Pääsivu
Esittely
Levyarviot
DVD-arviot
Pienet
Livearviot
Valokeilassa
Klassikko
Vapaa vyöhyke
Ajankohtaista
Ajatuskupla
Toimitus
Keskustelu
Artistihaku

Sivustolla on parhaillaan, 21 vierasta ja 0 jäsentä Online.

Et ole kirjautunut!

Kirjautuminen

Rekisteröityminen

Laivue kaartaa vinosti ja junnaillen, mutta pop-linjoilla
20.06.2007
Jyväskyläläinen Laivue on kolmen vuoden sisään julkaissut kolme koko ajan kiinnostavampaan suuntaan kehittyvää demo-ep:tä. Yhtyeen basisti Matti Kortet ja rumpali Tatu Kuukkanen vastailivat yhtyeen kuulumisista Desibelille. Herrat, ovatko kitarajunnailu ja hallittu vinous sopivia kuvauksia yhtyeestänne?

Milloin olette aloittaneet, miksi ja kenen aloitteesta?

- Periaatteessa jonkinnäköisenä Laivueen esiasteena (ainakin kokoonpanonsa puolesta) voidaan nähdä projekti nimeltä FC Mario, johon kuuluivat Tatu (rummut) ja Leevi (laulu ja kitara), ja joka soitti varsin perustavanlaatuista vaihtoehtorockia. Ylimääräinen indiesöpöily loppui kuitenkin vuoden 2003 äänitteeseen, ja pojat alkoivat rokkaamaan tosissaan. Varsinainen Laivueen alkupiste löytyy sitten vuoden 2004 kevättalvesta, kun Ville liittyi bändiin toiseksi kitaristiksi. Tätä kolmikkoa täydentämään löytyi basistiksi Matti myöhemmin syksyllä, ja homma vakiintui siihen. Vuonna 2005 bändin nimeksi melkein tuli Oman, mutta ei sittenkään ihan.

Laivue Millaisia musiikillisia määreitä teillä oli ohjenuorana kun aloititte? Mihin suuntaan homma on siitä mennyt?

- No rokkiahan tässä on muodossa tai toisessa aina haettu, vältellen tosin näitä ilmiselvimpiä ja kuluneimpia rokin kliseitä, kuten huudatuskohdat ja vastaavat. Semmoinen omaehtoisempi ilmaisu tyyliin Sonic Youth, Grandaddy, Mogwai ja My Bloody Valentine olivat jonkinnäköisinä esikuvina alkuvaiheessa, mutta apinointikopiointilinjalle ei sitten missään vaiheessa lähdetty. Sittemmin skaala on päässyt mukavasti leviämään kun musiikkimaku ja taidot ovat karttuneet.

Miten tarinanne syntyvät?

- Treenikämpälle tuotavissa sävellyksissä on yleensä mukana valmis laulumelodia. Pääasiallisen sanoitusvastaavan Matin tehtävänä on sitten kehittää hieno tarina, joka sopii kyseiseen melodiaan. Joskus ohjeistuksena säveltävältä taholta on myös jokin tietty lause tai viitteellinen sanoitusidea. Ja ne sanoituksien sisältämät tarinat syntyvät ihan vaan kirjoittajan mielikuvituksessa, eipä niille mitään muuta yksittäistä lähdettä oikein voi sanoa.

Jos teitä vertailee kevyimpään laitaan sekä Sydän, sydämen että Sur-rurin tuotannossa, minun korvaani löytyy paljon samaa. Tiedostatteko itse nämä tarjoamani verrokit ja ne samankaltaisuudet, mikä saa minut mainitsemaan ne Laivueen yhteydessä?

- Jaa-a. Kyllähän Sydän, sydän on huomattavasti hevimpää ja Sur-rur toisaalta punkimpaa kuin me, mutta ehkäpä tuo aiemmin mainittu "hallittu vinous" esim. vähäsen epätavallisempien biisirakenteiden muodossa voidaan ajatella jonkinmoiseksi jaetuksi ominaisuudeksi. Ja onhan meillä kaikilla kolmella tuossa sanoituspuolella semmoista kamaa, joka on mahdollisimman kaukana suomirockista.

Millaisia verrokkeja haluaisitte itse käyttää?

- Noh, oikeastaanhan me ei haluta hirveästi käyttää mitään muita bändejä vertauskohtina, kun me ei ainakaan omasta mielestämme kuulosteta järin suoraan miltään toiselta bändiltä. Annamme kuulijoiden vastata vertausten heittelystä.

Laivue Olette tehneet kolme äänitettä. Mitä muuta Laivue on ehtinyt puuhailemaan?

- No mitäs tässä. Muutama keikka (yheksän) ollaan heitetty kokonaisuudessaan tähän mennessä, mutta eipä tässä sitten hirveästi muuta olla Laivueen ominaisuudessa hommailtu. Mitä nyt tietysti tulevaisuutta keikkojen ja mahdollisten levytyksien tiimoilta ollaan välillä vähäsen suunniteltu.

Millainen ohjelma teillä on kesällä, syksyllä ja siitä eteenpäin?

- Mökkeilyä, grillausta, olutta, saunomista, kesätöitä (joillakin), uusien biisien harjoittelua ja vanhojen hiontaa...noissa kai tämä kesä meillä lähinnä menee. Syksyllä ois kiva päästä rajusti taas keikkailemaan jonnekin, ja joskus syksyn jälkeen lienee sitten tiedossa ensimmäinen kokopitkä. Saa nyt nähdä mitä eteen tulee.

Eroaako Laivueen live-soundi levyn kaikesta säröstä huolimatta aika hanskassa pysyvästä junnauksesta?

- Eipä taida erota, ei. Paitsi että livenä meillä taitaa olla paremmat soundit, ja meininki taitaa muutenkin olla vähäsen tiukempaa. Tai näin ollaan ainakin kuultu. Eihän me voida loppupeleissä tietää miltä me livenä kuulostetaan, kun pitää siellä lavalla seisoskella. Suosittelemme että kiinnostuneet tulevat itse ottamaan selvää aiheesta.

Haastis: Ilkka Valpasvuo, kuvat: Laivue @ MySpace

Lukukertoja: 1206
Tsekkaa myös nämä
Pienet: Pienet - Marraskuu 2005
Pienet: Pienet - Kesäkuu 2006
Valokeila: Laivue kaartaa vinosti ja junnaillen, mutta pop-linjoilla
Pienet: Pienet - Elokuu 2007
Valokeilassa myös
Soulstab - CCR:ää spiideissä?
Altsurock-nelikko Euforian matka jatkuu…
Freegear – kun hardrock kohtaa blues-grooven
Liian lahjakas On Volcano soittaa valoisaa indiepoppia pimeästä huoneesta
Cardinals Folly vääntää vihtahousun bluesia
Cry Bar – hilpeyttä ja hyvää meininkiä
Lahjomaton, kohtalokas ja arvaamaton Underground Groovement
Balletissa ei tuijoteta vain omaa soitinta
Matti Johannes Koivu ja Irwinin toinen puoli
Depressure luottaa itseensä
Captain Cougar – musiikkia kappaleiden ehdoilla
Beautiful Betrayal - valmiimpi, luottavaisempi, rennompi
Jumalan ruoska hajosi – mitä sitten?
Liplock - Rock-säröä funk-mausteilla?
Tsuhna Carnival – puoskareista polvi paranee
The Country Dark on Savosta, vastuu on siis kuuntelijalla