Sinkut III - Kes�kuu 2019
Alamaa: Uujeejee
Tuore Records
Alamaa on r�pp�illyt jo viime vuosituhannen lopulta saakka, ja seuraavaa EP-levy� lupaillaan ilmestyv�n elokuussa. Monessa mukana ollut Alamaa on t�ll� er�� Organ!kin tuottama ja vastaavana tuottajana koko EP:ll� on h��rinyt my�s DJ Neveready.
Osuvasti nimetty Uujeejee kertoo yksinkertaisesti siit� tilanteesta, kun kaikki on mallillaan � joidenkin mielest� kenties jopa jo liiankin mallillaan. Hyv� fiilis puskee kuitenkin p��lle kuin poutapilvi, joten ei auta kuin kellua ajopuuna virran mukaan ja nauttia el�m�n tarjoamasta kyydist�. R�pp�ys on lunkia ja lauluraitoja viskotaan sekaan niin nais- kuin miesvokalistienkin toimesta, lauluraitoja k�ytet��n my�s silkkoina soittimina verev�sti soivien koskettimien rinnalla. Biisi� kuunnellessa aurinko taatusti paistaa jokaisen kammioon, asuisit sitten vaikka kuinka ison risukasan alla tahansa.
Mika Roth
Iida Sams: Ollaan vaan
Poorman Dub Sound System
Iida Sams on tamperelainen roots/reggae laulaja-lauluntekij�, jolta on ehtinyt parin viime vuoden aikana ehtinyt ilmesty� sinkkuja niin suomen- kuin englanninkielell�kin. T�ll� er�� kielen� on otsikonmukaisesti suomi, mutta tulkintaan on p��ssyt livahtamaan mukaan melko vahva aksentti. Eik� siin� mit��n, sill� karibialaisia mausteita ei n�ill� rannoilla ole koskaan liiaksi.
Letke� reggae-biisi py�rii hetken mahtavuudessa, siin� kun vain haluaisi olla paikallaan, tavallaan ja radallaan, eik� mink��n tarvitsisi muuttua en�� mihink��n suuntaan. Ja kun fiilikset ovat oikeat kannattaa niihin sukeltaa syvemm�lle, eik� ainakaan taistella tutkainta vastaan. Iidan laulu on pehme�� dynamiittia ja taustalla soittaa nimek�s b�ndi, joka saa kipaleen todella leijailemaan ja kukkimaan t�ydell� voimallaan. Kes�inen reggae-sinkku ansaitseekin syv�n kumarruksen erityisesti soundeillaan, jotka suorastaan hyv�ilev�t korvia.
Mika Roth
Kalevauva.fi: Lomalle lompsis #kiitollinensiunattuonnellinen
Playground Music
Kalevauva.fi on trubaduuriduon nimen� kenties oudohko, mutta niin on my�s kaksikon kyh��m�n biisin nimi: Lomalle lompsis #kiitollinensiunattuonnellinen. Entist� enemm�n kierroksia koneeseen saadaan siit�, ett� t�m�n totaalisen kes�biisin lyriikat on kasattu �suomalaisten vihaamista ja rakastamista sanoista ja sanonnoista�. Eli nyt sitten lentelev�t ne dinnerit, l�p�ndeerokset, huutonaurut ja jumaleiss�nit halki ilmojen, ja urakalla.
Jos moikkelis koikkelis ja kutikutikarhu saa silm�kulman nykim��n, niin itse s�vellys on mit� aurinkoisinta folkpoppista. Pelkki� akustisia kitaroita, bassoa ja vokaaleja, jotka kirjaimellisesti hivelev�t ja hiplaavat hyyt�vi� lyriikoita. Tuleeko t�st� nyt kes�n 2019 suuri korvamatohitti? Tuskin, mutta ainakin Lomalle lompsis #kiitollinensiunattuonnellinen on omaa aikaansa ja sen ilmi�it� tallentava kummallisuus, jonka pystyy kuuntelemaan joko kerran tai tuhannesti � luultavasti jokaisella meist� on oma annosrajansa.
