Egotrippi: Matkustaja

BMG

Helsinkil�ispoppoo Egotrippi ei kaahaile en�� entiseen malliin. Uudella Matkaajaksi nime�m�ll��n albumillaan Knipi ja kumppanit etsiv�t tarkoitusta musiikilleen voimapop-karsinan ulkopuolelta. Rajojen koettelu erityisesti uskaliaampien sovitusten avulla ei ole tavatonta, sill� kunnianhimoisemman pop-estetiikan per��n tuntuu nyky��n olevan useampikin poppari.

Matkaajan raidoilta kuulee kaikuja eritoten Nick Draken melankolisesta folk-tunnelmoinnista ja 70-luvun taitteen ilmeikk��st� taiderockista. Pianolla, flyygelitorvella ja valtavilla rumpusoundeilla ladattu johdantokappale Mustat varjot tavoittaakin kiitett�v�sti esikuviensa majesteettisuutta. Sen komeat sanoitukset luovat tunnelmaa t�ysikuun lailla: "Kerrohan mist� mustat varjot nuo / aina jostain tiens� minun luo / tuntuvat ne l�yt�v�n". Yksinkertaista ja kaunista.

Mustien varjojen tasoisia hetki� levy tarjoaa j�ljemp�n� kuitenkin vain harvakseltaan. Kivasti kyyninen Tarpeeton mies palauttaa mieleen Tom Pettyn Wildflowers-klassikon lis�ksi my�s J. Karjalaisen ilman s�hk�saunaansa. Kitaristi Knipin sympaattisesti laulama Varovasti nyt on n�tti ja pienimuotoinen tilannekuva, joka voisi olla per�isin Dave Lindholmin p�yt�laatikosta. Levyn�rteille omistettu Polkupy�r�laulu on varsin hervoton esitys, jonka hulivilitunnelma olisi tosin istunut luontevammin edelliselle Helsinki-Hollola -levylle.

Laulaja Mikki Kaustetta kuunnellessaan tulee pantua pirkkoliinamaamaisesti merkille, ett� miehell� on ��nt�: laulu raikaa selv�sti ja kuuluvasti, eiv�tk� �rsytt�v�t maneerit rajoita h�nen hivenen nasaalista ilmaisuaan. Kaikkein klasumaisinta onkin todeta, ett� t�mm�iset perusominaisuudet tuntuvat olevan monelta nykyp�iv�n rocklaulajalta kateissa.

Matkustaja-levyn komeista hetkist� huolimatta Egotrippiin t�ytyy olla v�h�n pettynyt. Inspiraation puutteesta k�rsinyt yhtye kuulostaa nyt et�iselt� ja varautuneelta - kappaleiden ja kuulijan v�lille tuntuu j��neen tarkkaamon pleksilasi. Esimerkiksi Toisinaan-kappale kauhuleffaurkuineen kuulostaa jo piirun verran liian n�ytellylt� ja Sin� vain v�litt�� tunteitaan kovin sirpalemaisesti. Itsekritiikki tuntuukin monin paikoin saaneen masokistiset mittasuhteet, muulla tavalla yhtyeen j�hmeytt� ei osaa selitt��.

Kappaleen Varovasti nyt nimi kuvaa osuvasti koko levyn tunnelmaa. Toivottavasti k�ynniss� oleva Suomen-kiertue vaikuttaa ummetuksesta k�rsiv��n Egotrippiin laksatiivisesti, sill� vaikka Matkaajassa on ideaa, olisi yhtyeelt� toivonut m��r�tietoisempaa otetta ja v�hemp�� pingottamista. Iisisti nyt!

Kommenttien keskiarvo:

Nimet�n kommentoi 01.11.2004:

Pisteet:

Mun mielest� ihan huippu! Ja t�ytyy kriitikoista sanoa ihan sen verran, lainaten Lasse Kurkea, et ensin itket��n ett� Helsinki-Hollola oli liian reipas ja hitik�s ja nyt sit itket��n t�n tyylin per��n Matkustajalla. Koittakaapa jo p��tt��! Ei silti, ett� teid�n mielipiteill�nne mit��n v�li� olisi.. :)

Nimet�n kommentoi 31.12.2004:

Pisteet:

Hyv� levy mutta j�� hieman H-H:n j�lkeen. Kun H-H oli rockalbumi t�m� Matkustaja on rauhallisempi ja hitaampi. Olihan Egotripill�kin kaikenlaisia ongelmia t�t� tehdess� kuten pienet riidat sek� suurimpana basisti Mikon l�ht�. Mutta hyv� levy ja sill� siisti.