Korpiklaani: Rankarumpu

Nuclear Blast

Edes pandemia ei saanut Korpiklaanin py�ri� pys�htym��n ja tuttu kolmen vuoden albumiv�li on pit�nyt kutinsa jo vuodesta 2012 l�htien. Suuria yll�tyksi� ei 12. pitk�soitto tuo, mutta tuskinpa kukaan moisia oikeasti en�� odottikaan. Ja toisaalta: miksi sorkkia toimivaa kaavaa, etenkin kun kaikilla osallisilla tuntuu kaupan p��lle olevan hauskaa.

Kiekkoa edelt�neist� sinkkubiiseist� Saunaan viskaa kiukaalle sellaiset folkmetal-l�ylyt, ett� tiukkaa tekee � tietysti sellaisella herkullisen hyv�ll� tavalla. Tuota ennen ehdit��n jo tasapainoilla Aita-rallin p��ll� ja meno hipoo kattoa nopeasti etenev�n pitk�soiton A-puolen tarjotessa parasta mahdollista kyyti�. Korpiklaani on jo aikaa sitten osannut lantrata metalliset vivahteet folkahtavaan rallailuunsa ja kyseist� kaavaa vain hiotaan hitusen levylt� ja vuosikymmenelt� toiselle siirrytt�ess�. Portaan edess� olevat havut ja tuohesta v�rk�tyt kupit saattavat hivenen p�ivitty�, mutta itse m�kki on yh� ja edelleen se sama.

Rahdun hakkaavampi ja metallisempi Kalmisto muodostaa rytmi� korostavan Rankarumpu-raidan kanssa albumille vahvan keskiharjanteen, jonka kohdilla s�vyt ovat aavistuksen tummempia. Kovempien soundien takana ovat kuitenkin lyriikat, joissa etenkin j�lkimm�isell� raidalla on selke� positiivinen viba. Korpiklaani on aina osannut pit�� edess��n puolit�ysi� laseja, eik� t�m� rumpu soi ainakaan mollisista murheista, uskaltaisin v�itt��.

Rankarumpu onkin soundimaailmaltaan ovela yhdistelm� 20-luvun moderneja palasia, joiden alla wanha kunnon folkmetal soi kuten pit��. Korpiklaanin ykk�saseisiin kuuluvat melodiat juoksevat vinhaan ja kitaroiden runttaamat riffit rikastuvat alati niin harmonikan kuin viulunkin nuoteista. Soittimia on paljon, vaan tilaa on aina ja kaikille, mik� sekin erottaa b�ndin monista v�h�isemmist� kilpailijoistaan.

Ent� mit� uutta Rankarumpu meille antaa? Toki 12. kerta jo toistaa monia asioita?

En v�it� b�ndin keksineen py�r�� tai tulta uudelleen. Vaan voi pojat, kuinka tulisesti py�r�t liikkuvatkaan ryhm�n pist�ess� taiturimaisesti nuottia toisen per��n. Tuohon kun laskee mukaan viel� asenteen, jolla Nouse kantaa ja Tapa sen kun kerkeet tulee silmille, niin eip� tarvitse muuta en�� sanoa. 12. albumi osoittaa b�ndin olevan edelleen genrens� ter�vint� k�rke�.