Mika Roth
Kaukorakkaus: Hypp��j�
Arabialaiset ��nilevyt
Kun pistin t�m�n sinkun ensi kertaa soimaan olin varma, ett� nyt tuli muuten v��r� biisi. Eih�n t�m� menev��, punkahtavaa ja raikasta poprokkia soittava b�ndi voi mill��n olla
Kaukorakkaus. Siis se sama orkesteri, jonka melankolinen synapoppailu
Kaukainen laulu murehti rakkauden loppua pari kuukautta sitten. Eih�n?
Kyll� vaan. Toisella sinkullaan trio on hyp�nnyt rohkeasti vuoristoradan kyytiin, joten kun lyriikoissa kerrotaan kaksiminuuttisesta ilmamatkasta kohti alla odottavaa tannerta, niin eih�n se biisik��n voi kest�� tuota enemp��. Alkujaan rauhallisena balladina syntynyt kipale on n�in karsittu kaikesta turhasta, turbobuustattu ja ammuttu rockin lingolla taivaalle. Kitara, basso ja rummut saavat kyyti�, eik� mit��n maalailevia synia vaan enemm�nkin kapakkapianotyylill� taottuja koskettimia. Nopea, kipakka ja toimii kyll�.
Mika Roth
Lapinpolthajat: Paperittomana steissill�
Stupido Records
Lapinpolthajat on my�s viihtynyt viime aikoina studion puolella, sill� pitk�ik�isen punkryhm�n tulevaa pitk�soittoa,
Lauluja Suomesta, lupaillaan viel� tulevaksi syksyksi. Nelj�tt� albumia energisesti pohjustava sinkkubiisi Paperittomana steissill� on tuttua kauraa b�ndin faneille, mik� ei liene kovinkaan suuri � tai ik�v� � yll�tys.
Kaava on siis vanha ja tuhannesta muusta yhteydest� tuttu, mutta kun lopputulos asettuu kohdilleen, niin turha siit� on sen kummemmin narista. Nopeaa punkrockia pienell� hardcore-vivahteella ryyditt�v� yhtye asettuu uudella biisill��n paperittoman maahanmuuttajan puolelle tilanteessa, jossa oleskelulupaa vain odotellaan ja yritet��n pysy� hankaluuksista poissa. Asiat niputetaan hieman alle kolmeen minuuttiin ja vaikka koko korttitalo rakentuu oikeastaan yhteen melodiaan, niin biisi kantaa kuin kantaakin itsens� loppuun saakka.
Mika Roth
Maiju Lehti: Miehen mets�stys
Eclipse Music
Maiju Lehti on helsinkil�inen laulaja-lauluntekij�, jonka musiikki on persoonallisen sekoitus mm. suomalaisista savikiekkoiskelmist� ja elokuvamusiikista. Uudelle kappaleelle innoittajana on toiminut mit� selvimmin
Ameli�-elokuva, jonka soundtrackilta on lainattu jonkin verran, vaan ei liikaa.
Juhannus on puolison l�yt�misen aikaa, joten Miehen mets�stys -biisi on mit� ajankohtaisin niin mittumaarin, kuin koko kes�nkin kannalta. Lehti laulaa suoraan asioista, ollen silti samaan aikaan sopivasti vanhanaikainen sanonnoissaan ja kielikuvissaan. Lehte� s�est�v�t haitari, kontrabasso, kitara ja piano, eli kokoonpanonkin on perinteinen akustinen, haitarin vastatessa biisin eteenp�in viennist�. Tuohon p��lle viel� pienet kellojen perkussionistiset kilautukset ja kasassa on t�ydellinen taustakangas. Nostalgia on vaarallinen ainesosa, mutta taitavissa k�siss� siit�kin voi luoda kerrassaan upean vintage-pop aarteen.
Mika Roth
Markus Perttula: Keskikes�n kylmyydest�
Markus Perttula kaipaili itselleen yst�v��
N�ilt� lakeuksilta -sinkullaan, joka ilmestyi pari viikkoa sitten.
