Katujen äänet, elämän äänet

Kymmenen vuotta on pitkä aika, ja toisaalta nopea väläys ajan rattaissa. Katujen äänet oli viimeksi Desibeli.netin haastateltavana vuoden 2011 lopulla, orkesterin taipaleen ollessa vasta aluillaan. Nyt yhtye viettää 10-vuotisjuhliaan ja ensin on tietysti osuvaa pohtia menneitä.

Kymmenen vuotta mittarissa ja julkaisujakin on kertynyt jo mukavasti. Miten kaikki siis tapahtui ja miten olette päätyneet nykypisteeseen?

Matias: - Alkuun tehtiin hommia kovalla draivilla ja tehtiin biisejä liukuhihnalta, jonka takia näitä julkaisuja sitten kertyi. Keikkoja soitettiin ensimmäisen viiden – kuuden vuoden aikana aika hurja määrä, joka oli sinänsä helppoa, kun kaikki olivat koululaisia tai muuten joustavissa duuneissa. Vuosien varrella useat eri ihmiset ja tahot ovat antaneet oman panoksensa siihen, että bändi on päässyt eteenpäin. Näistä erityisesti haluan mainita Stupido Recordsin Joose Berglundin, Airiston Punk-levyjen Mirko Metsolan ja ensimmäisen levyn tuottaneen Kari Hipposen.

Jaakko: - Asioita alkoi vain tapahtua bändin ympärillä. Tuntui että ennen ensimmäistä keikkaakaan ihmiset olivat kiinnostuneita, vaikka oltiin vasta nuoria jannuja eikä vaikutettu missään piireissä. Itselle 2010-luku toimi hyvänä kouluna Suomen musiikkiskenestä ja siitä, kuinka musiikkiteollisuus täällä oikein toimii. Matkan varrella on päässyt tutustumaan mahtaviin tyyppeihin ja löytänyt itsensä tilanteista joihin ei olisi ikinä uskonut joutuvansa.

Lasse: - Vähän on jäänyt harmittamaan, ettei toista LP:tä saatu valmiiksi juhlavuodeksi.

Kokoonpano muuttui 2016 sen verran, että kitaraan tuli bändin pitkäaikainen ystävä ja apuri Lasse Laurila edellisen kitaristin, Dan Lindqvistin tilalle. Kymppivuotisten kunniaksi ei siis ilmestynyt albumia, mutta tuore Tornio / Tornion tytöt -sinkku nyt sentään. Edellinen sinkkunne on ymmärtääkseni vuoden 2017 Joen toisella puolella, eli taukoa on ollut jonkin verran. Miten välivuodet kuluivat ja onko uutta materiaalia odottamassa isokin pino?

Matias: - Välivuosien aikana on keikkailtu, kirjotettu biisejä ja pidetty myös yksi varsinainen välivuosi, kun ei tehty yhtään mitään. 2018 sijoittunut "lomavuosi" teki lopulta bändille todella hyvää. Tietynlainen pakottamisen tunne oli jäänyt kytemään, kun uudet biisit eivät tuntuneet olevan sitä mitä haluttiin, ja tauon jälkeen uusia biisejä on tehty paljon vapautuneemmin ja paremmalla asenteella.

Jaakko: - Aika nopeasti tuon singlen myötä jäimme tauolle. Sikäli huonoon aikaan, koska Joen toisella puolella oli viimein sellainen biisi, jollaista oltiin bändin kanssa pitkään haettu. Osuttiin omalta osaltamme kultasuoneen ja löysimme lopullisen suunnan tulevalle levyllemme.

Kaikkensa bändille antanut Jaakko oli kuitenkin kuluttanut 7 vuotta yhtyeeseen vain huomatakseen, että itse business musiikin ympärillä vei lopulta suurimman osan ajasta. Oli aika vetää henkeä ja pistää asioita uusiksi useammallakin tasolla.

Jaakko: - Pitkä parisuhde oli päättynyt, uudet opinnot olivat alkaneet ja terveys oli myös alkanut reistailla. Päätin siis alkaa panostamaan itseeni ja tauon pitäminen oli askel siihen suuntaan. Vaikka bändi on edelleen minulle todella tärkeä, niin sen ei tarvitse enää olla koko elämä.

Tauko nollasi tilanteen myös siten, että jäsenet oppivat tuntemaan toisensa muuallakin kuin vain treeniksellä. Lassen mukaan uusia lauluja on tehty koko ajan, ja seuraavan pitkäsoiton materiaalit alkavat olemaan kasassa.

Lasse: - Kolmannelle levylle ollaan myös tehty joitain aihioita. Isolla pensselillä ollaan tehty linjavetoja ja suunnat näille tuleville levyille on selvät.

