Egotrippi, Daisy
03.04.2004
Klubi/Turku
Turun Klubin puolivuotista taivalta juhlittiin loppuun myydyllä Egotripin ja Daisyn keikalla. Mesta pullisteli jo yhdentoista aikaa kotikaupungin Daisyn aloitellessa. Vain puolen tunnin setti bändiltä oli suoraan sanottuna outo. Alku meni ihmetellessä omissa oloissa soitellutta poppoota. Erityisesti Thomas Lilley eristi itsensä yleisön tavoittamattomiin laulaessaan silmät kiinni. Kiitelleessään hyvästä menosta hän puhui johonkin muualle kuin yleisölle. Toinen puoli lyhyestä esityksestä meni toiseen ääripäähän; liioiteltua poseeraamista ja teatraalisuutta. Keikan alussa yleisö tuntui venaavan vain illan pääesiintyjää, mutta kyllä Daisynkin kitarapop-biisit tunnettiin niin A Girl’s Best Friend -debyyttilevyltä kuin keikoiltakin. Onneksi loppua kohden löytyi vauhtia ja menoa, vaikka hieman liioiteltua esittämistä mukana olikin. Bändiltä on todellakin nähty parempiakin settejä. Edes encore-huutoihin ei vastattu mitään.
Egotripin kiertueen Turun keikan alkua saatiin venata yli puolen yön. Kuumuudessa ja tungoksessa jengi ei olisi millään malttanut odottaa kuulevansa vuosien takaisia ja uudempia suosikkibiisejään. Onneksi odotukset palkittiin ja Egotrippi soitti jälleen loistavan setin. Alkukeikkaa edettiin rauhallisten ja tunnelmallisten biisien mukana. Muun muassa vuoden 2003 Matkustaja -levyn kipale Sininen soi loistavasti. Unihiekkaa oli jälleen vakiobiisi upeaan yhteislauluun. Varovasti nyt nosti Knipin sooloilemaan ja sai mahtavat ablodit innostuneelta yleisöltä. Jengi eläytyi keikan mukana lähes yhtä hyvin kuin itse bändikin. Egotripin lavameno oli jälleen mahtavaa ja kaikilla tuntui olevan loistopäivä. Kultaa myyneen kokoelmalevyn 20 Suosikkia -kiertueella kun oltiin, kuultiin kattavasti sen biisejä. Rauhallisen alkupuolen jälkeen lähdettiin vauhtiin ja jammailemaan. Muun muassa Älä koskaan ikinä ja Polkupyörälaulu nostivat tunnelmaa. Laulaja Mikki revitti huumassa ja kehui yleisöä sekä Klubin uutta sisustusta. Ensimmäisessä encoressa intouduttiin muistelemaan Turun vuoden takaisen keikan vaikutusta kokoelmalevylle. Keikkaa edeltävissä hengailuissa löydettiin yhtäkkiä yksi vanhimmista biiseistä Gloria, joka päätettiin liittää hittien joukkoon.
Täytyy todeta, että vaikka Egotripin keikoilta on itsensä löytänyt 90-luvun puolivälin tienoilta asti, oli tämä todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun varta vasten tulin katsomaan kyseisen bändin klubikeikkaa. Latautuminen tähän suomenkieliseen positiivisen melonkoliseen kitarapoppailuun ja todella upea keikka täpötäydessä klubissa saivat aikaan parhaan Egotrippi-kokemuksen ikinä. Suorastaan avartavaa näiden monien vuosien ja lukuisten bändin keikkojen jälkeen. Täytyy sanoa, että se oli tosi jees!
Nelli Korpi
