02.06.2006
Ansaittua kiitosta laajalti niitt�neen Noir pitk�soiton taannoin julkaissut Callisto on yhtye, joka jakaa voimakkaasti mielipiteit� jo pelk�ll� olemassaolollaan. Suomestahan ei l�ydy montaakaan samantyyppist� orkesteria, jota voisi vaivatta verrata Neurosiksen tai Cult Of Lunan kaltaisiin nimiin. Calliston tihe�tunnelmaisessa musiikissa kuohuva kaaos ja herkk� harmonia, sek� villiintynyt voima ja hauras tunnelma ovat kesken��n luonnollisia naapureita, eik� soitinarsenaalikaan rajoitu niihin perinteisiin b�ndisoittimiin. Kysymyksiini vastailivat b�ndin rumpali Ariel Bj�rklund, vokalisti/kitaristi Markus Myllykangas sek� bassosta ja vokaalituesta vastaava Juho Niemel�.
K�yd��np� aluksi l�pi hieman Calliston historiaa. Eli koska, miksi ja keiden toimesta yhtye syntyi ja keit� kaikkia sen riveiss� on vuosien saatossa vaikuttanut?
Juho: Minulla ja Markuksella oli 1990-luvun lopulla vaikuttanut b�ndi, josta l�hti laulaja kev��ll� 2000. P��timme jatkaa toimintaa uudella nimell� ja rekrytoimme omaksi ilokseen kitaraa soittaneen yst�v�mme Johanneksen toiseksi kitaristiksi Markuksen ottaessa p��vokalistin roolin. Kes�ll� 2001 vaihtui sitten rumpali, jonka j�lkeen vaihdoimme nime� viel� kerran ja Callisto oli syntynyt. Tuosta hetkest� l�htien nelikko Johannes-Juho-Markus-Ariel on pysynyt samana t�h�n p�iv��n asti. Ainoastaan kosketinsoittaja Henri Kuittinen liittyi b�ndiin alkuvuodesta 2005 ja saman vuoden kes�n alussa h�nen tilalleen tuli Arto Karvonen.
Noir on siis toinen pitk�soittonne. Milt� parin vuoden takainen debyyttialbumi True Nature Unfolds kuulostaa korviinne nyt?
Juho: Ainakin kovin erilaiselta kuin t�m� uusi albumimme. Itse olen edelleen tyytyv�inen True Nature Unfoldsiin, koska se edusti parhaalla mahdollisella tavalla b�ndimme sen aikaista ulosantia ja oli debyyttialbumiksi hyvin onnistunut. Siit� on menty paljon eteenp�in, mutta debyyttialbumina sill� tulee aina olemaan erityinen merkitys ainakin itselleni.
Jos kahta pitk�soittoannne vertaa toisiinsa, niin mitk� ovat t�rkeimm�t erot niiden v�lill�?
Juho: Noir on paljon hengitt�v�mpi ja dynaamisempi kokonaisuus niin soundillisesti kuin biisimateriaaliltaankin.
Ent� mill� osa-alueilla olette kehittyneet mielest�nne eniten kuluneiden kahden vuoden aikana?
Markus: Luulisin, ett� ollaan ihan perinteisesti piisinkirjoitusprosessissa kasvettu paljon, ja ehk� ollaan l�ydetty ja osattu tehd� t�st� levyst� Calliston n�k�inen ja kuuloinen levy.
Ryhm�nne on kasvanut levyjen v�liss� kosketinsoittajalla. Miten t�m� muutos vaikutti levytysprosessiin, ent� kuinka koskettimet ovat muuttaneet keikkojanne?
Juho: Arto teki konejuttuja jo True Nature Unfoldsille, mutta nyt koskettimien rooli oli paljon laajempi. Ilman niit� ei en�� t�t� levy� olisi voinut synty�. Ne olivat nyt kulmakivi muiden instrumenttien joukossa, mink� pohjalle koko biisinteko-, tuotanto- ja levytysprosessi rakentui.
