Hetero Skeleton - ��nek�st� mutta iloista apinanraivoa

Hulvatonta musiikillista luomisvoimaa tallentava Hetero Skeleton on parivuotias viiden miehen orkesteri, jonka musiikissa luolamies-henkinen improvisaatiometeli tuo vastavoimaa perinteisen jazzin urautuneelle tosikkomaisuudelle. Musiikillisista s��nn�ist� ja taidosta vapautumisessaan HS onkin hengelt��n aika punk. Silti ei haluta tehd� muiden tapoja vastaan vaan pikemminkin tehd� eri lailla siin� rinnalla. Hikisen meuhkan m��ritelmin� on tarjottu muun muassa ajatusta Burt Reynoldsista ilman viiksi�; Jumalan pierua; Friikkijazzia. Desibeli.net antoi herroille itselleen tilaisuuden my�nt�� tai torjua mainitunkaltaisia kuvauksia. Muutenkin yhtyeen n�kemyksi� ja tekemisi� selvi�� alla melkoisen laajasti.

P��timme toteuttaa haastattelun moniosaisesti. Ensin istuimme alas ly�m�soitintaiteilija Arttu Partisen kanssa. Vauhdikkaan keskustelun valaisemalta pohjalta loppuyhtye (Janne Martinkauppi, Tyrone Washington, Juho P�t�ri, Sami Pekkola) sai t�ydent�� ja korjata asioita s�hk�postin v�lityksell�.

Ihan aluksi: Kuinka voidaan puhua ja analysoida yhtyeen musiikkia, jota ei joidenkin mielest� voi edes ymm�rt��? Ja Viel� kun biisit nimet��n tanskaksi, kotisivut kirjoitetaan latinaksi...

Arttu: - Ideana on se, ettei musiikkia pid�k��n ymm�rt�� vaan kokea. Tarkoitus on irtautua ymm�rt�misest�, rikkoa perinteisi� rajoja irrottamalla musiikki rajoista (ELI SIIS NIIT� EI VOI EIK� TARVITSE RIKKOA KOSKA NIIT� EI OLE!!). Hetero Skeletonin kohdalla puhutaan helposti jazzista, kun mukana on saksofoneja ja homma on sill� lailla �outoa�. Vapaa, hyv� ja energinen ��ni. Tanskankieliset biisinnimet taas ovat sit� huumoripuolta tai pient� t�kkimist�, nostalgisoituja p�tki� er��st� aikuisten elokuvasta. Latinan kanssa on hiukan samoin; on haettu hivenen erilaista n�kemyst� perinteisen jazzin aika korkealentoisille (TYHJILLE, PATEETTISILLE, KUIVAKOILLE, itsens� liian tosissaan ottaville) biisinnime�misille sun muille.

Janne: - Jostain kumman syyst� ihmiset tahtovat k�sitell� musiikkia kategorioiden avulla, aina pit�� tiet�� ett� onkohan t�m� tarjolla oleva nyt post-punk-free-jazzia vai speed-metal-skronkia, niin kuin tuo tieto muka auttaisi heit� ymm�rt�m��n musiikkia paremmin. Tungetaan musiikki karsinoihin ja analysoidaan se puhki. Ja kyll�h�n juuri meid�n instrumentaatio aiheuttaa tuon "ahaa, jatsia" v�l�hdyksen. Eik� siin� mit��n v��r��, jokainen tekee kuten parhaakseen kokee, mutta ehk� tuollaista l�hestymist� musiikkiin voi v�lill� v�h�n kyseenalaistaakin. Joskus voi vaan antautua sen musiikin viet�v�ksi.

Tyrone: - Jatsinpaskaa ja paskaa jatsia. Me kuulostettiin 'jazz'ilta varmaan noin nanosekunnin ajan ekoissa treeneiss�, sitten karkasi hommat ihan jonnekin muualle. Ja karkailee viel�kin. Ihan jonnekin muualle.

Koko yhtyeen idea kumpuaa siit�, ett� suurimpaa osaa jazz- ja noise-musiikin yhtyeit� vaivaa tosikkomainen ryppyotsaisuus. Hetero Skeleton taas jo l�ht�kohtaisesti p��st�� itsens� irti hyv�ntuulisesti. Musiikki on toki ��nek�st�, muttei vihaista. Siin� on sellaista apinanraivoa pikemminkin kuin �ij�m�ist� uhoa. Tulenpalavaa rakkautta.

