4 Sparrows-levyn kansiin on kirjoitettu; This recording was not produced. We just played. Kyseinen toteama pitää hyvin paikkansa, sillä USS:n musisoinnissa on nuoreksi bändiksi ihailtavaa irtonaisuutta ja kokeilunhalua. Tyylillisesti tämä hyvinkääläisretkue risteilee jossain progressiivisuuden ja perinnetietoisen popin välivesillä, mutta niin suuria vaihtelut eivät ole, että ne tekisivät hallaa kokonaisuudelle. Saatekirjeeseen ei USS ole vaikuttajabändejä listannut, mutta on ihme jos esim. Pink Floyd, Radiohead ja Elbow eivät viisikon stereoissa ole viihtyneet.

Levyn avaava Stress Control kulkee pehmeän akustisen kitaran ja taka-alalle ”piilotettujen” efektien voimalla hyvin, vaikka varsinainen koukku kappaleesta puuttuukin. USS:n todellinen potentiaali selviääkin vasta seuraavana vuorossa olevassa Hauntedissa. Loppua kohden yhä vimmaisemmaksi muuttuvaan biisiin on bändi loihtinut upean äänimaiseman lisäksi myös ryhdikästä rullaavuutta. Erityiskiitos tästä kuuluu timmille rytmiryhmälle – jykevän bassokuvion ja iskunsa pitävän biitin päälle on hyvä rakentaa häröilevämpää maalailua. Toinen loistava siivu (joskin täysin erilainen) levyllä on Armor You Gave Me, jonka suoraviivaisesta rokkauksesta on progemaalailu kaukana.

Olen kuunnellut 4 Sparrows-levyä viimeisten viikkojen aikana rutkasti, mutta en vieläkään ole löytänyt siitä juuri mitään merkittäviä puutteita. Hienojen biisien ja rikkaiden soundien lisäksi cd:n visuaalinen puoli on harvinaisen hyvässä kuosissa. Tätä levyä kelpaa esitellä suuremmissakin ympyröissä. Hyvinkäällä syntyneenä ja siellä ensimmäisen pari vuosikymmentä viettäneenä täytyy levylle antaa vielä pientä ”kotiseuturakkaus”-bonusta – on erittäin virkistävää huomata että kaupungissa, joka yhä tunnetaan parhaiten Raptorin ja XL5:n kaltaisten hirvitysten kotipaikkana, syntyy nykypäivänä näin kaunista ja kestävää musiikkia.