Markus: Liven� jotenkin on sellainen turvallinen olo soittaa ku tiet�� ett� kaikki pikku palaset on kohdallaan ja musiikki kuulostaa nyt juuri silt� milt� ollaan alusta saakka haluttukin, eli koskettimet on tuonut sellaisen lopullisen "niitin" meid�n musiikkiin.
Nimi Noir tulee k�sitt��kseni Film noir -tyylisuunnasta. Miksi juuri tuo nimenomainen tyylisuunta kiinnostaa teit� niin paljon, ett� se nostetaan n�in selke�sti esille?
Markus: Kun uusia piisej� ruvettiin tekem��n aikoinaan, niin lyriikat ja musiikki l�hti kehittym��n jotenkin pelottavan l�helle Film noir teemaa, ja nimenomaan ehk� eniten sit� leffojen fiilist� on n�iss� piiseiss� aika paljon. Pieni� kurjia ihmiskohtaloita ja musiikki tukee t�t� teemaa aika hyvin omalla fiiliksell��n. Film noir teemassa on aika paljon samaa mit� me halutaan Calliston kanssa viestitt�� my�skin.
Ariel: Nimen omaan ei kuitenkaan haluttu nostaa sit� hirveen selke�sti esille mutta kuitenkin niin ett� sen vivahteen voi tunnistaa ja liitt�� jos haluaa Film noiriin, my�s kansitaide antaa osvittaa t�st�. Lehdist�tiedote paljastaa t�m�n osuuden ehk� turhaankin, mik� v�ltt�m�tt� ei ollut meid�n tarkoitus. Haluamme kuitenkin j�tt�� tilaa kuuntelijoiden omille mielikuville eik� antaa mit��n valmiiksi pureskeltua imagoa.
Pid�n uuden levynne soundimaailmaa aiempaa huomattavasti rikkaampana, raikkaampana ja ulottuvampana, sill� olette vieneet ��rip�it� yh� kauemmas toisistaan ja tunnelmat saattavat vaihdella suurestikin. Kuinka tarkka kuva teill� oli valmiina levyn tulevasta soundimaailmasta kun sulkeuduitte studioon?
Juho: Tavallaan tarkka, mutta tavallaan paljon ovia j�tettiin kuitenkin auki. Visio oli vahva, mutta hyv�st� k�sikirjoituksestahan on aina helppo poiketa.
Ariel: Studiossa on joskus aika vaikea hahmoittaa tarkalleen milt� levy tulee kuulostamaan. ��nitt�miseen ja tuottamiseen liittyy paljon riskej� ja arpapeli� vaikka sen ei v�ltt�m�tt� tarvitsisi menn� niin. Esimerkiksi t�ss� tapauksessa miksaaja Atlantin toisella puolen voi olla sellainen riskitekij�, pit�� vaan luottaa siihen ett� ammattilainen tiet�� mit� tekee vaikka se ei aina vastaisi sit� omaa visiota. Suurimmaksi osaksi lopputulos ylitti toiveet levyst�, vaikkakin muutaman biisin kohdalla t�ytyy sanoa ett� on asioita jotka j�iv�t hieman kismitt�m��n. Studioty�skentelyss� sen asian kanssa on jo pikku hiljaa alkanut oppia el�m��n.
Miten valmiita kappaleet olivat kun menitte studioon, ent� kuinka paljon annoitte biisien "el��" ��nitysten aikana?
Markus: Meill�h�n oli 9 kappaletta esituotettuna kun mentiin studioon, mutta kahdeksan p��tyi levylle, yksi piisi p�tk�stiin hieman lyhyemm�ksi ja yksi piisi nauhoitettiin koskettimia ja lauluja vaille valmiiksi, mutta se ei sitten loppupeleiss� sopinut levyn fiilikseen ja j�tettiin pois, ehk�p� laitetaan piisi valmiiksi jossain vaiheessa ja sijoitetaan johonkin julkaisuun. Jotkut piisit muuttuivat aika paljonkin studiossa, ja jotkut meniv�t nauhalle melkein sellaisenaan kun me ja Jonas ne oltiin treeniksell� esituotettu, eli aika vaihtelevasti k�vi noiden piisien kanssa. Arton koskettimet loppupeleiss� vasta n�ytti sen suunnan milt� ne piisit tulisi kuulostamaan levyll�.
