Julkaistu: 09.04.2005
Arvostelija: Jari Jokirinne

Poko
Ville Leinonen tekee levyj� rivakkaan tahtiin. Levy per vuosi-tahti muistuttaakin meit� osuvasti siit�, ettei rock/popin p��m��r� ole ollaan mit��n loppuunsa hiottua korkeakulttuuria, vaan yksinkertaista ja impulsiivista, aisteihin vetoavaa musiikkia. Ja yleisestih�n juuri Leinosta on totuttu pit�m��n yhten� tunteellisen suomenkielisen popin etevimmist� tekij�ist�, jonka suosion perusteita minulla on tosin ollut aina hieman vaikea hahmottaa. Tiivis levytystahti on kyll� muokannut Leinosesta varteenotettavan lauluntekij�n, joka on teoksillaan onnistunut loikkimaan tyylikeinosta toiseen, linjakkuuden siit� juurikaan k�rsim�tt�. Samalla mies onnistunut kirjoittamaan muutaman ikivihre�n statuksen ansaitsevan kappaleen, esim. Enkeli ja T�� on se ilta, mutta ylett�m�n hehkutuksen perusteiksi n�m� n�yt�t eiv�t valitettavasti viel� riit�.
Uudella Valloittaja-levyll� Leinonen on j�tt�nyt akustisen soitannan taka-alalle ja suosinut perinteist� b�ndi-ilmaisua p��osin hyvin tuloksin. Pitk�soiton avaava nimibiisi etenee reippaalla sykkeell�, vaikka kitarariffi onkin (toivottavasti tarkoituksella) p�llitty T-Rexin klassisen menestyskauden katalogista. My�s ensimm�iseksi radiot�kyksi valituttu Piilopaikka-biisi vieh�tt��, l�hinn� eskapismin ihanuutta luotaavan tekstinsa kautta. Sitten Valloittaja ottaa selv�� takapakkia. Matkalla kotiin-kappaleen alku pulputuksineen tuo mieleen kulta-ajan progelevyt, mutta muuta muistettavaa ei siin� juuri olekaan. Aamuy�ll� etenee puolestaan jossain Laika & The Cosmonautsien ja Agentsien v�limaastossa, joten aika pian k�y selv�ksi etten kuulu t�m�n levyn kohderyhm��n. Sanokaa mit� sanotte, mutta en voi siet�� mit��n et�isestikin iskelm�musiikista muistuttavaa, oli sitten kyse uudesta tai vanhasta.
Koska Leinosen levyt ovat tunnelmansa puolesta poikenneet toisistaan melko lailla, on niiden keskin�inen vertailu vaikeaa � ellei jopa ep�olennaista. Jos mittarina k�ytet��n sit� perinteisint� � eli koskettaako musiikki kuulijaa vai ei � niin asia on selv�. Ei t�m� huono levy ole, mutta minua Ville Leinosen Valloittaja ei kosketa mill��n lailla.




Tampereella suurimman osan urastaan tehnyt yhtye on kulkenut niin kaihoisan rock-iskelm�n kuin hempeiden balladienkin parissa.
Katso my�s:
Ville Leinonen @ desibeli.net
Ville Leinosen Unilehto @ desibeli.net
Linkki: www.villeleinonen.com
(P�ivitetty 14.03.2010)
Kommenttien keskiarvo:




monipuolinen pakettihan tuo levy on, tavallaan hiukan liikaakin sit�. siin� miss� uuden aamun laulut liikkuivat aika mahtipontisessa ritariromantiikassa ja suudelmitar hempeili iskelm�n satumaailmassa, valloittaja kurottaa viiteen-kuuteen eri suuntaan ja vaikka onnistuukin hyvi� biisej� tarjoamaan, ei ihan koko paketti "loista" siin� miss� esim. suudelmitar... hyv� levy toki...