Jyrockin perjantai

Suomen indie-piirien kev�iseksi festivaalikauden varasl�hd�ksi vakiintunut Jyv�skyl�n kaksip�iv�inen sis�festivaali Jyrock oli tutusti kattanut p�yd�n koreaksi. J�rjest�j�t olivat onnistuneet kokoamaan muutamien mielenkiintoisten ulkomaan vieraiden ohella paikalle juuri festarin aikana ajankohtaisen kotimaisen t�htisikerm�n � aina hissuttelupopista vaskiseen maniaan. Desibelin Tuomas Tiainen ja Ilkka Valpasvuo tarkastelivat kattausta v�lill� hyvinkin kriittisesti, mutta valtaosin melko mukaan heitt�ytyv�ll� innolla.

Jyrockin suurin ongelma tuntuu vuodesta toiseen olevan liikkuminen. Kun ohjelma kulkee tiukoilla kolmen vartin seteill� ilman heng�hdystaukoja, tukkiintuvat kapeat portaat h�myisen yl�kerran ja enemm�n salimaisen alakerran v�lill� pienell�kin v�kim��r�ll�. N�in loppuunmyydyss� iltamassa hommassa oli jo hiukan klaustrofobisia elementtej�. Tilaratkaisu ei kuitenkaan pilaa sit� tosiasiaa, ett� festivaalin artistikattaus loisti muutenkin kuin nimin� paperilla. Aloitetaan yl�kerrasta ja Le Futur Pompistesta:

Ilkka: - Vaikka sen ensimm�isen biisin aloituksen missasi niin aika hyvin ehti n�hd� melkein koko keikan. Yl�kerran matala tila ei oikein sopinut hissuttelevalle yhtyeelle, sek� laulu ett� soitto eiv�t kumpikaan oikein tahtoneet nousta sellaiseen liitoon, millaista potentiaalia niiss� on. Poikkihuilu oli ehdoton helmi kokonaisuudessa ja muutenkin sellainen eritt�in hyv�ntuulinen avaus tapahtumalle. Vai mit� olet mielt�?

Tuomas: - Minun syd�mess�ni on herkistelypopille erityinen kolo. Ja jos yhtyeell� on mainitsemasi poikkihuilu � joka soi hienosti � ja viel� tytt�laulaja, olen yleens� myyty vaikkei musiikki ter�vint� olisikaan. Le Futur Pompiste ei ollut huono biisimateriaaliltaankaan, jos kohta en erityisesti kappaleita muistakaan. Your Stories, Your Thoughts -levy tarttui kuitenkin mukaan myyntip�yd�st�. Festivaalin aloitus oli sympaattinen ja tunnelmaa kohottava, joten oli hyv� siirty� alakertaan The Scaramangasia kuuntelemaan.

Ilkka: - Jep. Meill�kin t�ydet viisi t�hte� saanut uutukainen levy ei ollut mik��n huono myyntipuhe t�t� keikkaa varten. Kultaisen aseen miesten musiikki on oikeastaan aika vaikeaa m��ritelt�v�ksi � vaikka siin� selke�sti kuuluu sit� rokkia ja poppia, on siell� rutosti my�s jazz-y�kerhoa ja kaiken maailman hampputangoa. Vanhojen Eight And A Halfien ja muiden joukkoon nousee tuoreesta materiaalista monta valloittavaa raitaa. Ennen kaikkea b�ndi kuitenkin onnistui luomaan ihan omanlaisensa tunnelman. Ensimm�inen todellinen fiilistely illalle!

Tuomas: - Amen! Harmi ettei tehdas ollut saanut pukattua uutta Don�t Follow the Weakia pihalle. Levynarkkarina olisin imuroinut l�tyn samantien parempaan talteen, mutta vanhempi All Is Good Now tyydytti ker�ilij�n n�lk��. Kuin my�s olisi tyydytt�nyt myyntitiskin nurkassa lojunut Keuhkot -t-paitakin. Kake puhuun performanssi ei kuitenkaan jaksanut kiinnostaa kovin pitk��n, joten t�ss� vaiheessa oli hyv� ahtautua portaikkoa pitkin alalavan tiet�mille odottelemaan Magenta Skycodea.

Ilkka: - Joo. Kaken performanssi on toki melko omaa luokkaansa, mutta nyt oli kyll� liikaa t�pin�iss� sek� aikaisemmasta keikasta ett� seuraavien odottelusta. Portaisiin siirrytt�ess� Keuhkot alkoi kyll� jossain muodossa ammentaa paatokseensa jotain puhaltimien kaltaista, joka kuulosti paljon alkukeikkaa mielenkiintoisemmalta. Mutta ei sitten tullut k��nnytty� takaisin.

Magentaa oli tullut katsomaan selv�sti enemm�n porukkaa mit� aiemmin oli muilla b�ndeill�. Niinp� tunnelma alkoi olla melkoisen tiivis. Silti � vaikka yleis� tuntui el�v�n hyvin mukana � Skycode oli selke�sti valjumpi kuin aiemmin n�ht�ess�. Jotain siit� sin�ns� tyylikk��st� eeppisest� post punkista puuttui, ehk� juuri se eeppisyys. Vaikka b�ndi oli selv�sti rennompi ja rutinoituneempi, ei homma jostain syyst� l�htenyt lentoon.

Ent� mit� olit Tuomas mielt� yl�kerran seuraavasta esiintyj�koplasta? Ei oikein vastannut sit� mit� Paavoharjun ja Joose Keskitalon normaalisti niin hartaasta ja humisevasta yhteisty�st� olisi aiempien kertojen perusteella odottanut...

