Egotrippi

Egotrippi veti Tampere-talossa melko varmasti yhden uransa ikimuistettavimmista keikoistaan. Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri toi lauluihin roppakaupalla lis�s�vyj�.

Vihdoinkin klassisen ja rockin yhdistelm�, joka toimii! Jos Ultra Bran ylim��r�ist� jousiorkesteria ei lasketa, kotimaisen rock-musiikin ja sinfoniaorkesterien yhteisty� on aina ollut vaihtelevaa: parhaimmillaan upeaa, heikoimmillaan toisarvoista. Egotrippi ja heid�n sovittajansa l�hestyiv�t aihetta poikkeuksellisen viisaasti.

Koivuniemen herra, T�llaisena iltana ja Uusi aamu ovat menevi� pop-rock-ralleja, jotka ovat t�ll�kin kiertueella peruskauraa Egotrippi-keikalla. Vaan ei t�ll� kertaa. Sill� nyt taustalla soittaa Tampereen akateeminen sinfoniaorkesteri TASO - ja laulut on valittu palvelemaan t�t� ainutlaatuista mahdollisuutta.

Elo-syyskuussa pari vastaavaa l�mmittely� Tapiola Sinfoniettan kanssa suorittanut Egotrippi oli Tampere-talossa jo kuin vanha tekij�, vaikka j�nnityksen pystyikin aistimaan. Alkukonsertti menikin tunnustellessa, mutta upeasti soinut Vuosi nolla oli jo muikeaa esimakua tulevasta. Marzi Nyman, Lasse Enersen, Arttu Takalo, Anssi V�xby ja konsertin taiteellisena johtajana toiminut Pessi Levanto kunnioittivat sovituksissaan laulujen vahvuuksia, lis�ten niihin omiaan hyv�ll� maulla.

Lopputulos: Egotrippi sai soittaa kuin ennenkin, mutta sinfoniaosuudet eiv�t silti olleet p��lleliimattua mattoa. Knipin ja Mikin stemmalaulu oli kuin Simon & Garfunkel olisi v��nt�nyt rokkivaihteen p��lle. T�ss� olisi potentiaalia jopa studiolevyprojektiin tai live-julkaisuun asti.

Teksti: Heikki V�liniemi
Kuva: Tero Ahonen