Pooma ja vaikea ensimm�inen levy

Live-hetki jokin aika sitten: Jyv�skyl�n Lutakon lavalle astelee melko hissukseen hiukan sis��np�ink��ntyneen oloinen b�ndi. Yhtyeen nimi � Pooma � her�tti jo erikoisuudellaan mielenkiinnon katsastaa t�m� t�m�nvuotista metelimusiikkipainotteista, syyskuussa vietetty� Kickstart-festivaalia kevent�nyt kvintetti. Alkuillasta Pooman soittaessa Lutakon yl�kerran sali oli l�hes tyhj�, mutta musiikki t�ytti avaran tilan. Rauhallisia, pitki� kappaleita, kitaraa jousella ja kaunista naislaulua � silm�t kiinni ja s�velten mukana m�kin portaille patsastelemaan.

T�st� oli otettava selv��. Olin menn� nykim��n soittajia hihasta keikan j�lkeen, mutta punkin kutsu vei toisille lavoille ja t�ysin erilaisiin tunnelmiin, enk� oikein edes kehdannut h�irit� muusikoita. Sen verran paljon Pooma kuitenkin kiinnosti, ett� tarkempi tutustuminen oli suoritettava kunhan rokkikeikkojen aikaansaamat hiet olisivat kuivuneet ja lihasjumit parantuneet.

Mutta mik� on Pooma? Taustaty� paljasti, ett� t�m� viisihenkinen helsinkil�isyhtye on perustettu vuonna 2000 ja ett� se on julkaissut aiemmin omakustanteisesti yhden EP:n. Levy-yhti� tiet�� kertoa, ett� Pooma �on pysynyt t�h�n asti yhten� maan parhaiten s�ilyneist� salaisuuksista. M��r�tietoinen yhtye on kuitenkin ty�st�nyt albumiaan jo kahden vuoden ajan.� Musiikkia talli kuvailee seuraavanlaisesti: �Kuulaassa shoegazing-popissaan Pooma yhdist�� vahvat, syd�nt�riipaisevat melodiat, post-rockin majesteettisuuden ja tyylitellyn electronican.� Sen, milt� tuollainen sekoitus kuulostaa, voi tarkastaa tuoreelta albumilta Persuader.

Poomassa vaikuttavat Tuire Lukka (laulu, sanoitukset, s�vellykset, syntetisaattori), Juuso Kemi (kitara, Roland 505), Christoffer Forssel (kitara, pikkuvempaimet, s��t�), Antti Ojala (rummut, perkussiot, kilistimet ja helistimet) sek� Joonas Hakava (s�vellykset, soittimet, laulu keikoilla). Suluissa olevat litaniat ovat viitteellisi�, jokainen tuntuu tekev�n Poomassa monenlaista.

Kaikki paitsi viimeisen� mainittu ovat saapuneet lokakuisena perjantaina juttutuokioon helsinkil�iseen kahvilaan. Kulutetaan teet�, kahvia ja �luultavasti maailman parasta olutta� ja jutellaan yhtyeest� sek� debyyttilevyst� ja sen ep�onnisesta tekemisest�.

Ennen Persuaderia Pooma on tehnyt yhden omakustanteisen EP:n. Kyseinen pienlevy piti julkaistakin, mutta onnekas sattuma puuttui peliin. Julkaisukeikan j�lkeen yhtyett� l�hestyttiin levy-yhti�n taholta. Miettimisen j�lkeen Pooma vastasi my�nt�v�sti ja alkoi kehitt�� uutta materiaalia. EP:lt� j�i el�m��n kappale Snow, joka tuupattiin ulos singlen�kin. Muuten vanhat kuviot ovat j��neet taakse. Miten asiat ovat menneet eteenp�in EP:n j�lkeen?

Tuire: - Alettiin vaan ty�st�� uusia biisej�. Se EP oikeastaan vain hukkui johonkin.

Antti: - Tapa toteuttaa biisej� on aikaisempaan verrattuna erilainen. Me ruvettiin kehitt�m��n sellaista omaa systeemi�, ett� tehtiin aika paljon palasia, jotka rakennettiin koneella kokonaisiksi biiseiksi.

Tuire: - Biisej� pallotellaan eri henkil�ill�. Jotenkin tuli semmoinen ahaa-el�mys jossain vaiheessa sen EP:n j�lkeen. Silloin kun kirjoitti Snow�n, oli ett� �n�inh�n t�� menee!� M� en tied�, mit� tapahtui...

