitaidon vuoksi yritämme selvitä suomella. Kido Retro ja Pepe Trouble, ovatko soittamisen ilo ja bilehenkisyys Tiikeripommien tärkeimmät raaka-aineet?
- Jesjesjoo. Eiköhän se tällaisten poikaremmien perustavaa laatua oleva pointti ole kuitenkin lopulta se, kun joku pojista keksii uuden mukavan hipan, niin sitähän on sitten niin mukava poikain kanssa illoin pelailla. Ja hauskat ja mukavat hipat on kuitenkin pidemmän päälle kivampia . Ja kyllähän julkistakin pelaamista on sitten yleisönkin kivampi seurata, kun ei pelata naama miinuksella. Näillä eväin pommien musiikki lopulta henkii ehkä peilipalloja ja riemullista soitantaa…
Mutta ei näitä iloa ja bilehenkisyyttä tarvitse sen kummemmin kaivella. Se nyt on sellaista tiikerivaiston varaista estoista vapaata toimintaa tuo tiikeripelailu.
Missä ja milloin alunperin lähti käyntiin tämä eläimellinen räjähdetehdas? Historiallinen katsaus Tolsbyn syntyhetkiin...
- Notota, olikohan joskus vuoden -96 kieppeillä, kun ensteks lyötiin kovat päät yhteen ( Retro & Trouble ). Enempi ja vähempi tiiviisti on noita lauluja eri kokoonpanoilla siitä lähtien väännelty. Mutta Tikrupommien voidaan katsoa syntyneen virallisesti tuon vuoden 2001 huiman kuuman heinäkuun tienoilla, kun normaalit juhlivat piitsillä mutta kaksikko Retro & Trouble hautautuivat kuukaudeksi tiikeriluolan uumeniin työstämään ensimmäistä demo-cd:tä.
Ketä kaikkia lukeutuu Tiikereihin ja mikä on heidän roolinsa?
- Viiruraitojen voimakaksikko Trouble / Retro rakentavat tiikerimusiikkiansa liki diktaattorien elkein .
Neljän tunnevammaisen muusikonretkun yhteinen päänhakkuu on jo vuosien saatossa koettu varsin hankalaksi yhtälöksi, joten näiden kokemusten pohjalta jytäkaksikko päätyi ratkaisuun, joka toistaiseksi tuntuu poikivan mainiosti hedelmää. Eli kaikki laulut, sanat ja sovitukset ovat toistaiseksi kaksikon kyhäilemää.
Toki sanansa on sanottavanaan myös livetiikekereillä Bubba Dukesilla ja TiikeriAntilla.
Sähköistä bassokitaraa jytyyttävä Bubba sovitti ja soitti osansa uusimman Savage Beats -cd-ärrän bassolinjoista vapain mutta vakain käsin. Kyllä nämä tiikeriluolassa pörräävät pojat ovat siksi samalla aallonpituudella, ettei siinä kysellä, kun on tosi kyseessä. Lyödään keppi käteen ja potkaistaan laulu soimaan. Duracellrumpalipoika Anttikin on sen verran sähäkkä käänteissään, jotta istuu tiikerirumpupallille kuin tekohampaat suuhun.
Virallinen tiikeribasson potkuuttaja Sepe Ässähän pakkasi syksyllä 2002 kapsäkkinsä ja suuntasi brittein saarille jatkamaan jo hyvällä malllilla olevia opintojaan. Sepe liittyy retkueeseen toki aina ja taas Suomessa ollessaan.
Mitä kaikkea Tolsby käsittää? Onko kyseessä kokonainen elämäntapa?
- Kyllä vain. Tolsbyhan on ikäänkuin kaikille tuttu joulumaa. Se on se mielentila, se kiireetön ja estoista vapaa utuinen paikka, jossa ikuisten pikkupoikaremmien on hyvä pelata. Kun tarpeeksi kovaa tahdot, ja kun todella uskot, vain silloin voit saavuttaa Tolsbyn.
Miten määrittelette itse musiikkianne? Mitä haluatte sillä viestittää?
- Nooh.... varsin ajatonta ja rajatonta pop-musiikkiahan tämä tiikeripommit on. Siksi hyviä puolia tässä Retro/Trouble diktaattorilinjassa on, että kukaan ei pillahda itkuun, jos tehdään vaihteeksi vaikkapa valssi. Laulut tehdään niinkuin ne täytyy tehdä. Helppoa ja vaivatonta. Eli yllätyksiä ja pirteitä linjattomuuksia on tiikerien tulevaisuudessa edelleen tiedossa. Jotenkin luonnottomalta tuntuisi tämä perinteinen tiukkalinjainen bändi-toiminta.
Miltä maistuu cheeseplastiksoup?
- Täytyykin ensihätään hieman viilata toimittajan kysymystä: kysehän on alunperin sanahirviöstä cheeseplastiksoap ei suinkaan soup, vaikkakin melkoinen keitos tiikerisoundi lopulta onkin. Mutta käytetään soppaversiota, eihän nämä nyt niin tarkkoja ole....makealta se maistuu, ei ällömakealta kai kuitenkaan.. tiikerisoundissahan on sopivasti häröä, säröä ja glamourin säihkettä. Autotallirummutusta, glam-kitaraa ja piipiurkua. Päälle hieman laulua, kovempaa ja korkeammalta. Soittimilla iloittelua yhdistettynä varsin rosoiseenkin tuotantoon.