Janne: - Naurun m��r� treeneiss� on ainakin itselleni yksi mittari mink� mukaan voi punnita ett� tuntuuko soittaminen hyv�lt�, HS:ss� tuntuu eritt�in hyv�lt�. Iloisuus on oikeasti hyv� l�ht�kohta soittamiseen. Enk� usko ett� meill� on kuitenkaan mit��n vaaraa lipsua varsinaisesti huumorimusiikiksi, eik�h�n suurin osa meid�t keikalla n�hneist� ole tajunnut mist� t�ss� on kysymys; tosissaan mutta ei tosikkomaisesti.

Sami: - Tosissaan on mahtavaa testailla kuinka raivohulluksi pystyy itsens� ajamaan "valvotuissa" olosuhteissa soittaessa ja nauru on usein reaktio paluusta normaaliin tilaan, ainakin toistaiseksi. Raivo ei v�ltt�m�tt� ole vihaper�ist� vaan kyse voi olla totta kai my�s ilosta ja rakkaudesta. Ja n�in usein onneksi onkin. Kyse on kuitenkin enimm�kseen uusien ja tuntemattomien voimien l�yt�misest� ja k�ytt�misest�. Mielest�ni olemme vasta hiukan kurkkineet omia kiinnostavia pimeit� ja ei-niin j�rkiper�isi� puoliamme. Paljon on viel� l�ydett�v�� ja matkaa syvemp��n hurmoskaamokseen, eik� tarvittaviin tiloihin p��seminen onnistu v�kisin vaan ymp�rille tarvitaan hyv�t yst�v�t, rohkeutta ja luottamusta.

Juho: - Mun mielest� HS kuulostaa monesti silt�, kuin joukko jotain tonttuja tai muita aivok��pi�it� hysteerisesti melskaisi jossain hirsim�kiss� tai piilopirtiss�. Mist� saavutuksesta m� olen my�s aika ylpe�. Todellista per�kammari-musiikkia, ja monesti my�s jollain tavalla hyvin suomalaista, siis vinksahtanutta sellaista. Jotain ihme "white trash" -juttua t�ss� my�s on, vaikkei sit� mill��n tavalla ole tarkoitus korostaa. En ole kuullut kenenk��n muun soittavan t�llaista musiikkia.

Eik� se musa nyt aina ole pelk�st��n hyv�ntuulista. Tai riippuu siit�, miten hyv�ntuulisuuden k�sitt��. Jotkut biisit kuulostaa mun korviin ihan joltain demonien manaukselta, silleen ett� homma on v�h�n niinku karannu k�sist�. Toisaalta joskus joku biisi voi taas kuulostaa silt� - muistaakseni Petri tai Sami keksi t�m�n - kuin olis vieraan talon vessassa, ja yritt�is hoitaa toimitusta mahdollisimman ��nett�m�sti, ep�onnistuen t�ss� kuitenkin surkeasti.

Mut aika monesti sit� vaan nauraa ep�uskoisena ja on just (kuten Arttu my�hemmin toteaa) ett� "huhhuh" tai "ei hitto!"...

T�ss� vaiheessa palaamme kysymyksen ��relle ja tartun mielt�ni painavaan asiaa. Jos musiikkia ei voi eik� pid� yritt�� analysoida tai ymm�rt��, mit� tekee onneton levyarviota kirjoittava toimittaja? Artun vastaus tulee nopeasti:

- No yleens�h�n se kirjoittaa, ett� t�� on t�llaista tekotaiteellista paskaa. Mutta ei, kyll�h�n siihen sis��n p��see jos jaksaa yritt�� (TAI L�HINN� LUOPUA YRITT�MISEST�). HS:n ��nitteet on tarkkaan mietitty, nauhoille ei ole p��tynyt mit��n pelk�st��n tyylill� ��nitys p��lle ja soittamaan, vaan tallennettua materiaalia kuunnellaan tarkkaan ja harkiten. Eli kaava on kyll� improvisaatiota, mutta suodatin ja rima on korkealla. Nauhoja l�pik�ydess� tulee v�lill� tunne, ett� huhhuh, nyt tapahtuu jotain...