Jeff Buckleyn teini-ik�isen� l�yt�nyt mies pyrkii kiteytt�m��n olennaiset osat suomalaisista juhannusperinteist�, mutta kuinka musiikkiloitsut lopulta toimivat?
Suomen suvihan on tunnetusti lyhyt ja v�h�luminen, joten Keskikes�n kylmyydest� -kappale on innoittunut oikeista tapahtumista. Juhannuksena satoi kuuleman mukaan rakeita ginimukiin ja siit� onkin sitten lyhyt matka niityille ker��m��n kukkia tyynyn alle. Perttulan riisuttu folk kosketintaustoineen ja l�hes kuiskaukseksi hiipuva laulu luovat kielt�m�tt� �isen, usvaisen ja h�m�r�hk�n vaikutelman. Heilat ovat juovuksissa ja sotkukin on melkoinen, mutta pieneksi katastrofiksikin tulkittavasta tilanteesta l�ytyy silti pient� komiikkaa, jossa ei sorruta kuitenkaan h�r�naurujen kalasteluun. Hyv�� juhannusta, ja perinteet ne vain jatkavat eloaan.
Mika Roth
Moody: Can�t Breathe
Raate Music
Helsinkil�inen korkeaoktaanista ja toisinaan hieman metallistakin rockia soittava
Moody sai alkunsa vuoden 2015 tienoilla. Uusimmalla sinkullaan nelikko on jo niin ahdistunut, ettei henkik��n tahdo en�� kulkea � noin lyriikoita lainatakseni � mutta onko �kansainv�list� soundia� tavoitteleva kvartetti jo valmis mestaruussarjan mittel�ihin?
Biisin alku on kielt�m�tt� lupaava. Jykev� kitaravallitus ja rytmiryhm�n tinkim�t�n ty� antavat veturille vauhtia, eik� vokalistin ilmaisusta tai englanninkielest� l�ydy huomauttamista. B�ndi vet�� asiaan kuuluvasti kaikki luukut auki, mutta soundi on kenties hiottu sittenkin asteen verran turhan ohueksi, tai ainakin kertsien kohdissa lekan soisi tippuvan korkeammaltakin p��h�n. Hiljaisempi v�liosa ei t�ll� er�� tarkoita sit�, ett� tekeminen loppuisi � ennemminkin p�invastoin. Dynamiikka on hallussa, biisikyn�t ter�ss� ja soundikin on jo hakusessa, joten hyv�lt� vaikuttaa isossa kuvassa.
Mika Roth
Rane Rautiainen & Paha Kaksonen: Viski veren� virtaa
Rane Rautiainen & Paha Kaksonen py�r�ytt�� t�n� kes�n� ilmoille per�ti kaksi kes�sinkkua, joista ensimm�inen ehti ulos sopivasti juhannukseksi. Tanakkaa hard rockin jyskett� on annosteltu noin kolmen minuutin annokseksi, mutta eip� Ranea & kumppaneita enemp�� kerta-annoksena tarvitsekaan nauttia, kun asianmukaiset vaikutukset jo n�kyv�t.
Viski veren� virtaa -biisiss� tehd��n kunniaa menneille, sill� kipale on itseasiassa
Rajuilma-yhtyeen levytt�m�t�n siivu kaukaa 1980-luvun h�m�rist� saakka. Rautiaisen entisen orkesterin biisi istuu kuitenkin uuden combon pirtaan ongelmitta ja eritysesti kitaramelodiat huokuvat 80-luvun jylhi� aikoja. Itse teksti on melkoista nuoren miehen uhoa, mutta siin� miss� t�llaiset rivit olisivat nykyp�iv�n� kirjoitettuna totaalisen �veriksi vet�mist�, on t�ss�kin otettava huomioon aikakausien erot. Sellaisia ne kasariaikojen pitk�t kuumat kes�t vain olivat. Rock, rock!