Mitä on odotettavissa jatkossa?
- Paljon kaikkea hyvää. Uusia lauluja. Säihkyviä keikkoja. Tuoreita lättyjä. Radiohittejä.
- Ainiin...paljon rahaa, kauniita naisia, urheiluautoja....
- Nii ja paljon noita yhteydenottoja levymoguleilta....
Teillä on kaikenlaisia musiikillisia sivuprojekteja Tigerin ohella. Mitä, miksi ja millä tärkeysjärjestyksellä?
- No ensinnä Retron vapaa-aikaa varastaa leijonan osin monille tuttu Ville Leinonen & Valumo, jonka tuoreella levyllä poju näyttää kyntensä rumpupatteria paukuttaen. Toinen messevä tiikereihin vahvasti liittyvä projekti on tämä Bubba ja Ines Dukesin luotsaama Motor, jonka riveissä jälleen kerran myös Retro & Trouble -kaksikko . Ja tokihan jotta vapaa-ajan ongelmia ei syntyisi on tämä terapiapändi Hehku, Pepe Troublen ja Sepe Ässän voimakaksikko, jossa myös Retro usein feattina mukana.
Ja mitänäitänyton. Bubba soittelee myös taukoa viettävän Lovestarin riveissä. Niin ja sitten Bubbahan pyöräytti taannoin aika ässän
soolodemon. Nimellä Plate. Ja TiikeriAntti TreUnion -aktiivina on mukana ties missä hössössä.
Tigerbombsien tuorein Savage Beats on saanut kehuja osakseen ainakin Desibelissä ja Rumbassa. Miltä positiivinen palaute tuntuu?
- Maistuuhan tuo aika muikealta, joskin kyllähän tämä kehuskelu pääsi jokseenkin takavasemmalta yllättämään. Kuitenkin omin käsin tusaillaan pikkuhiljaa tämmöistä aika marginaaliin jäävää rokettia, ja yhtäkkiä ollaan lööpeissä, heh. Eikös muusikoilla ole usein tämä sama tunnevamma, että omaa musiikkiaan on hieman hankala katsella sillätavalla kriittisesti ulkoapäin käsin. Kun nämä poikain kanssa viilatut tiikerilaulut lopulta on julkaisukuntoon saatu, niin kyllä siinä varpaat ristissä, että jaksaako näitä nyt kukaan …mutta tuntuuhan nuo jaksavan. Kamalasti mieltä lämmittää. Ja onhan se lisännyt eri tahojen kiinnostusta tietysti aika huimasti. Helpompi kysellä keikkojakin vaikkapa Kiimingin nuorisotalolta, kun voi röyhistellä että ”kato, noiki tykkää tua lehessä !”.
Onhan se noin muuten aika ikävää, että suomessa dissataan kriitikkojen toimesta monia levyjä varsin näkyvästi. Kun kyseessä on usein vain se yhden ihmisen mielipide, kyllä joidenkin itse diggailtujen pändien puolesta kiukuttaa, kun joutuvat tallatuksi täysin syyttä. Kuinka paljon nuo näkyvimmät arviot juuri vaikuttavatkaan levymyyntiin etc.? Menipä vakavaksi. Se siitä.
Ketkä artistit ovat vaikuttaneet eniten Tolsbysoundiin?
- No tuota. Näitä on kyllä aivan liikaa listattavaksi. Lapsuudesta saakka. Mutta ruotsi, se ruotsi. Sieltähän näitä mainioita artisteja tupsahtelee tuutin täydeltä. Mutta eipä sitä lopulta kauheasti tuota musiikkia kerkeä, eikä niin aina jaksakaan välttämättä kaiken tämän luomisen tuskan ja aherruksen keskellä. Tuota meille aika vieraaksi jäänyttä The Arkiahan monet tuntuvat tiikerisoundista löytävän, johtuneeko tuosta laulusoundista vai mistä lienee. Yllättäen myös The Strokes -vertailuja on silloin tällöin saatu osaksemme. Mutta ei näitä ihka uusimpia tykkirokettipändejä uskalla kauheasti diggailla. Heikkoja luonteita kun ollaan, saattaa tahattomasti jäädä omaan hihaan jotain liiankin lainattua. Noh, eikös se mennyt jotenkin niin, että ennen kuin kukaan teki yhtään mitään, Elvis oli tehny sen kaiken jo kuitenki. Heh.
Mitä muuta kuin musiikillista iloittelua kuuluu Tigerbombsin arkeen ja juhlaan? Eller hur mår ni alla?
- Paljon arkea vähän juhlaa. Sellaista vapaan kasvun ja rakkauden aikaahan tämä on. Kovasti promottelua ja säätämistä. Sellaista säntäilyähän tämä nyt suurelta osin on.
Vapaata sanaa...
- Pitäkää pipoista kiinni !
Ilkka Valpasvuo
