Re-Pulse – salonkikelpoista melodista metallia naislaululla
30.10.2005
Haapajärveltä kotoisin oleva Re-Pulse on vilahtanut kuluneen vuoden aikana jo parikin kertaa Desibelin sivuilla. True Emotions promo herätti keväällä mielenkiintoa melodisella englanninkielisellä hardrockillaan. Kun muutama kuukausi myöhemmin ilmestynyt Far Away From Here pisti vielä edeltäjäänsä paremmaksi, tuoden samalla mukaan taas roppakaupalla lisää uusia ideoita, oli aika ottaa hieman asioista selvää. Kysymyksiini vastaili bändin kitaristi/säveltäjä Mika Niskanen. No niin, mitä uutta kuuluuRePulsen leiriin?
- Mitäs tässä sen ihmeempiä, odotellaan vielä joitain arvosteluja/palautteita edellisen promon: Far Away From Here tiimoilta ja kovasti koetetaan väsätä uusia biisien runkoja soittokuntoon. Kyllähän tässä on kaikenlaisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle näin bändin puitteissa, lähinnä nyt keikkojen järjestämistä ja on myös suunniteltu, että ottaisimme kontaktia ulkomaisiin levy-yhtiöihin.
Re-Pulsen historia ulottuu aina 90-luvun alkupuolelle asti, mutta kotisivujenne mukaan katsotte "vakavamman toiminnan" alkaneen vasta kesällä 2000. Mitä tuolloin tapahtui mikä muutti tilannetta niin ratkaisevasti?
- No ehkä suurin tekijä oli, että biisit alkoi kuulostamaan jopa muittenkin kuin meidän itsemme mielestä varsin salonkikelpoisilta ja toi nykyinen tyyli musan suhteen alkoi vihdoinkin löytyä. Ja oli siinä kortena keossa, että ko. kesänä nauhoitettiin meidän ensimmäinen kunnon demo missä oli myös soundit kohdillaan, että terveisiä vaan Haapasalon Mikalle POP-Studiolle. Kiteytettynä tämän vois muotoilla, että kesän 2000 jälkeen hommaan tuli intoa ja päättäväisyyttä roppakaupalla lisää.
2004 kesällä ryhmään liittyi uusi vokalisti ja pakka taidettiin sekoittaa taas reilumman kerran uudelleen...
- Kyllähän Katjan liittyminen bändiin sekoitti pakan aivan totaalisesti ja tarkoitan nyt hyvässä mielessä. Siinä keväällä kun 2004 väsättiin uusia ralleja ja mietittiin, että mistä me löydetään hyvä solisti bändiin kun toi meikäläisen (Niskanen) jollotus ei enää kelvannut kenellekään ja varsinkin kun näytti siltä esidemojen perusteella, että nyt olisi tulossa varsin oivallisia biisejä. Sitten vähän kuin sattumalta tuli tilaisuus koelaulattaa Katjaa kun hän muutti takaisin Haapajärvelle opiskeluiltaan ja oli entuudestaan tiedossa, että Katja oli laulanut heviosastoa niin mikäs siinä. Katja kävikin sitten laulamassa paikallisessa kotistudiossa yhden biisin ns. esidemon päälle ja täytyy sanoa, että allekirjoittanut muun orkesterin mukana meinasi lentää perseelleen, kun kuuli lopputuloksen, kuulosti nimittäin todella hyvälle. Täytyy todeta vain että bändi parani ja salonkikelpoisuus koheni Katjan liityttyä mukaan. Ja kaiken lisäksi Miss Re-Pulse on niin pirun nätti ja edustava keulakuva orkesterille, että eipä enää parempi tuuri olis voinut käydä vokalistin suhteen.
Miten määrittelisit Re-Pulsen musiikkia jollekin, joka ei sitä ole koskaan aiemmin kuullut?
- Melodista metallia naislaulajalla, johon on lisätty vanhan liiton riffittelyä hardrock maustein.
Julkaisitte alkuvuodesta neljän biisin mittaisen True Emotions promon ja aivan vastikään päivänvalon näki puolestaan viiden raidan pituinen Far Away From Here. Uutta materiaalia tuntuu syntyvän melkoista vauhtia, vai löytyykö näistä ralleista kenties hieman vanhempiakin kipaleita?
