Neil Young: Chrome Dreams

Neil Youngilla oli hallussaan 1970-luvulla paitsi loppumaton klassikko- ja laatulaulujen l�hde my�s tapa j�tt�� jo valmiita albumikokonaisuuksia julkaisematta. Se, oliko h�n niihin tyytym�t�n vaiko halusi vain pit�� ne itsell��n, ei ole t�ysin k�ynyt selv�ksi. Voi olla, ettei h�nelle itselleenk��n. Olihan koko vuosikymmen h�nelle melkoisen usvaista ja huuruista aikaa, kuten p�ihteiden s��nn�llisill� k�ytt�jill� tuppaa olemaan.

Homegrown sai odottaa julkaisuaan 45 vuotta, The Hitchhiker 41 vuotta. Chrome Dreams rikkoo n�m�kin luvut, sill� kolmen vuoden aikana ��nitetyn albumin viimeisist� sessioista ehti vier�ht�� 46 vuotta ennen virallista julkaisua. Levy ehti el�� l�hes saman ajan jonkinlaisena graalin maljana: bootleg-versioita riitti. Maine oli lopulta niin legendaarinen, ett� jopa Young itse julkaisi vuonna 2007 Chrome Dreams II -nime� kantaneen albumin.

Nyt h�n on kuitenkin antanut luvan tuutata alkuper�inen uunista ulos - ja hyv� niin. Vuonna 1977 julkaisua harkittiin, mutta syyst� tai toisesta Young p��tyi tekem��n osittain samojen biisien eri versioista vaatimattomamman American Stars 'n Bars -albumin. Se on itse asiassa ainoa edes osittainen harhalaukaus Neil Youngin vuosien 1969-1979 tuotannossa, mik�li laskee joukosta pois Long May You Run -yhteislevytyksen Stephen Stillsin kanssa.

Vaikka kaikki albumin laulut julkaistiin aikoinaan muilla levyill�, ei monikaan niist� ollut en�� ennallaan, mik�li pid�mme biisien alkuper�n� n�it� ��nityksi�. Alkujaan akustinen Powderfinger sai kovin erilaisen dynamiikan ymp�rilleen Rust Never Sleeps -albumilla, ja samaa voi sanoa my�s Sedan Deliveryn rock-kohkauksesta. Kenties kiinnostavin veto on kuitenkin vasta vuoden 1993 Unplugged-albumilla p�iv�nvalon n�hnyt Stringman, josta vuosien vieriminen muokkasi kovin toisenlaisen teoksen.

Vaikka jatkuvassa liikkeess� oleva levoton sielu yhdistettyn� p�ihteiden k�ytt��n on yksi mahdollinen syy levyn hylk��miseen (huomionarvoista on miten pitk�lle suunnitelmat oli viety; albumin kansikuvan on taiteillut Rolling Stones -kitaristi Ronnie Wood joulukuussa 1976), Chrome Dreamsin apeus ja alakulo on hyv� haastaja. American Stars 'n Barsia Young nimitt�in p��tyi t�ytt�m��n p�hk�yteen asti leppoisemmilla kantriralleilla.

Vaikka on selv��, ett� keskeiseksi osaksi Young-kaanonia nousseiden laulujen uutuudenvieh�tys on l�hes 50 vuodessa karissut, kulttuurihistoriallinen arvo nostaa Chrome Dreamsin merkitt�v�ksi julkaisuksi Neil Youngin valtavassa levytyshistoriassa. Rahanarvoisuudesta voikin sitten olla montaa mielt�. Toisaalta, Like a Hurricanen kaikkien versioiden kitarasoolojen kuunteleminen saattaa hyvinkin olla el�m�n tarkoitus.