Yhtyeen luomisprosessi kulkee siis siten, ett� viisikko menee soittamaan, nauhoittaa ja k�y nauhoitukset l�pi etsien sielt� sit� ydinmehua.T�h�n Juho huomauttaa:

- Onhan meill� jotain ehji� kokonaisia sessioitakin. Ja mun mielest� muutenkin on onnistumisprosentti ollut aika korkea.

Etuk�teissuunnittelu rajoittuu korkeintaan siihen, ett� p��tet��n ett� nyt pistet��n hanaa jonka j�lkeen homma pys�ytet��n. V�lill� kasvokkain soitettaessa yritet��n v�litt�� toiselle ideoita, ett� nyt olisi hienoa jos tuo soittaisi siihen jotain vammaista sumutorvitenorisoundia.

Aikuiset miehet taantuu, aivot vinksahtavat uuteen asentoon. Suurimmaksi ongelmaksi siirrett�ess� Skeletonin soittoa livemuotoon Arttu kokee, ettei b�ndi ole saanut lavalla samanlaista vapautumista aikaan, vaan homma k��ntyy enemm�n showksi. Ja silloin kun homma ei l�hde, meininki kuulostaa Artunkin mielest� aika kauhealta. Samoin Hetero Skeletonin kaltaisen rupisen levysoundin aikaansaaminen liven� on ty�n takana. Artun mukaan osasyyn� t�h�n on ��nimiesten jumahtaminen rock-soundiin, semmosta kaikumeininki� aina, tai sitten jos ei ole PA:ta, torvet esim. j�� kaksien rumpujen vy�ryn alle.

Keskustelimme my�s ajatuksesta, josko HS:n keikalle sopisi yleis�n osallistuminen. Arttu toteaa ettei ole tullut mieleen, mutta ajatuksena voisi toimia:

- Jos joku oikeesti ottaisi ja tulisi mukaan, niin huhhuh... Seh�n olisi tosi suotavaa. Toisaalta taas sis�lle p��seminen voisi olla vaikeaa. Ei se l�ht�kohtaisesti ainakaan niin toimisi, ett� tulkaa kaikki mukaan. Lopputulos olisi kaikki soittimet paskana... Ajatus on toki hieno. Mutta joku "idea" kuitenkin pit�� olla.

Janne: - Kielt�m�tt� kaunis ajatus, jos siis saisi musiikilla kourallisen kuulijoita taantumaan samanlaisille tasoille kuin miss� me ollaan esimerkiksi treenik�mp�ll�. Lienee tosiaan hankala toteuttaa k�yt�nn�ss�, kun kuitenkin tuon pit�isi viel� tapahtua spontaanisti ilman erityisemp�� ohjeistusta.

Juho: - Kaikenlainen muunlainen osallistuminen yleis�n taholta vois tietysti kanssa onnistua. Esimerkiksi joku itsens� tahaton tai tahallinen julkinen nolaaminen voi toimia inspiraationa b�ndillekin.

Hetero Skeleton pantiin alunperin pystyyn kun Arttu asui Dis�n�Datin perustajan Tyrone Washingtonin (alias Petri Pirtil�) kanssa Helsingiss� k�mppiksin�. Keskusteltuaan suomalaisen jatsin munattomuudesta ja ekstaattisen puolen puutteesta herrat p��ttiv�t pist�� oman ryhm�n pystyyn. Mukaan tuli Martinkaupin Janne, joka oli soitellut pitk��n Can Can Headsin kanssa ja halusi tulla mukaan foneilemaan. Hommaa t�ydensiv�t viel� Juho P�t�ri (A�r, Inbred Retards...) kitarassa ja Sami Pekkola tenorisaksofonissa. Viisikko oli kasassa. Vaikka kokoonpanotiedoissa esitell��n instrumentteina kahdet ly�m�t ja fonit sek� kitara, on k�yt�ss� toki tarpeen mukaan muitakin v�lineit�. Ja ��nenk�ytt� on my�s sallittua.

Janne: - Kai Skeleton syntyi my�s jollakin tavalla Mohel -trion jatkoksi. Sattumalta, kuten niin monet muutkin hyv�t asiat. Eli syksyll� 2003 oltiin Petrin ja Samin kanssa aloitettu soittamaan Mohel -nimell� et�isesti jazzia muistuttavaa kaahailua, ja kun Sami oli l�hd�ss� kev��ksi pois Suomesta, tekemisen puutteen v�ltt�miseksi jotakin soittopuuhaa oli tarve kehitt�� ja niinp� Petrin ja Artun keskustelut poikivat konseptin uudelle kokoonpanolle. Aika itsest��nselv�sti miehist�ksi tuli se mit� se on nyt, Samikin ehti viel� ennen muuttoaan mukaan ensimm�iselle keikalle.

