The Micragirls: Primitive Homeorgan Blast

Weera/Trashcan

Micra-tytt�jen tuore seiska sis�lt�� kirjaimellisesti nimens� mukaista kahkoamista. Katariinan simppelit urkun�pp�ilyt, Kristiinan peruskomppi ja laulaja-kitaristi Marin k�hin�st� �rjynt��n vaihteleva lauluanti ja mukavan riehakas kitarointi jatkuu tuttuun tapaan, lopputuloksena ihastuksen ja vihastuksen v�lilt� tunteita nostattavaa garage-r�min�paahtoa. Grafik Wunderboyn makeilla sarjakuvakansilla (vaihteeksi) vakuuttava seiska starttaa hilpe�ll� Teenage Tigerilla, josta itselleni nousee selke�n� mieleen Japanilainen garage hiukan sinnep�in –englanteineen (vaikkakin Microilla kieli on oikeasti ihan hyvin hallussa, tosin yksinkertaisilla lyriikoilla). Marin miltei vihainen blaasti, ne urut, rento meininki... Silti levyn ykk�sraita l�ytyy vasta toisena, rauhallisen keinuva My My Micraboy vakuuttaa alakuloisella tunnelmoinnilla ja hemmetin tarttuvalla kerrolla. Helppoa kuin hein�nteko, mutta tarttuvaa kuin k�rp�spaperi. K��nt�puolen Lazy Hop -instrumentaali on laiskempaa my�h�isy�groovailua pienill� nostatushuudahtuksilla. Surffia, mutta laiskaa ja alakuloista. Bilehuudolla k�yntiin polkaiseva sirkusrokkiralli Rockin’ Date karkaa jo miltei kokonaan k�sist�, 1-2-3-4 ja usvaa putkeen! Hillit�nt�, silti parasta antia on tuo Micrapoika-renkutus. Rokkideitin kaltaisilla paahdoilla trio toki todistaa, ett� l�htee se Micrakin tarvittaessa, vaikka ihan kumia polttaen.