Vesa-Matti Loiri
14.10.2009
Tampere-talo / Tampere
"Lööpeissä on kirjoiteltu, miten täällä on taisteltu lavalle. Odottakaas, kun näette sen operaation, kun täältä poistutaan." Yleisön vielä nauraessa Vesa-Matti Loiri aloittaa YUP:n Meitä odotellaan mullan alla-biisin läpinäyttelyn. Akustisessa näppäilysovituksessa ei ole hitustakaan alkuperäisen dynamiikasta, mutta jykevässä tulkinnassa voi kuulla niin Lapualaisoopperan Vihtori Kosolaa kuin Uuno Turhapuroakin. Toinen kertosäe lauletaan kuiskaten, etteivät maanalaiset vartoilijat kuulisi.
Täyden tuvan Tampere-talon kahden orkesterin konsertissa tunnelmat vaihtuvat rajusti paitsi laulujen sisällä, myös bändien vaihtuessa. Ensimmäinen 80 minuutin setti koostuu Lappi-trilogian suomirock-tulkinnoista. Toinen samanmittainen painottuu Eino Leino-tutkielmiin, muita tunnettuja Loiri-vetoja unohtamatta. Uudelta Hyvää puuta –albumilta kuullaan ensimmäisessä setissä Aulikki Oksasen Vilukukka-runo, joka saa levyversiota hennommat vaatteet ja herkemmän tulkinnan.
Lappi-trilogian samasta (eikä aina niin hyvästä) puusta veistellyt sovitukset alkavat pidemmän päälle puuduttaa, mutta baarijakkaralla istuu onneksi hyväntuulinen ja virkeä taiteilija. Omat ei-niin-suosikkini Pelasta maailma ja Pyhä toimitus eivät kuulosta lainkaan raskailta. Kohokohdat ovat toki ennallaan: Miljoonasateen tekstit tuovat jälleen kylmät väreet. Kun Loirin sisällä piipahtaa pahojen poikien julma isä, ei jää epäselväksi, kenen pää Olkinaisen kainalossa on.
Toinen setti mennään särmikkäämmän bändin kera, tosin tämäkin ilman rumpalia. Eino Leino ja musiikilliset vuoropuhelut kitaristi Peter Lerchen kanssa saavat artistin innostumaan kuin pikkupojan jäätelötiskin äärellä. Mukaan tulee myös ripaus Vesku show’n Tyyneä. Musiikki hiipii välillä jopa metalliprogen puolelle, mutta yksi asia pistää silmään ja korvaan: Leinot ja Väliaikainen-klassikko tulkitaan positiivisella pohjavireellä, joka vie huomion tekstien kauneuteen.
Loirin kiertue huipentuu kuun lopussa Helsingin jäähalliin. Ei tule äkkiseltään mieleen, milloin näin pelkistettyä musiikkia olisi esitetty niin isossa tilassa. Intiimiys kärsinee, mutta pelkän historiallisuuden vuoksi toivoisi, että kamerat olisivat paikalla ja saisivat tallennettua edes pisaran siitä tunteesta, joka paikan päällä välittyy. Loiri ei ole niin huonossa kunnossa kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää. Ei sairas mies heiluisi keskittyneesti yli kahta ja puolta tuntia tekstien sisällä.
Teksti: Heikki Väliniemi
