Maryland – Jokainen tarvitsee elämäänsä mantelin
27.04.2004
Joensuulähtöinen Maryland oli jo vuoden 2002 Musiikki ja Media -tapahtumassa esillä suomalaisen musiikin vientitoivona. Nyt yhtye julkaisee toisen levynsä Almond Of Lifen suurfirma Universalin kautta. Laulaja Ville Härkönen, miksi näin? Tekikö Universal vastustamattoman tarjouksen vai halusiko Maryland päästä nauttimaan ns. “ison talon eduista“?
Ville: - Itse asiassahan meidän oma osuus tuossa Universal -diilissä on sen puuhaamisen suhteen aika pieni, pääosan työstä hoiti ensimmäisen levymme julkaissut ja yhä tuotantoyhtiönämme jatkava Merceedees Tuotanto. Käytännössä me annoimme luvan tehdä lisenssisopimus levystämme, jos joku iso yhtiö on kiinnostunut. MCD hoiti
sitten käytännön työn. Tavallaan diili on niin tuore, että esimerkiksi levyn äänitysprosessiin se ei vaikuttanut millään tavalla, mutta toisaalta MCD on jo pidemmän aikaa käynyt lisenssisopimuksesta neuvotteluja eri tahojen kanssa. Eikä meillä ole mitään sitä vastaan ollut, joten tässä nyt ollaan ja ihmetellään...
Klassista poppia, elokuvamusiikkia, karjalaista melankoliaa ja pilkettä silmäkulmassa. Ovatko nämä lääkkeet edelleen Marylandin keitoksen päätekijöitä? Eroaako kakkoslevy mitenkään erityisesti mainiosta Rob & Jones Classic –debyytistä?
Ville: - Kyllähän nuo samat määreet taitavat uutukaiseenkin aika hyvin osua. Debyyttiin verrattuna uusi levy on kuitenkin yhtenäisempi oikeastaan kaikella tapaa, vaikka edelleen aika monentyyppisiä kappaleita onkin mukana. Almond on myös keskimäärin edellistä nopeampitempoisempi levy, eli aiempaa kiivaampaa sykettä on tarjolla. Parit rauhallisemmatkin kappaleet on toki mukaan otettu, mutta yleisilme on tosiaan aiempaa sähäkämpi. Tottakai kaikessa myös kuuluu se, että aikaa on kulunut ja treenejä ja keikkoja on taas hieman useampi takana ja valmius parempi.
Levystä julkaistiin ennakkosinkkuna Chasing Me –kappale. Millaista vastaanottoa uudesta maistiaisesta on tullut?
Ville: - Chasing Me on otettu vastaan oikeinkin mukavasti. Se oli tuossa viime viikolla YleX:n viikon tehobiisinä, ja onpa se bongattu jopa Radio Novaltakin. Radiosoiton kautta on myönteistä palautetta tullut niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin, kauppaanhan sinkku ei aivan vielä ole ehtinyt mutta matkalla sinne jo on.
Mainitse kolme erittäin hyvää syytä, miksi Almond Of Life kannattaa itselleen lunastaa?
Ville: - 1. Se sisältää kymmenen musiikillista slapshottia.
2. Jokainen tarvitsee elämäänsä mantelin, tässä se nyt on tarjolla.
3. Koska kaveritkin tekevät niin.
Vuonna 2000 perustettu Maryland oli samantien toisella (!) keikallaan Ilosaarirockissa ja sai pikaisesti levytyssopimuksen. Kertooko tämä Marylandin potentiaalista vai voitteko katsoa olleenne onnekkaastikin oikeissa paikoissa oikeaan aikaan?
Ville: - Tottakai me uskotaan, että bändin potentiaali oli noissakin tapahtumissa se tärkein tekijä, mutta tokihan myös sattumalla on ollut osuutensa asiaan niinkuin monissa elämän ihmeellisissä asioissa yleensäkin. Saatiin ensimmäinen
demo sopivaan aikaan valmiiksi, sen kautta saatiin keikka, ja keikalle osuivat ihan sattumalta MCD:n pojat jotka ihmettelivät että mikäs bändi se tämä oikein on? Siitä homma sitten lähti etenemään. Paljon työtä ja sopivasti onnea
tarvitaan aina.
