Firebox

Nyt tärähti ja kunnolla! Jyväskylästä kotoisin oleva Swallow The Sun lyö loppusyksyn ja alkutalven synkkien iltojen kunniaksi sellaisen levyn, että perustellusti voidaan puhua jopa vuoden kotimaisesta metallijulkaisusta. Mukaan mausteeksi doomahtavaan metallointiin on napattu hieman death- ja gootti-vaikutteita, temmon pysyessä kuitenkin läpi levyn melko rauhallisena. Soittajia bändissä on mukana kolmesta muusta yhtyeestä (Plutonium Orange, Funeris Nocturnum ja Rautakello), mutta silti lopputulos on omaleimainen eikä suoria vaikutteita "isäntäbändeistä" ole - ainakaan suoraan - kuultavissa.

Pitkät, melankoliset ja surussaan hetkittäin raastaavan kauniit kappaleet lipuvat verkkaisesti toinen toisensa perään, sävellysten kestäessä reilusta viidestä vajaaseen kymmeneen minuuttia. Mistään junnaavasta paikallaan polkemisesta on kuitenkin turha puhua, sillä biiseissä tapahtuu jatkuvasti ja ote on koko ajan terävä ja virkeä. Mahtavassa äänimaisemassa päälimmäisenä soivat komeasti kitarat joista kaksikko Raivio ja Jämsen rakentaa toinen toistaan seuraavia valleja, joihin on upotettu rekkalastillinen nopeasti tarttuvia, mutta ehdottoman pitkävaikutteisia koukkuja. Melodioiden luonnissa kuusikielisiä auttaa kosketinsoittaja Munter, jääden välillä taustalle näkymättömiin mutta nousten aina oikeaan aikaan sopivasti esille. Tässä lepääkin yksi bändin suurimmista vahvuuksista, sillä kovin monet ryhmät liimaavat niitä helposti kaiken hautaavia kosketinmattoja aivan liiaksi joka paikkaan – ja yleensä vielä liian 'pintaan'.

Raskasta musiikillista kuvaa sävyttää myös runsaasti esillä oleva laulaja Kotamäen brutaalin raaka vokalisointi, joka turhankin harvoin esittelee myös erittäin laadukasta ’puhdasta’ puoltaan. Yhtyeen vankan metallisen rakennelman runkona toimii rumpali Pasasen ja basisti Honkosen takomat pohjat, joista ei pahaa sanaa voi sanoa – ylistäviä sanoja kylläkin.

On suuri ilo huomata että kotimaastamme löytyy näin laadukkaita doom-ryhmiä, sillä tämä bändi on todellinen löytö! Musiikillisia vaikutteita on varmasti saatu niin länsi-naapuristamme kuin brittein saariltakin alan suurilta nimiltä, mutta lopullinen tulos on silkkaa Swallow The Sunia. Mitä tämä ryhmä tuleekaan tulevaisuudessa meille vielä tarjoamaan? Tuskin maltan odottaa...