- Kyllähän noita biisejä syntyy aika kiitettävällä vauhdilla ja biisien tasokin tuntuu vain paranevan, että hyvä niin. Oikeastaan ainoa poikkeus on tuolta uusimmalta promolta löytyvä Somehow Things Got Wrong (2001), joka nyt sitten uudelleen lämmitettiin, tosin biisi kyllä sovitettiin uusiksi aika rankalla kädellä, mutta lähes poikkeuksetta keskitymme pelkästään uusiin biiseihin.
Miltä kiekot kuulostavat nyt omaan korvaan ja minkälaista palautetta olette niistä saaneet?
- Ihan hyvältähän ne kuulostavat omiinkin korviin, että pystymme allekirjoittamaan joka biisin jälkikäteenkin. Todella hyvää palautetta on tullut molemmista promoista kautta linjan. Välillä on tullut niinkin ylitsevuotavaista tekstiä, että on saanut naama punaisena todeta, että ”älkää nyt viittikö”. No hyvin kuitenkin tuntuu menevän läpi kansan syvissä riveissä kautta linjan.
Ette ole juurikaan heitelleet keikkoja tämän vuoden puolella, onko tuohon tulossa lähiaikoina muutosta?
- Toivottavasti! Kovasti olis koko porukalla halua päästä keikkailemaan. Se vaan tuntuu olevan hankalaa myydä keikkoja itse, tosin vois kyllä panostaa enemmänkin tuohon myyntipuoleen. Sellainen asia on nyt selkeästi havaittavissa, että bändin nimi on median sekä puskaradion avulla kiirinyt eteenpäin ja keikkakyselyjäkin on saatu, joten uskon kyllä, että sekin puoli tulee kuntoon aivan lähiaikoina.
Minkälainen bändi Re-Pulse on livenä? Vedättekö kipaleet tarkasti yksi yhteen levytettyjen versioiden kanssa vai löytyykö tilaa improvisoinnille?
- Hyvä bändi..heh! no, anyway keikka keikalta tuntuu bändin veto vaan paranevan, että hyvä niin. Mitä tulee tuohon soittopuoleen niin aika prikulleen yksi yhteen ne vedetään levytettyjen versioiden kanssa. Me jätämme improvisoinnit suosiolla jazzbändeille.
Entä soivatko keikoilla koskaan lainabiisit?
- Ei soi! Joitain covereita on kyllä mietitty, mutta siihen se on jäänyt. Katsotaan nyt jos joku hyvä biisi keksitään.
Miten Re-Pulsen kappaleet normaalisti syntyvät ja kuinka paljon kappaleiden muodot elävät "vanhemmilla päivillään"?
- Biisien teko on tähän asti mennyt niin, että minä olen kotona tietokoneen ja 8-raiturin avulla väsännyt biisit ja sitten soittokämpillä on hiottu Markon kanssa sovitukset ja Katjan kanssa laulumelodia kuntoon. Meidän tapauksessa biisit elää ns. vanhoilla päivillä aika vähän, jotain pientä koukkua ”live”tilanteeseen korkeintaan.
Jos nyt aukenisi varoittamatta mahdollisuus saattaa yksi valmis kipale laajaa julkisuutta saavuttavalle kokoelmalle, mikä biisi saisi kunnian toimia käyntikorttinanne?
- Tätä on kyllä tullut mietittyä. Biisivalintoja on yhtä monta kun on bändissä jäseniä, mutta veikkaan, että voiton veisi The Haze Of A Dream.
Entä mikä kappale on tähän mennessä pystynyt parhaiten tiivistämään kaiken oleellisen Re-Pulsesta?
- Ehdottomasti Nothing Lasts Forever, koska siinä biisissä on kaikki mitä on Re-Pulse parhaimmillaan. Biisi ei ole ehkä mikään radiohitti, mutta se jollain tavoin kiteyttää meidän musiikin
Miltä näyttää tulevaisuus? Joko seuraava studioreissu on merkitty kalenteriin?
- Nostetta havaittavissa niin kuin tämäkin haastattelu sen toteen näyttää, eli valoisaltahan se näyttää. Studioreissua ei ole vielä merkittynä kalenteriin, mutta eiköhän tuo sieltä kohta löydy.
Sitten onkin jo loppupuheenvuoron aika, eli jäikö jotain vielä tuomatta esille?
- Levy-yhtiöiden sedille ja tädeille vois sen verran antaa vinkkiä, että tässä teille olisi Re-Pulse niminen kultakimpale, joka toisi ko.jalometallia teidän kassaholveihin! Täten rikastaisitte myös Suomen musiikkitaivasta uudella kiintotähdellä ja itsenne siinä sivussa.
Teksti: Mika Roth, kuvat: Re-Pulse