Soitinarsenaalista l�ytyi t�ll� kertaa my�s hieman oudompiakin soittimia kuten esimerkiksi poikkihuilu ja saksofoni. Mist� idea moisiin kokeiluihin?
Juho: Saksofonihan l�ytyi jo True Nature Unfoldsilta ja halusimme sen uudelleen mukaan. Esituotannossa olimme miettineet joidenkin puupuhaltimien mahdollisuutta ja kun mainitsin asiasta saksofonisti Esalle, h�n toi esiin idean englannintorvesta. Kiinnostuimme t�st� oitis ja Esa j�rjestikin studioon hyv�n englannintorvistin. Soittimen luoma j�lki kuulosti musiikissamme heti vieh�tt�v�lt�.
Markus: Ehk� tietty mielenkiinto itsell� ainakin on tohon 60/70 luvun musaan ollut jonkun aikaa, siell�h�n ei huilut ja torvet kumppaneineen olleet outoja soittimia lainkaan.
Ariel: T�llaisten klassisten soittimien k�ytt� meid�n musiikissahan ei sin�ns� ole l�htenyt mist��n hetken mielijohteesta. Edellisell� levyll� tosiaan oli jo tuota saksofonia kuten my�s selloa. T�llaisissa soittimissa on jotakin sellaista ajatonta henke� mit� mekin tavoittelemme musiikillamme. Emme kaihda mit��n keinoja kunhan ne toteutetaan tyylill�.
K�si syd�mell� - oletteko t�ysin sataprosenttisen tyytyv�isi� uuteen albumiin?
Juho: Itse en ole miss��n nimess�, mutta t�m� lienee normaalia itsekritiikki�. Monia asioita olisi voinut tehd� viel� paremmin, mutta kaiken kaikkiaan lopputulokseen t�ytyy olla kyll� tyytyv�inen.
Nyt kun uusi levy on ulkona, niin varmasti jonkinlaisia kiertuesuunnitelmiakin on jo ehditty kehitell�? Mahdollisesti jopa ulkomaille... ?
Juho: Ensin kierret��n Suomea jonkin verran ja syksyll� on tarkoitus suunnata Euroopan kiertueelle, riippuen ulkomaanjulkaisukuvioista, ja my�hemmin mahdollisesti Englantiin.
Seuraavaksi esit�n nelj� v�itt�m�� ja pyyd�n teit� kommentoimaan niit�.
1. Olette menett�neet monia mahdollisuuksia, koska olette julkisesti kristillinen yhtye.
Juho: Saattaa olla totta, mutta mit��n merkitt�vi� asioita en kuitenkaan usko ett� olisimme menett�neet. Eik� sill� v�li� vaikka jotain olisimmekin menett�neet.
Ariel: Meid�n julkinen kuuluttaminen asiasta on kuitenkin niin maltillista ett� sill� ei paljon ihmisi� ajeta pois paitsi jos sattuu olemaan todella syv�lle juurtuneita ennakkoluuloja.
2. Saatte enemm�n huomiota kristillisyytenne ansiosta, siit� on siis vain hy�ty� teille.
Juho: Osittain varmasti totta.
Ariel: En ehk� haluaisi l�hesty� kristillisyytt� hy�ty n�k�kulmasta varsinkaan kun puhutaan menestymisest�. Se on osa meit� eik� mit��n imagoa, siin� on selv� ero.
3. Jos p�ivit�tte soundianne viel� v�h�nkin enemm�n rockin suuntaan saatatte menett�� metalliyleis�nne.
Juho: Saattaa olla totta, ainakin osan heist�, mutta toisaalta musiikissamme piilev�t tummat s�vyt ja tunnelmat tulevat tuskin mihink��n katoamaan, vaikka n�in k�visikin. Onneksi nyky��n tuntuu olevan yh� enemm�n avarakatseista metalliyleis��, joka kyll� ymm�rt�� t�llaisen p��lle.