Juho: - Eik�s HS l�hteny liikkeelle siten, ett� Petri kysy mua ja Jannea soittamaan Blue Humans -tyyppiseen trio-kokikseen siksi aikaa kun Sami asuu Epsanjassa, mutta sitten otettiinkin sut mukaan heti ekoihin treeneihin, ja homma oli sit� my�ten selv�. Samin tultua takaisin, otettiin se mukaan ja jatkettiin, ja loppujen lopuksi Samista on tullut ehk� koko b�ndin keskeisin hahmo.

Tyrone: - Jeh, ei tullut Blue Humansia mutta tuli rukkaset. Sattumalta voi sattua outoja asioita. Jossei Arttu olis ollut just niiss� treeneiss�...asiat vois olla toisin. Sami on se meid�n b�ndi(e)n sontafiltteri, ylikriittinen nihkeilij�. Mutta toisaalta my�s mies huikeiden konseptien ja ideoiden takana. Varsinainen dynamo.

Alkuaikojen muutamien sessioiden j�lkeen se jokin alkoi l�yty� ja hehkutus alkoi. Myytti on luotu, nyt sit� pit�isi alkaa lunastamaan. Yhtye treenasi Artun asuessa Helsingiss� apinanraivolla, hein�kuun helteit� juhlistettiin nelj�-viisi kertaa viikossa monituntisilla soittomaratooneilla, joiden aikana soittajat laihtuivat ja musiikki tiivistyi. Artun muutettua takaisin Tampereelle treenaaminen on k�rsinyt ja homma pit�isikin saada j�lleen ter�vimp��n iskuunsa. Entist� t�rke�mm�ksi vireen l�yt�minen muodostuu, kun yhtyeell� olisi useampikin levydiili tarjolla ja iso py�r� voisi alkaa py�rim��n. Puheissa vilahteli niin Belgiaa, Yhdysvaltoja kuin kotimaistakin lafkaa. Syyskuussa olisi jo varattuna studioaikaa, joten ajankohtainen asia on kyseess�.

Kysymykseen kuinka tiiviisti HS veljeilee nosteessa olevan kotimaisen �indiefolk� �rintaman (esim. Kemialliset yst�v�t, Avarus ja Es) kanssa, Arttu vastaa tyhjent�v�sti:

- Ei siis mill��n lailla. Tietysti koska soitan rumpuja Avaruksessa, niin siin� on yhteys.Mutta muuten hommissa on t�ysin eri meininki.

Juho: - Siis kyll�h�n n�iden kanssa veljeill��n, siis kaveerataan ja soitetaan samoilla keikoilla yms., mutta itse musiikillisesti ei ole mit��n yhteytt�.

Tyrone: - Olen odotellut kutsuja mukaan soittamaan kaikkien kivojen folkkareiden kanssa. Hiljasta on ollut. Mutta jonakin p�iv�n� Folk-Raimo palaa el�m��n.

Arttu: - Pikemminkin HS l�hentyy niin vanhoja jazz-partoja ja meteli-skene�. My�s jotkut HC-ihmiset tuntuvat viihtyv�n Skeletonin keikoilla. Noisen maailmoissa taas esimerkiksi Deep Turtlen herrat osaavat soittaa ja legendaarinen trio onkin siin� mieless� muusikkob�ndi. Olihan Dassum kerran soittamassa HS:n kanssa, kasassa oli Hetero Skeleton double trio. Ja miesh�n friikkasi t�ysin, juoksi paljain jaloin ymp�ri mestaa, hakkasi kitaran ihan p�reiksi, sukelsi penkkien alle ja vingutteli kieli� kaiteita vasten ja niin edelleen.

