Modem on dramatiikan tajun omaava synapopduo, jonka lokakuinen Interface-albumi jatkoi pitkälti siitä, mihin Megalomania-debyyttialbumi vajaa kaksi vuotta sitten jäi. Uusi pitkäsoitto on esikoista minimalistisella tavalla täyteläisempi, soundeiltaan hiotumpi ja draaman kaariltaan onnistuneempi. Niinpä oli aika haastatella tekijöitä tyylikkään musiikin takaa.
Julkaisitte esikoispitkäsoittonne Megalomanian keväällä 2024 ja ensimmäinen merkintä Desibeli.netin sivuilla on keväällä 2022 ilmestynyt Elokuvia-tuplasinkku, mutta mitä oli tuota ennen? Miten kaikki sai alkunsa?
Tytti: - Kaikki alkoi siitä, kun koronasulun aikaan äänitimme suomi- ja synakäännöksiä amerikkalaisista kulttirock-klassikoista ihan omaksi huviksi. Aloitimme Greg Kihn Bandin Breakup Songista ja latasimme biisin YouTubeen nimellä Purppurasateeseen. Kaverit tykkäsivät, joten teimme muutaman synakäännöksen lisää. Pian tajusimme, että jos biisejä haluaa julkaista, helpointa vaan tehdä alusta loppuun omia.
Puolitoista vuotta esikoisalbumin jälkeen ilmestyi Interface, jolla soundinne mielestäni jalostui merkittävästi eteenpäin. Luotte edelleen dramaattista synapoppia, mutta miten itse koette toisen albumin kehityksen? Onko tämä uusi ja erilainen Modemin versio?
Ville: - Mun mielestä voidaan puhua edelleen samasta Modemista, uudella levyllä on tehty vain pieni päivitys kalustoon sekä studiossa että keikoilla. Uudet laitteet tuntuu ohjaavan työskentelyä aika paljon, joten siinä mielessä joka albumin luonne muuttuu kaluston mukana. Uusia biisejä on jo suunnitteilla, mutta jää nähtäväksi, miten dramaattisesti soundi muuttuu kolmannella albumilla.
Tytti: - Nähdäkseni Interface on vielä selvää jatkoa ekalle levylle, vaikka laitteisto onkin hieman vaihtunut. Uudistuminen kiinnostaa, mutta mitä se tarkoittaa selviää vasta tekemisen kautta. Biisin- ja levynteko alkaa usein siitä, että kuuntelemme musiikkia ja ryhdymme tekemään ruumiinavausta jollekin sillä hetkellä iskevälle biisille. Modemia määrittää enemmän kuin mikään “genre” meidän kummankin musafanius.
Uuden levyn ykkössinkuksi nostettiin kesällä 2025 BS. Otsikko tarkoittaa kuuleman mukaan sitä itseään, eli Bullshit. Miksi juuri tämä kipale nostettiin kärkeen?
Tytti: - Se oli ensimmäisiä levylle valmistuneita kappaleita ja tuntui ajankohtaiselta aikana, jolloin hallituksemme ja mediamme vähättelivät ja vaikenivat vaikkapa Israelin toteuttamasta kansanmurhasta.
Mielestäni kakkossinkku Image on täydellinen hittibiisi, mutta sen video on aika kummallinen - jopa häiritsevä. Miten päädyitte videon tekoon ja kuinka se puoli sujui?
Tytti: - Jo äänitysvaiheessa kappaleen visuaalinen maailma alkoi välähdellä silmissä ja tiesimme, että on otettava yhteyttä luotto-ohjaajamme Ilona Lehtoseen. Meillä oli mielessä muutama kasvojen ja identiteetin siirtoa käsittelevä avainelokuva (ensimmäisenä Hiroshi Teshigaharan Face of Another vuodelta 1966) ja palloteltiin niitä Lehtosen kanssa. Lehtonen sitten käsikirjoitti ja ohjasi kyseisen mestariteoksen.
Imagen kohdalla nostin esiin Visagen, mikä on siis suuri kehu, mutta mitkä bändit tai artistit ovat toimineet innoittajinanne? Keiden nimiä haluaisitte nostaa esiin, noin ihan kansan sivistämisen nimissä?
Tytti: - Bändin perustamisvaiheessa New Order ja italialaissäveltäjä Claudio Simonettin tuotokset olivat kovassa kuuntelussa. Muita tärkeitä innoittajia meille ovat olleet minimalistisen synapopin kulttiklassikot kuten Oppenheimer Analysis, Deux ja Vicious Pink.
Ville: - Depeche Moden ja Pet Shop Boysin kaltaiset genreklassikot ovat toki vaikuttaneet meidänkin tekemisiin, mutta ehkä niitä ei tarvitse sivistysmielessä nostaa esiin. Viime aikoina levylautaselle on päätynyt useasti mm. kanadalaisen Rational Youth -bändin debyyttialbumi Cold War Night Life sekä Night School Recordsin julkaisema All The Young Droids -kokoelma, joka sisältää harvinaisempia synapop-sinkkuja 1970- ja 1980-lukujen taitteesta.