4. Olisi parempi jos keskittyisitte valloittamaan Pohjois-Amerikan markkinoita, sill� tyyli�nne osataan arvostaa siell� enemm�n.
Juho: T�ysin eri mielt�. Euroopassa osataaan arvostaa aivan yht� paljon t�llaista musiikkia kuin Amerikassakin, osin jopa enemm�n.
Ariel: Olen samaa mielt� Juhon kanssa. Melodian taju ja sellainen tietty melankolinen mentalitetti mik� t�h�n musiikkiin liittyy on paljon l�hemp�n� skandinaavista ja jopa eurooppalaista kansanperinett�, jos nyt oikein l�hdet��n yleist�m��n.
Kuvitellaanpa ett� olette suurilla rockfestareilla ja t�m�n valtavan alueen vastakkaisilla laidoilla soittavat yht�aikaa Neurosis ja jollain ihmeen tavalla uudelleenkasattu Pink Floyd. Ette mill��n voi n�hd� kumpaakin, joten kumman valitsette?
Juho: Valitsisin Pink Floydin, vaikka kyseisell� b�ndill� ei itselleni olekaan koskaan ollut mit��n el�m�� suurempaa merkityst�. Siin� on kuitenkin niin paljon vanhaa ja aitoa taikaa, viel� paljon alkuper�isemp�� kuin Neurosiksessa.
Markus: Pink Floyd ehdottomasti, vaikka Neurosis onkin kulttib�ndi ja ollaan kauan tyk�tty siit�.
Ariel: Pink Floyd, toisaalta Neurosis houkuttaa. Vet�v�t niin harkitusti keikkaa nyky��n ett� kuka tiet�� milloin p��tt�v�t lopettaa keikkailun kokonaan.
Jos Noir olisi elokuva, niin kuka sen olisi ohjannut ja mist� sen tarina kertoisi ?
Juho: Yhdyn Markuksen jo jossain haastattelussa mainitsemaan Aki Kaurism�en ja David Lynchin yhdistelm��n. Tai jompaan kumpaan. Tarina kertoisi nipun ep�onnisia ihmiskohtaloita, jotka ovat ajautuneet toivottomiin tilanteisiin, mutta joiden ei anneta vaipua t�ydelliseen ep�toivoon.
Koska voimme odottaa seuraavaa Callisto julkaisua ja mik� se on?
Juho: Tulee todenn�k�isesti olemaan tuplavinyylijulkaisu Noirista, ajankohtaa on hankala ennustaa tarkasti, mutta yritys on toteuttaa se pian.
Markus: Noir vinyylin lis�ksi levy-yhti� on luvannut True Nature Unfolds levyst� my�s vinyylin julkaista kohtapuolin. Dvd:n julkaisuun taitaa menn� kovasti aikaa kun ei meill� tuota materiaalia hirveesti ole 5 vuoden aika kerinnyt kertym��n. My�s videosta on ollut puhetta, saa n�hd� onnistuuko.
Mik� on Calliston kantava idea ja t�rkein sanoma?
Juho: Henkil�kohtaisella tasolla se on luonnollisesti oma uskomme, mutta t�m� n�kyy ennemminkin juuri yksil�llisesti, toisin kuin kollektiivisella tasolla b�ndin�. B�ndille on hyvin vaikea asettaa mit��n yksitt�ist� nimitt�j��. T�rkeimm�ksi kokemamme sanoma heijastuu luonnollisesti b�ndin ulosannissa, mutta b�ndin� perusajatus on meille soittaa musiikkia, josta pid�mme ja l�yt�� n�in opimaalinen itseilmaisun kanava.
Ja lopuksi on viel� sana vapaa...
Kiitos!
Teksti: Mika Roth
Kuvat: Jari Aittokallio
