Kirjat

Steve Turner: Koko Beatles-tuotanto - Kaikkien laulujen sanat ja syntytarinat

03.11.2016



Kuten edellä tuli jo todettua, monet suosivat jotain The Beatlesin aikakautta toisten kustannuksella, ja tilanne on sama myös Turnerin tapauksessa. Hänen silmissään, ja korvissaan, lähes kaikki ennen Rubber Soulin oli lähinnä simppeliä poppia, eikä ”poika rakastaa tyttöä, mutta rakastaako tyttö poikaa?” -viritelmille anneta juuri arvoa. Tässä kohden joudunkin nousemaan Turneria vastaan, sillä beatlet veivät myös yksinkertaisen popin purtta eteenpäin panoksellaan ja She Loves You, Can’t Buy Me Love, sekä kumppanit ovat kaikessa ”simppeliydessään” nerokkaita sävellyksiä. Onneksi Turnerin omat mielipiteet eivät ole vaikuttaneet liiaksi itse kirjan sisältöön, vaikka herra henkilökohtaiset näkemyksensä selväksi tekeekin.

Ehkä turhankin aliarvostettujen With The Beatles ja Beatles For Sale -albumeiden kohdalla jotkin raidat ohitetaan harmillisen nopeasti, mutta alkupään hiteistä esimerkiksi Eight Days a Week ja P.S. I Love You paljastuvat monimutkaisemmiksi tarinoiksi, kuin mitä voisi olettaa. Sen sijaan esimerkiksi You’re Going to Lose That Girl ohitetaan vajaan kahdeksan rivin kappaleella. Oikeusmurha! Ja miksi toisaalla Got to Get You into My Lifen kaltaiselle peruskappaleelle uhrataan kokonaiset kaksi sivua? Mielipiteitä, mielipiteitä – tiedetään, mutta tässäkin kohdin olisi voinut puhua enemmän itse kappaleen rakenteista tms., kuin vaahdota LSD-tietämyksellä.



Kritiikkiä aiheuttaa myös Turnerin toistuva tekstien korostus sävellysten kustannuksella. Kappaleiden syntyhistoriat kyllä kerrotaan, mutta kun biisiä lähdetään analysoimaan syvällisemmin, on näkökulma aina tekstilähtöinen. Mistä kerrotaan, miten kerrotaan ja mihin tapahtumiin tarinat liittyvät. Etenkin George Harrisonin harvoissa biiseissä olisin kaivannut hieman musiikkikeskeisempää lähestymistapaa, olihan Harrison ensisijaisesti säveltäjä, jolle sanat olivat usein vain se ”pakollinen paha”.

Pienistä puutteistaan huolimatta Turnerin kokoama kirja on hankinnan arvoinen tapaus, jo yksistään oikeiden lyriikkalistausten ansiosta. Se etenee kronologisesti ja asettaa sävelletyn materiaalin oikeaan aikajärjestykseen niissäkin tilanteissa, joissa julkaisuhistoria oli hieman toisenlainen. Hiteistä puhutaan luonnollisesti paljon, mutta valokeilaan pääsevät myös vähemmän tunnetut kappaleet, sekä jopa Anthology-boksille päätyneet raidat, joista aivan kaikki eivät sitten olleetkaan ihan turhaa täytettä.

Mika Roth




Lukukertoja: 503
Facebook
Artistihaku
Kirja-arvioissa myös