Tuomas: - Min�, kuten varmasti l�hes kaikki muutkin paikalla olleet, odotin seesteist� ja maalailevaa tunnelmaa. Mutta mit� viel�! Olin kuin puukalikalla p��h�n ly�ty kun lavalla on stetsoneihin ja aurinkolaseihin verhoutunutta bailuryhm��, joka soittaa kaikkea muuta kuin herkistely� ihan kuin vittuillakseen! Tuttuja biisej� kuultiin, mutta sovitukset oli vedetty jokseenkin uusia latuja. Enp� olisi uskonut, ett� juuri t�ll� keikalla alkaa tanssijalka vipattamaan. Porukan toilailuja tuli katsottua monttu auki mink� heilumiselta ja bailaamiselta ehti. Aivan loistavaa ja mahtavaa menoa, mutta aika iso osa sakista n�ytti jopa n�rk�styneelt�. Taisivat nimitt�in olla kaikkien aikojen hiljaisimmat loppuaplodit mit� on koskaan kuultu.

T�ss� keikassa riitti fiilistelt�v��. Hevi�, rautalankaa ja hiphoppia sek� Joose Keskitalon vertahyyt�v�n kaunista laulua sekoittelevalle performanssinomaiselle show�lle lienee olemassa vain yksi selitys: Paavoharjun kaverit bailaavat estottomasti yhden vuorokauden vuodessa, ja kaiken riekkumisen j�lkeen seuraa vuoden mittainen katumusharjoitus. Stetsonikavereita kuulemma oltiin n�hty jo alusta asti Ilokiven nurkissa hyviss� tunnelmissa. Ja eik�s olekin niin, ett� jos Paavoharjun keikalla moshataan, sit� mahtavampaa ei ole edes Rubik a?

Ilkka: - Joo, tuo hassu painovirhepaholainen, pieni a-kirjain b�ndin nimen per�ss� oli kyll� hauska juttu. Ja niin oli Paavo Keskitalon ja Jooseharjun keikkakin. Meinasi kaatua se mellakka-aita kun tuli �llistelty� ja hytkytty� naurusta niin runsaasti. Rubik oli selv�sti saanut uuden levyn rutinoitua live-soittoon ja rokkasi kuin se kuuluisa hirvi! Soundi oli iso jopa Rubikille ja savukonetta tuutattiin niin pirusti, ett� b�ndist� ei v�lill� n�kynyt mit��n. Aivan tukossa ollut sali sai hakeutumaan Ilokiven j�nn��n, vessojen vieress� olevaan v�likk��n, josta b�ndin n�ki sivulta ehk� l�hemp�� kuin koskaan lavan edest�. Kuvien r�psiminenkin onnistui sielt� edes jossain m��rin.

Viisikon polveileva ja kerroksellinen pop ei ole en�� niink��n poppia kuin rockia ja sellaisena sen verran p��llek�yv��, ett� heikompaa pelottaa. Silti my�s se herkkyys ja rauhallisuus l�ytyv�t sielt� jostain. T�ll� kertaa tuli ihailtua ennen muuta Sampsa V��t�isen loistavaa rumpalointia ja Arvi Hasun jykev�� bassottelua. Rubikin alap�� oli t�ll� keikalla kuningas!

Tuomas: - Munaskuissa totisesti t�misi aika kohtuullisen rajusti! Debyyttipitk�soitto Bad Conscience Patrol kuulostaa levyll�kin perhanan hyv�lt�, mutta liven� meininki oli moninkertaisesti mahtavampi. Koko keikka oli juhlaa ja huippukohtaa, mutta ehk� Bil Withers ISOINE riffeineen viimeist��n r�j�ytti tajunnan (jos sit� t�ss� vaiheessa oli en�� j�ljell�).

T�h�nastisten esiintyjien mahtavuudesta poikkesi Ruotsin vieras Differnet, joka pulputti yl�kerrassa. Vaikka yhtyeess� tytt�solisti olikin, ei soitto jaksanut innostaa. Kumma kyll�, musiikki alkoi taas kerran kuulostamaan paremmalta kun p��si portaikkoon.

Ilkka: - Huolimatta siit�, mit� ylh��ll� mahtollisesti taas tuli missattua, oli alakerran finaalijuhlistus jo ennalta sen verran kova ett� ei jaksanut ressata vaikka l�nsinaapureita seurasi vain muutaman biisin verran. Jo ennest��n kotimaan parhaiden live-b�ndien joukkoon viime vuosina noussut Alamaailman vasarat julkaisi juuri kolmannen levyns�, jolla live-hurmoksen kaltainen riehakkuuskin onnistuttiin taltioimaan. Niinp� nyt oli vaskimanian, selloilla pauhaavan k��pi�hevin ja kebab-jazzin vekkuli yhdistelm� kovemmassa iskussa kuin koskaan. Ja se my�s n�kyi Ilokivess�.

Sarkulan ja Haukkalan puhallinvuoropuhelu oli tutusti nautinnollista seurattavaa, yhtyeen tyyni mutta eritt�in draamallinen esiintyminen huipentui hetkitt�in hikisiin kliimakseihin, joista taas kaarrettiin synkkien kaarien kautta iloiseen h�ps�ilyyn. Uuden levyn tykitysten ja tuttujen keikkasuosikkien (kuten Astiatehdas ja Vasaraasialainen) ohella etenkin p��t�ksen� vedetyt varhainen Kebab tai henki sek� kovasti tilailtu Asuntovelka tiristiv�t yleis�st� mehuja, kiivasta nyrkiniskua ilmaan ja raivokasta liikett�. K�sitt�m�tt�m�n kova keikka, jonka j�lkeen koko illasta j�i kohtuullisen hurmioitunut olo. Ja kipe�t jalat.

Mik� oli jalkojen palautumisen aste lauantaina? Siit� lis�� t��ll�.