27.03.2009
Tanskalainen Afenginn on pohjoismaisessa musiikkikent�ss� t�ysin omassa sarjassaan. Klassisia sovituksia, klezmeri�, id�n mystiikkaa, etnopunkia ja �p�r�heilumista yhdist�vi� yhtyeit� kun ei ole montaa tusinassa. Viime vuonna yhtye julkaisi kolmannen pitk�soittonsa, Reptilica Polariksen, joka antoi hyv�n syyn Desibeli.netille l�hesty� yhtyeen aivoja, Kim Nybergi� ja esitt�� muutaman kysymyksen liittyen yhtyeen tuoreeseen matelijamanifestiin.
Miten ja ennen kaikkea miksi b�ndi p��tyi kokoon?
- Kaikki alkoi t�ss� muodostelmassa (tosin uuden basistin kanssa vuonna 2006) vuonna 2002. Muutama vuosi aiemmin min� ja Rune (rumpali) tapasimme ilmaisjakelulehdess� olleen mainoksen kautta, jossa me molemmat etsimme soittokumppaneita. Yhdistimme voimamme ja aloimme soittaa �p�r�ity� etnoa. Vuoden 2002 alussa Niels ja Rasmus liittyiv�t mukaan (tapasin Rasmuksen opiskelujeni kautta, mutta minulla ei ole mit��n ideaa mist� Niels tuli). Aloitimme kovan harjoittelun ja ensimm�inen keikkamme oli saman vuoden toukokuussa. Tuohon aikaan meill� ei ollut mit��n k�sityst� mit� olimme tekem�ss�, mutta ihmiset tuntuivat pit�v�n joten...
Miten valitsitte klezmerin ja oliko se selke� valinta?
- Olen kuunnellut paljon It�-Eurooppalaista musiikkia, klezmeri�, balkaneita ja muita joten se on tietysti yksi selitys. Vaihtelee tietysti, mutta itse n�en melodiat kuitenkin enemm�n �klassisen� musiikin inspiroimina kuin klezmerin. Ymm�rr�n ett� klarinetin ja viulun instrumentaatiot johdattelevat t�h�n suuntaan, samoin tietysti mollimelodiat. Toinen syy on se, ett� se on hauskaa ja ett� se toimii hyvin liven�. Yhtyeen ensimm�inen idea oli jonkinlainen Hedningarna kohtaa Piazzollan, vaikka se onkin kasvanut enemm�nkin balkanin ja klezmerin suuntaan.
Olette tehneet toistaiseksi vain vaatimattomia muutaman maan kattavia kiertueita vuodessa, tuleeko t�m� muuttumaan tulevaisuudessa?
- Tulemme todenn�k�isesti pysym��n t�ss� formaatissa jonkun aikaa. Kansainv�lisell� tasolla on paljon mielenkiintoista liikehdint��, joten laajempienkin kiertueiden teko olisi kyll� mahdollista, mutta monilla meist� on perheet ja pienet lapset, joten on t�rke�� pit�� my�s heid�t tyytyv�isen�. T�rkein kohde meille on t�ll� hetkell� saksankieliset maat, joissa meid�n tavoitteemme on tehd� kaksi kiertuetta eli 10-14 p�iv�� vuodessa ja sitten pienempi� kiertueita muualla.
Livemeininkinne on jo vuosia ollut eritt�in tulista ja tanssivetoista. Miten uusi, eritt�in orkestroitu materiaali sopii joukkoon? Aiotteko kiert�� massiivisten taustajoukkojen kera?
- Livejuttumme on eritt�in dynaaminen, vaihdellen hitaista ja melankolisista tunnelmapaloista villeihin balkanbileisiin. Jotkut Reptilica Polariksen kappaleet toimivat hyvin liven�, mutta albumin pointti on ett� se on kokonaisuus ja se tulisi soittaa sellaisenaan A:sta �:h�n. Pari viikkoa sitten viimeistelimme kiertueen Tanskassa, jossa meill� oli mukana 15-hengen kokoonpano: 5 laulajaa, 3 puhallinsoittajaa, basisti ja vaihtaen Asken kitaroihin, koska h�n on yksi Tanskan parhaista kitaristeista. Soitimme koko albumin l�pi ja se oli suuri menestys. On hankalaa ja kallista kiert�� n�in isolla kokoonpanolla, mutta meill� on muita keinoja .