Marylandiä nähdään keväällä keikoilla muun muassa 22-Pistepirkon kanssa. Olette myös joka vuosi tähän mennessä vetäneet keikan Ilosaaressa. Mistä on jäänyt parhaat keikkamuistot?
Ville: - Yksittäisiä "parhaita keikkoja" on aika hankalaa lähteä erittelemään, mutta ainakin Provinssirockin keikka vuonna 2002 on bändin keskuudessa erittäin lämmöllä muisteltu tapaus. Itsekin olin silloin komeimmillani takatukassa ja
värjätyissä viiksissä. Vähän tuoreempana on mielessä parin viikon takainen ensimmäinen Lutakon keikkamme Jyväskylässä, jota on myös juhlittu jälkeenpäin hartaasti.
Marylandissa on kuusi jäsentä. Onko bändi tasa-arvoinen, yhdessä musiikkia luova yhteisö vai rauhanomainen diktatuuri?
Ville: - Kyllä bändi viime kädessä on ennemminkin tasa-arvoinen yhteisö, erityisesti kappaleiden saattamisessa valmiiseen muotoon, kuin diktatuuri. Jokainen käyttää sitten veto-oikeutta tarvittaessa, oli sitten kyse sitten laulun sanoista tai vaikka rumpukompista. Välillä käytetään siis myös tasa-arvoista diktatuuria...tai jotain.
Ville, olet tehnyt myös soolokeikkoja Marylandin bändiesiintymisten ohella. Mikä on sooloissa parasta verrattuna bändisoittoon?
Ville: - Soolokeikkojen myötä törmää bändikeikkoihin verrattuna hyvin erilaisiin tilanteisiin, se on mielenkiintoista. Paikat ja yleisö ovat usein aivan erilaisia kuin bändin kanssa soittaessa, samoin biisivalinnat. Myös esiintymistilanne on tietysti ihan erilainen, yksinään vääntäessä on enemmän varaa leikkiä kappaleiden dynamiikalla ja harrastaa sellaista nuorallatanssia, joka parhaassa tapauksessa vie ihan uusiin paikkoihin tai sitten päättyy putoamiseen. Putoamisen jälkeenkin voi kuitenkin vain naurahtaa, ja jatkaa sitten biisiä.
Marylandiä on jo luonnehdittu maamme eturivin yhtyeiden joukkoon kuuluvaksi. Onko suunnitelmissa levittää sanomaa myös kansainvälisillä markkinoilla?
Ville: - Ulkomaankuviot toki kiinnostaa, ja niiden suhteenkin erinäisillä tahoilla tehdään työtä tälläkin hetkellä. Mitään varmaa ei kuitenkaan vielä ole kerrottavana, ja noiden kuvioiden säätö voi viedä kauankin. Mutta jos
mahdollisuus tulee niin tottakai olisi hauskaa kokeilla kansainvälistäkin meininkiä. Venäjällähän me ollaan jo pari kertaa soitettu, ja on siellä ainakin muutama fanikin. Eli ihan lupaava alku!
Millaista musiikkia Maryland soittaisi, jos yhtyeen nimi olisi Illinois tai vaikkapa Massachusetts?
Ville: - Aijai...Varmaankin maantieteellistä heviä tai lätkäfolkkia. Ehkä myös hieman kokeellista kantria.
Mitä muuta kuuluu musiikin ohella Marylandin herrojen arkeen ja juhlaan?
Ville: - Kiitos kysymästä, aivan hyvää kuuluu. Arkeen pääosalla porukasta enimmäkseen opiskeluhommia, osalle myös töitä. Juhlaan kuuluu huonoa huumoria ja mainioita ihmisiä. Onneksi usein arkeenkin.
Ilkka Valpasvuo