Tätä suosittaa ja komppaa myös allekirjoittanut. Ei kannata ottaa kokoelman alaotsikkoa Junkshop Synth Pop liian tosissaan, sillä paketti on upeaa korvakarkkia.
Mutta takaisin tähän päivään ja uuteen levyynne. Interface päättyy Kulta-aika kappaleella, jossa todetaan "en enää kaipaa / takaisin kulta-aikaan / ei sitä koskaan ollutkaan". Onko tuo vain osa lyriikkaa, kuinka koette nostalgian ja ns. kulta-ajan käsitteen?
Tytti: - Nostalgia on koukuttavaa, mutta emme usko kulta-aikaan. Tässä ajassa, siis yleensä nykyhetkessä eläminen on vaikeaa ja aina sitä kaipaa johonkin kuvitteelliseen parempaan menneeseen. Tämä korostuu niin poliittisessa diskurssissa kuin kulttuurissakin. Keski-ikäisille maksukykyisille kuluttajille myydään heidän nuoruutensa ilmiöt uudestaan comeback-kiertueiden muodossa, elokuvissa menneiden hittien remaket ja jatko-osat jyräävät.
Ville: - Kyllähän tässä biisissä on ihan viesti. Nostalgia tuntuu olevan nykyään suuressa roolissa vähän siellä täällä, ja vaikka menneisiin aikoihin ja ilmiöihin perehtyminen on ihan mielenkiintoista, menneeseen maailmaan jämähtäminen voi olla vaarallista. Lähemmin tarkasteltuna niissä “vanhoissa hyvissä ajoissa” oli kuitenkin paljon ongelmia, joista osan kanssa painitaan edelleen.
Niin, Neuvostoliitto, Itä-Saksa, Reagan ja Thatcher olivat myös osa noita aikoja. Menneistä tuli mieleen, että albumeidenne välillä ilmestyi Miten täällä voi elää? -tuplasinkku, jonka kumpikaan raita ei ole kummallakaan albumilla. Miksi näin ja jäikö uudelta albumilta yli raitoja, jotka voitaisiin julkaista irrallaan?
Tytti: - Vaikka edellisen levyn tiimoilta jäikin useampi aihio käyttämättä, olemme tähän asti tykänneet aloittaa levynteon ns. puhtaalta pöydältä. Vasta sitten, jos aiemmat viritelmät sopivatkin uuteen materiaaliin, herätetään ne uudestaan henkiin.
Ville: - Uudelta albumilta jäi käyttämättä useampi idea, koska ne eivät syystä tai toisesta sopineet kokonaisuuteen. Todennäköisesti osa näistä tulee myöhemmin käyttöön, mutta välillä on ihan tervettä päästää ideoista irti jos niistä ei saa valmista biisiä.
Modem myös keikkailee, tosin kaikkea studiossa käytettyä elektroniikkaa ei estradeille tuoda. Sellaisen linjauksen Ville on kuitenkin tehnyt, ettei tietokonetta nähdä lavalla.
Ville: - Tämän hetken Modem-keikalla lavalta löytyy muutama syntetisaattori, bändin “aivoina” toimiva MPC, kitara ja vahvistin, vaihtelevia puhaltimia ja laulumikki. Keikka on siis eräänlainen koneiden ja ihmisten symbioosi, mitä bändi on tietysti studiossakin.
Alkuvuodesta Modem lähtee kiertämään Suomea elektrotrio Aavikon kanssa, joten Modemin livekunnon pääsee näppärästi todentamaan. Eikä siinä vielä kaikki, sillä ensi vuodelle on luvassa myös kokoelmalevyä albumeiden ulkopuolelle jääneistä sinkuista. Eniten Tyttiä tuntuu tulevassa kuitenkin kiinnostavan uuden luominen, mitä myös Ville komppaa.
Ville: - Uutta levyä varten löytyy jo muutama demo sekä jotain sekalaisia muistiinpanoja. Luulen, että alamme työstää uutta materiaalia heti kun aikataulu sallii.
Lopuksi sana on vielä vapaa, eli jos jotain jäi kertomatta niin nyt olisi se aika.
Tytti: - Interface-levyn toinen vinyylipainos ilmestyy joulukuussa ja sitä saa tammi-helmikuussa Modem-Aavikko -yhteiskiertueen keikoilta.
- Lisäksi suosittelen taas nettiradioita (NTS, Ida radio, Radio Helsinki) ja ihmisten toimittamia musiikkiohjelmia vaihtoehdoksi striimipalveluiden algoritmisuosittelulle. Tekee hyvää altistaa itsensä musiikille, joka tulee ns. oman boksin ulkopuolelta.
- Ennen striimausaikaa itse tuli etsittyä ja löydettyä musiikkia levyarvioita lukemalla. Suosittelen siis myös lukemaan musiikkijournalismia ja -kritiikkiä! Tarvitsemme sitä, vaikka sille suodaankin koko ajan vähemmän tilaa mediassa.
Tähän myös Desibeli.net yhtyy. Verkko on täynnä loistavia tekijöitä, sinne vain onnea ja ihmeitä etsimään.