Kirjat

Ari Väntänen: Apulanta – kaikki yhdestä pahasta

15.09.2014



Toni ja Sipe eivät myöskään varsinaisesti visko vahvoja mielipiteitä tekemisistään, vaan jokaisessa käänteessä bändi ja sen tekemiset ovat kuin pyhä lehmä. Annetaan sen olla rauhassa, ei puhuta siitä – paitsi hyvää ja mennään eteenpäin. Tiukimmat sanat irtoavat menneistä presidentinvaaleista, joissa Sipe asettui Niinistön puolelle, mutta tämänkin kiistakapulan ympärillä alleviivataan puuduttavuuteen saakka sitä, kuinka henkilöiden mielipiteet eivät ole bändin virallinen näkökanta. Muutamat biisit saavat sentään ylimääräisen seppeleen ylleen, koska ne ovat ”tosi hyviä”, mutta tätä syvempiä analyyseja musiikillisista syistä ja seurauksista on turha odottaa.

Bändin alkuvuodet käydään läpi kiitettävän yksityiskohtaisesti, mutta lähestyttäessä nykyhetkeä vauhti kiihtyy ja kiihtyy. Viimeisten vuosien tyly pikakelaus jättääkin ikävän maun suuhun, etenkin kun tuorein miehistönvaihdos tapahtui vasta loppukeväästä 2014. Tapahtumat saattavat olla tuoreita juuri tässä hetkessä, mutta kaikesta tulee yllättävän nopeasti historiaa.

Mika Roth




Lukukertoja: 1606
Facebook
Artistihaku
Kirja-arvioissa mys