Mika Roth
Rantama: A Small Blink of Light
Viiden vuoden ik��n ehtinyt
Rantama sai alkunsa Kuopiossa instrumentaalisena kitaratriona. Sittemmin ilmaisu on jalostunut ja kehittynyt, kunnes on saavutettu nykyinen piste, jossa b�ndin progressiivinen, melodinen ja r�nsyilev� on sen omaa kuvausta my�t�ill�kseni �isoeleist�. Saatesanoissa muistetaan mainita my�s
Toto, mik� ei ole lainkaan ruma nimi t�ss� yhteydess�, jos koskaan.
A Small Blink of Light on kaikkea muuta kuin pieni, mutta p��lle kuusiminuuttinen biisi ei miss��n vaiheessa luo ymp�rilleen raskauden tuntua. B�ndi on muodoltaan nykyisin kvartetti ja sen progehtavassa soitossa on havaittavissa yhtym�kohtia niin
Rushin kuin
Opethinkin kaltaisiin tekij�ihin, mutta viidess� vuodessa Rantaman tyyli ja soundi ovat ehtineet kehitty� aivan omanlaisikseen. Melodia edell� kulkeva biisi onkin miellytt�v�, monikerroksinen ja alati kehittyv� teos, jossa jokainen osa-alue on kohdillaan. Nyt vain sit� saatekirjeess� mainostettua pitk�soittoa pihalle.
Mika Roth
Rebecca: New Sh*t
Soit Se Silti
Rebecca on tamperelainen laulaja-lauluntekij�, joka yhdistelee modernissa musiikissaan r'n'b:t� ja soulia hip hop-vaikutteisiin. New Sh*t on jo vahvoilla esiintymisill��n huomiota her�tt�neen artistin esikoissingle, joka niin ik��n uhkuu voimaa, asennetta ja persoonallisuutta.
Ensimm�isen� huomio kiinnittyy Rebeccan laulu��neen, jonka syvyys, v�rikyll�isyys ja vivahteet suorastaan vavahduttavat. Kun ottaa huomioon esiintyj�n suhteellisen nuoren i�n, en voi kuin ihmetell� vaikuttuneena neidon ��nialaa ja helposti aistittavaa karismaa. Itse biisi nojaa Rebeccan vokaaleihin vahvasti, tosin konevetoinen tausta ei vain seiso sivussa, vaan pyrkii my�s omilla palikoillaan vahvistamaan kokonaisuutta. Kertos�keenkaltaisessa ��nenpaine nousee hetkitt�in korkeammaksi, mutta Rebecca pysyy kyll� jatkuvasti kukkulansa kuningattarena. Kerroksellista, teksteilt��n moniselitteist� ja juuri sopivan mystist� modernia r�n�b popsoulia, josta l�ytyy yllin kyllin imua.
Mika Roth
Rohkeat kuvat: Mit� m� siin� voitan
Itselleen hakukoneteknisesti aika napsakan nimen valinnut
Rohkeat kuvat julkaisi Mit� m� siin� voitan -sinkkunsa jo toukokuun alussa, mutta aikahan on tunnetusti suhteellista. Etenkin kun biisin aiheena on toisen rakkauden odottaminen ja oman itsens� varjossa el�minen, jolloin aika saattaa kadota tyystin universumista.
Rohkeat kuvat on Oulusta Helsinkiin emigroitunut rock-yhtye, joka on ainakin t�lle sinkulleen osannut luoda melko mielenkiintoisen rock-coctailin. Suurimmat elementit ovat kasarin makuinen suomirock ja saman aikakauden brittipoprock, tyyliin
The Smiths. Pistet��n blenderiin viel� 70-luvun pop-stemmalauluja, 60-luvun kaihopoppia ja 90-luvun murjottelupop � joku voisi jopa todeta, ett� nyt taidetaan tuijotella omia keng�nk�rki�. Rakkaus on raastavaa, etenkin yksipuolinen ja palautetta saamaton sellainen, mink� b�ndi osaa my�s tuoda t�ll� raidalla lihaksi.
Mika Roth
The Fair Attempts: Carnal Insect
Viime talven hyisess� kylmyydess�
arisTotal EP-levyns� julkaissut
The Fair Attempts on menossa kelpo tempolla eteenp�in.