Muiksi esikuviksi Turtlen ohella Arttu tarjoaa Yhdysvaltalaista kahden fonin ja s�hk�kitaran Borbetomagusia, jonka setti� voi menn� kuulemaan Semifinaalin 30. syyskuuta. My�s muutama Japanilainen 60-70�luvun saksofonisti (Kaoru Abe) ja Masayuki Takayanagi -niminen kitaristi pit�� mainita. Uudemmista voi mainita muun muassa Lightning Boltin, Hellan sek� jotkut ��ri-crust tai grind-poppoot. Henkil�kohtaisella tasolla Arttu nostaa Sielun Velji� esikuvien joukkoon musiikin teon n�kemyksien tasolla. Yleisen el�m�nfilosofian tasolla ei pid� unohtaa my�sk��n Sleepy Sleepersi� ja Jytin�� Eestiss�. Viel� kun lis�t��n ruotsalainen baritonifonisti Mats Gustafsson ja h�nen Gush -yhtyeens� ja muu ekstaattinen freejazz ruosteisine torvineen, niin alkanee mielenmaisema hahmottua. Hollantilainen rumpali Han Bennink k�sitteli my�s setti��n vapautuneesti, soitti lattiaa, ulvoi ja juoksi ymp�ri taloa. (ja tekee sit� viel�kin!!)

Janne: - Itselleni noiden Artun listaamien lis�ksi suuri vaikutus on my�s Butthole Surfersilla ja erityisesti Blind Eye Sees All -livevideolla. Joskus ennen Hetero Skeletonin olemassaoloa katseltiin tuota Petrin luona ja niiden tuolloinen kahden rumpalin pauke loksautteli leukoja ja pisti p��t py�r�lle.

Arttu: - Kyll�!! Gibby Haynes!!

Sami: - M� oon n�hnyt Lightning boltin liven� mut noi Takayanagit on mulle ihan tuntemattomia hemmoja ja Butthole Surferssiakaan en oo kuullut kuin v�h�n mut eip� tuo ole menoa haitannut. Gustafssoni on yksi syy miksi soitan fonia nyt ja Frank Wright on ehk� toinen syy mutta syy miksi soitan Heteroissa on varmasti muut b�ndin j�senet ja yhteisty�n hedelm�llisyys. Kiinnostavaa puuhaa.

Juho: - Allekirjoitan kaikki edell� mainitut. Sitten mainitsisin ainakin tuon Flying Luttenbachersin. Ja Lynyrd Skynyrdin ja ZZ Topin tietty. Ehk� my�s Stefan Jaworzynin ja Derek Baileyn soitto on vaikuttanut omaan panokseeni. Bolt Thrower ja lukemattomat riffimasiinat. Eik� sovi unohtaa Zornia ja Eye Yamatsukaa monine projekteineen.

Tyrone: - Jos me oltais niin hyvi� kuin kosteissa unelmissamme, olisi lopputulos yhdistelm� Lightning Bolt -rummutusta ja groovea sek� Borbetomagus-melua. Sekaan viel� ripaus Discordance Axisia ja Happy Flowersia sek� muutama pieru ja voil�! Jonakin p�iv�n�! Niin ja mun suurimmat sankarit on Killdozerin Michael Gerald, John Fahey, Mats Gustafsson, Bruce Springsteen ja Elvis. Ja Johnny Cash. Ja Merle Haggard.

Lopuksi tarjosin Heteroihin yhdistettyj� termej� b�ndin arvioitavaksi. Eli mitk� kaikki kuvaavat Heteroa?

Jumalan pieru:

- Ei rienaavaa, vaan mielikuva. Eli jos ukkonen kuulostaisikin j�ttil�ispierulta...

Ajatus Burt Reynoldsista ilman viiksi�:

Arttu: - Kerran n�in Tom Selleckin ilman viiksi�. Burt ilman viiksi� on v��rin. Ehk� se on se todellisuuden muuntuminen...

Tyrone: - Ja toki se koko Syv� Joki -mentaliteetti, hampaattomat kierosilm�t soittamassa banjoja r�meell�. Se Burt.

Meteli�?

Arttu: - Ei meteli�. Energiaa. Meteli on negatiivisesti arvos�vyttynyt termi.

Tyrone: - HYV�� meteli�.

Juho: - My�s "melu" l. "noise" lienee arvov�rittynyt termi. Eip� olla leimallisesti sit�k��n.

Freekjazzia?

- Freakshowsta on toki kyse, mutta ehk� enemm�n visuaalisesti.

Taidetta?

- No hei, come on.

Improvisaatiota?

- T�ysin. Sit� toki opiskellaan koulussa (tai siis "opiskellaan", vaikka siihen ei teoriaa ole olemassa) , yhteinen kieli kehittyy vain tutustumalla toisiinsa.

Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat: Sami Pekkola, Tom Sundberg ja Marja Mikkola