Korona on pistänyt monet suunnitelmat uusiksi, eikä Katujen äänet välttänyt myöskään kohtalon suuria aaltoja. Suunnitelluista jutuista taannoin ilmestynyt Tornio / Tornion tytöt -sinkku on jo tosiasia ja lokakuuksi on suunniteltu 10-vuotiskeikkaa Vantaan Tikkurilan Vernissaan. Kyseinen paikka on erittäin merkityksellinen, sillä Vernissa on toiminut bändin treeniksenä jo lähes vuosikymmenen ajan. Ryhmä on myös kaivellut arkistoistaan biisejä, joita ei ole soitettu vuosiin, joten toivottavasti suunnitelmat voivat toteutua.

Kun katsotaan menneitä vuosia, niin tähän mennessä ainoa pitkäsoittonne, vuonna 2015 ilmestynyt Sulle, joka yksin aina oot -albumi, otettiin positiivisesti vastaan. Siirryitte tuolloin pois ns. perinteisemmän suomirockin laarista ja uutta aaltoa sovitettiin yllenne. Miltä levy kuulostaa viisi vuotta myöhemmin ja kuinka tärkeä askel se oli urallanne?

Matias: - Levyllehän päätyi biisejä, jotka oli tehty jo vuosia aiemmin, joten en ihan allekirjoita tuota että siirryttiin tyylillisesti yhtään mihinkään. Tietynlainen "plääni" oli että seiskoille laitetaan ns. "punk" matsku ja uuden aallon biisit säästetään levylle, ja näin siinä enemmän tai vähemmän myös kävi. Ensimmäiset kaksi omakustannetta olivat vielä etsikkoaikaa, ja mielestäni ensimmäistä kertaa visio bändin soundista toteutui (vuoden 2013) Eilinen on tänään -kokoelmalla.

Matiaksen tunnot ainoasta pitkäsoitosta ovat siis moninaiset, sillä vaikka levyllä oli omat vahvuutensa, leimaa sitä myös pieni pettymys. Energiat ja tunnelma ovat silti vahvoja, joten ehkäpä viisi vuotta tästä hetkestä se on saavuttanut ansaitsemansa aseman. Jaakko pohtii, josko yleisö odotti bändiltä jotain hieman muuta, mutta yhtä kaikki albumi soundaa edelleen kelvolliselle.

Jaakko: - Sillä soivat sulassa sovussa punk, uusi aalto, post-punk ja suomirock. Pienellä hiomisella levystä olisi saanut varmasti paremman, mutta se toimii mainiona dokumenttina tuosta ajanjaksosta ja bändin silloisesta osaamisesta. Kyllähän tuon levyn myötä moni unelma täyttyi. Solmittiin levytyssopimus, biisit soivat radiossa, päästiin esiintymään isommille lavoille, annettiin paljon haastatteluita ties minne ja saimme levylle tuottajaksi Kari Hipposen, joka ei ollut toiminut tuottajana vuosikausiin. Kaikki tapahtui todella nopeasti ja välillä kuin itsestään. Näin jälkikäteen tuo ajanjakso tuntuu todella absurdilta.

Palataan takaisin nykyhetkeen. Julkaisitte taannoin kahden biisin sinkun Tornio / Tornion tytöt, jolla garagen räyhäkäs soundi iskee jälleen kerran vasten kasvoja kerrassaan raikkaasti. Julkaisijaksi valikoitui Jaakon oma levy-yhtiö Pop Antik Kustannus, eikä kiekolle edes lähdetty etsimään ulkopuolista julkaisijaa. Langat on hyvä pitää näinä päivinä omissa käsissä.

Sinkun taustana on Tornio, joka on kaukana omista kotikonnuistanne. Toki tässä ollaan kaikki tavallaan saman meren rannalla, mutta mitä Tornio teille merkitsee ja millaisia ne Tornion tytöt ovat?

Jaakko: - Istuttiin kerran bändin kanssa baarissa ja keskustelun lomassa huomasimme entisten tyttöystäviemme olevan kotoisin Tornion seudulta. Aloimmekin baari-illan aikana heittelemään ilmoille sanoituksia aiheen ympärillä ja keksimme biisille nimen Tornion tytöt. Samassa muistin, että olin pitkään pyöritellyt biisi-ideaa, joka ei oikein istunut bändille. Tornion maihinnousua käsittelevän kappaleen aihe ei ole meille mitenkään ominainen, joten sille ei tuntunut löytyvän mitään käyttöä ennen tätä. Näin meillä olikin yllättäen kasassa Tornio teemainen single, mutta sen kehittyminen baariläpästä oikeaksi singleksi otti oman aikansa ja toimi välityönä ennen tulevan albumin valmistumista.