Friendly Timon johtama yhtye onkin jo valmistautumassa debyyttialbuminsa julkaisuun, ja
Carnal Insect -nimisen kiekon nimibiisi on sen ensimm�inen sinkkulohkaisu.
Biisi on puhdasta, kylm�� ja kolkkoa industrial/elektro rockia, jonka ytimest� l�ytyy my�s aimo annos tanssimusiikin aggressiivisempaa laitaa. Erona esimerkiksi aggrotechiin The Fair Attempts pit�� kuitenkin rytmiosastonsa bassovolyymit kunnioitettavasti kurissa, kitaran ja koskettimien taistellessa alati kuningassoittimen asemasta. Lyriikat on ladattu t�yteen teri�, kohteen ollessa t�ll� er�� moraalia vailla olevan opportunistin. Tekstin kohde kuvataan ihmisyytens� menett�neeksi, hy�nteisenkaltaiseksi kuluttajaksi, jollainen saattaa kyll�kin piill� meid�n jokaisen sis�ll�. Pidet��n siis humaaneista arvoista ja moraalista huolta, ja odotellaan innolla elokuussa ilmestyv�� albumia.
Mika Roth
Verna Viento: Keijutango
V.R. Label Finland
Verna Viento on oletettavasti kotimainen laulaja-lauluntekij�, jonka historiasta ja aiemmista meriiteist� ei sitten l�ytynytk��n oikein mit��n merkint�j� internetin ihmemaista. Sen verran taustatietoja kuitenkin saatiin, ett� Keijutango on laulajan debyyttisingle ja singletrilogian ensimm�inen osa.
Mystisyys sopiikin kappaleen herkk��n ja menneit� aikoja syleilev��n tunnelmointiin. Kuvitelkaa siis p��ss�nne pehme�n latinogrooven ja 30-lukulaisen suomalaisen iskelm�n sekoitus, jossa elementit liukuvat toistensa sekaan kuin kokeellisten varhaisten elokuvien ��ni- ja kuvamontaaseissa konsanaan. Laulua s�est�� sinne t�nne kirmaileva piano, jonka v�rik�s soitto ei kuitenkaan miss��n vaiheessa haasta vokaalien ehdotonta johtajuutta. Taustalla soivat my�s p��osin himmennetyt jouset ja lauluraitoja on k�ytetty n�iden rinnalla taiten rytmitt�m��n kappaletta. Toisinaan jokin n�ist� palasista vilahtaa kirkkaissa valokeiloissa itse tekstin kertoessa unenomaisista luonnon ihmeist�. Kiehtovaa.
Mika Roth
White Jackets: Fumes
Pinetree Records
Kuulin vaajakoskelaisesta indie/AOR-rock duo
White Jacketsista viimeksi reilu kaksi vuotta sitten, kun b�ndin
itsens� mukaan nimetty albumi p��tyi k�siini. Fumes on ensimm�inen singlelohkaisu tulevalta toiselta pitk�soitolta, jonka pit�isi n�ill� n�kymin ilmesty� ensi vuoden alussa.
Fumes kulkee verkkaisesti ja sykkii tasaisesti angloamerikkalaisen kitararockin piennarta pitkin. Jopa hitaaksi laskettava raita ei ole miss��n nimess� balladi, vaan vain verkkainen tunnelmapala jossa liike on t�rke�mp�� kuin itse perille p��seminen. Simppelin kitarariffin, kauniin kosketinkoukun ja rauhallisen vokalisoinnin yhdistelm� saakin seisahtumaan biisin ��relle ja nauttimaan viivytetyn hetken lumosta. Ei siis mit��n ihmeellist�, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan ja suoruudessaan biisi onnistuu koskettamaan ainakin allekirjoittaneen rinnassa jotain. Ensimm�iseksi sinkuksi valinta on mielenkiintoinen, itse biisin ollessa korkeinta A-luokkaa.
Mika Roth
Lukukertoja: 6086