Kuoroa on hy�dynnetty l�hes koko levyn ajan, ly�m�soitinarsenaali on karttunut ja torvisektiokin on mukana. Mist� idea laajennukseen l�hti?
- Ideana oli tehd� yksi iso kokonaisuus, melkein kuin rockooppera, kuorolla ja puhaltimilla. Akrobakkuksella on 12 minuuttinen teos nimelt� Bastard-komplex ja idea l�hti siit�. Halusin vied� sen pidemm�lle ja tehd� koko albumin t�ll� tavalla. Tavallaan laajentuminen oli t�ysin luonnollista.
Ent�s sitten idea itse matelijamanifestiin?
- Jostain aivojen pimeist� sopukoista.
Olet toiminut oikeastaan aina p��s�velt�j�n� yhtyeen levyill�. Mink�lainen tasapaino b�ndiss� vallitsee?
- Yleens� keksin muutaman nuotin ja l�hdemme siit�. Joskus kaikki sovitukset ovat t�ysin valmiit ja l�hdemme ty�st�m��n dynamiikkaa, ��nimaailmaa, muotoa jne. Mutta t�m� on musiikkillinen osuus. Kaikki tekev�t suunnattomasti kaikessa siin� mik� tekee b�ndist� toimivan ja kaikilla meill� on omat ministeri�mme yhtyeess�.
Aikaisemmillakin levyill� musiikin monimuotoisuus on hakenut vertaistaan, mutta koetko uusimman kohdalla olevasi entist� parempi s�velt�j�?
- Haluaisin ainakin ajatella niin. Prosessi on kuitenkin ollut eritt�in erilainen t�ll� kertaa. Muilla levyill�mme olemme soittaneet kappaleitamme liven� monta kertaa ty�st�neet niit�. T�ll� kertaa istuin alas ja kirjoitin vuoden verran selke� idea mieless�ni siit� mik� lopputulos tulisi olemaan. Se antaa paljon enemm�n mahdollisuuksia teeman, motiivin, ostinaton ja muiden kanssa. Voit antaa sen kehitty� teoksen l�pi ja menn� edes takaisin, mik� antaa paljon vapautta keskitty� itse s�vellykseen.
Aloitte k�ytt�m��n �h�lynp�ly� lyriikoita jo Akrobakkuksessa, mik� niiden vieh�tys on?
- Vieh�tys on siin�, ett� vaikka se on t�ysin h�lynp�ly�, niin siin� on my�s jotain j�rke�. Voit yhdistell� sanoja monista eri kielist� ja silti saada merkityst� siit�. Syy on kuitenkin, ett� halusimme levylle lauluosuuksia ja kielien sekoitus sopi hyvin meid�n genresekoitukseemme ja Timo (Haapaniemi, sanoittaja) on suuri, lyyrinen runoilija, jolla on fantastinen kielitaju.
Lyriikoista voi poimia avainsanoja sopimaan teemaan, mutta onko kaiken takana jotain suurempaa?
- Seuraukset siit�, ett� kaikki el�v�t olennot kuluttavat toisiaan tai toisin sanottuna: kapitalismin seuraukset ja t�m�n kaltaisen ajattelun sis��nrakennettu katastrofi. Rauhakin voisi olla suurempi tarkoitus, jos n�in voi sanoa.
Ent� mit� piilee b�ndin nimen takana?
- Se on vanhaa norjan kielt� ja tarkoittaa voimaa ja/tai juopumista, joka oli varmaan sama silloin ja omalla tavallaan viel�kin. Se voi olla juopumista mist� tahansa, alkoholista, musiikista, seksist�...
Loppusanat ovat vapaat.
- Be good and Rock on!
Teksti: Otto Kylm�l�, kuvat: Henrik Bjorslev, Danny Petersen ja Rune Backs / www.afenginn.dk