Tornion merkitys suomalaiselle musiikille tunnistetaan ja tunnustetaan, joten ehkäpä Katujen äänet päätyy vielä keikallekin Tornioon. Toista pitkäsoittoa – ja kolmattakin – on siis suunnitteilla. Päivämääriä ei ole lyöty lukkoon, mutta levyn tähänastinen historia kertoo myös ryhmän omasta historiasta. Uutta materiaalia ryhdyttiin luomaan kenties liiankin nopeasti debyytin jälkeen, kitkaa syntyi ja syksyllä 2015 yhtye toimi triona.

Jaakko: - Tästä ajasta jäivät elämään Mikkeli-Vantaa EP:lle päätyneet biisit. Näiden biisien myötä alkoi löytyä se suunta miltä toinen levy tulisi mahdollisesti kuulostamaan. Tosin tajusimme tämän ehkä vasta vuonna 2017, jolloin julkaisimme Joen toisella puolella -singlen.

Lassen mielestä pitkäsoitto on formaattina bändille mitä sopivin. Olkoon se sitten kuinka vanhanaikaista tahansa.

Entä jos taas pohditaan aikaa ja sen vaikutuksia, niin kuinka biisintekoprosessinne on muuntunut vuosien saatossa? Vai ovatko työskentelytavat edelleen samoja kuin esim. debyytin aikoina?

Matias: - Debyyttiä tehtiin yhdessä tuottaja Kari Hipposen kanssa. Tällä kertaa tuottajaa ei ole, vaan tehdään kaikki itse. Sinänsä työskentelytavat ovat pysyneet hyvin samanlaisina, eli minä teen biisit kotona ja muovataan lopulliseen muotoon treeniksellä, jossa kaikki ottavat osaa sovittamiseen. Harvemmin mun kotona tekemät biisit menee sellaisinaan läpi, eli usein vielä muutetaan jotain osia ja lisäillään uusia. Aika usein myös Jaakko laittaa mulle referenssibiisejä siitä, minkälaista tunnelmaa esim. tiettyihin sanotuksiin haetaan. Sen pohjalta on helppo lähteä himassa kasaamaan biisiä.

Jaakko: - Entiseen verrattuna Matiaksen osuus kappaleiden säveltäjänä on vain korostunut vuosi vuodelta. Uudelta levyltä ei tule enää löytymään paljonkaan kappaleita, joiden säveltämiseen olisin itse osallistunut. Uskon myös, että tulevaisuudessa Lassen osuus kappaleiden säveltämisessä saattaa kasvaa. Sanoitusten osalta tehdään nykyään enemmän yhteistyötä Matiaksen kanssa. Ennen saatettiin tuoda treeneihin valmiit sanat ja niitä ei lähdetty enää siitä muuttamaan. Vuosien saatossa sanoittamisesta on kuitenkin tullut hieman hankalampaa, joten nykyään pallotellaan ideoita ja annetaan enemmän palautetta toisen sanoituksista, niin hyvässä kuin pahassa. Matias on varmasti kyllästynyt mun pikku tarkkoihin huomautuksiin omista ja hänen sanoituksistaan. Joskus voisi kieltämättä ottaa hieman rennommin.

Jaakko: - Debyytin myötä saimme todella paljon uusia työkaluja työskentelyymme, joten nyt ollaan tehty kappaleita itse äänityskuntoon ja katsottu vasta studiossa pieniä sovitusmuutoksia. Uutta levyä ollaan työstetty nyt muutaman vuoden aikana useissa eri sessioissa Lauri Elorannan kanssa.

Mitä Katujen äänet tulee tekemään 20-luvulla ja mihin teitä ei missään nimessä saa mukaan?

Matias: - Toka levy tulee ainakin tällä vuoskymmenellä, sen voin luvata.

Jaakko: - Kokoomuksen vaalikampanja on sellainen mihin ei lähdetä ikinä mukaan.

Lasse: - Toisen LP:n! Ja ehkä kolmannen! Kissanristiäiset saattaa olla sellainen paikka, mihin me ei lähdetä. Valitaan keikkamme nykyään vähän tarkemmin.

Mitkä ne äänet ovat? Mitä kaduiltanne kuuluu, kenelle ja miksi?

Matias: - Katujen äänet ovat kaikilta kaikille, kollektiivinen kakofonia kauniita säveliä.

Jaakko: - Katujen ääninä toimivat nykyään aamun hämärässä kajahtavat laivojen sumutorvet, joiden ääni siivittää väsyneenä töihin kiirehtiviä ihmisiä.

Lasse: - Ne on niitä elämän ääniä. Iloja ja suruja.

Näin juttutuokio on lopussa. Matias puffaa vielä Tornio / Tornion tytöt 7" sinkkua ja tulevaa 10-vuotiskeikkaa Vernissalla, Lasse kiittää puolestaan menneistä kymmenestä vuodesta.

Sitten vaan keikoille kaikki, tulkoot ne jo pian.

Haastattelu: Mika Roth, kuvat: Tiia Nyholm