Christoffer: - Se, ett� Joonas tuli mukaan basistiksi.

Antti: - Se on ollut tosi t�rke� lenkki sovittaja�s�velt�j�-akselilla. Me ollaan ty�stetty biisej� aika paljon h�nen kanssaan.

Tuire: - Se huomattiin, ett� on siisti� p��st� johonkin tiettyyn pisteeseen ja antaa sitten biisi jollekin toiselle. Ajattelee, ett� �en m� tied� mihin t�� menee�, ja sitten kuuntelee, mit� toinen on saanut aikaan: �Jes, et se meni t�nne!� Sitten taas saa siit� inspiraatiota. On tosi paljon sellaista pallottelua, mik� vie sit� biisi� eteenp�in.

Kuinka kauan yhden kappaleen muotoutuminen kest��, jos biisi kiert�� useampaankin otteeseen eri henkil�ill�?

Antti: - Meill� on ��nitysstudio, miss� aika paljon tehd��n my�s yhteisi�kin sessioita. Mutta voi kyll� sanoa, ett� biisin valmistuminen kest�� normaalia pitemp��n. Yhdest� biisist� voi olla kaksikymment�viisi tai kolmekymment� versiota.

Poomassa taitaa olla kosolti osaamista ja sen johdosta vankkoja mielipiteit�. Mist� tiet��, milloin kappale on valmis? Ent� onko konsensuksen saavuttaminen helppoa?

Tuire: - Kyll� sen kuulee. Cool Inside oli semmoinen, mink� olisi voinut lopettaa monta kertaa. Sen tajuaa, kun se on valmis.

Christoffer: - Tuirella on ehk� painavin sana, koska se kirjoittaa lyriikat. Meit� on kuitenkin viisi ihmist� ja kaikilla on paljon omia mielipiteit�.

Tuire: - Se riippuu my�s siit�, kenen biisiaihio on kyseess�. Jos biisi on l�htenyt multa, silloin mun mielest� mulla on viimeinen sana. Ja Joonaksella on my�s aihioita aika paljon, eli silloin sill� on viimeinen sana. T�lle levylle me ollaan tehty eniten, mutta kyll� siell� on paljon kaikkien juttuja. Seuraava levy voi taas olla sitten ihan eri tavalla tehty.

Juuso: - Kaikkihan on tehnyt aihioita, mutta aika paljon on edetty sen mukaan, mit� levy vaatii. Meill� on ollut varmaan kaksikymment� tai kaksikymment�viisi aihiota. Lopuksi on p��tetty, mit� biisej� kannattaa vied� eteenp�in.

Jos materiaalia on j��nyt rannalle kohtalainen kasa ja muutama ajopuu muuten vain ajelehtimaan, onko jossain muualla kuin levyill� olemassa jokin erilainen Pooma, raisumpi tai vaisumpi?

Tuire: - Meid�n biiseiss� on aina se tietty tunnelma. Ainakin niiss�, mit�...

Antti: - ...mit� kehtaa mainita, niiss� on sama tunnelma. Vanhat on tietysti olleet ihan erilaisia.

Tuire: - Niin vanhat, mutta se on eri juttu. Sen j�lkeen ovat asiat muuttuneet. Omasta mielest� ne on aina erilaisia, mutta ulkopuoliset jotka vanhoja biisej� kuulee, on sit� mielt�, ett� kyll�h�n niiss� on samaa muudia.

Kaikesta j�ljellej��neest� Pooma-matskustahan voisi koostaa vaikka sen vaikean toisen levyn?

Antti: - Meill� oli vaikea jo t�� ensimm�inen levy.

Tuire: - Meill� oli niin kauan semmoinen fiilis, ett� meill� oli kirous. Kaikille, jotka joutui meid�n kanssa tekemisiin, tapahtui jotain pahaa. M� jouduin ��nitt�m��n melkein kaikki laulut uudestaan. Sitten tuhoutui biisej�. Januaryn, joka sitten p��tyi levylle, tiedostot katosivat kaikki.

Juuso: - Se l�hti siit�, ett� mun vahvistin l�hes syttyi palamaan nauhoituksissa.

Joutuiko levyn islantilainen tuottaja, M�m-yhtyeen Gunnar �rn Tynes, my�s kirouksen piiriin?

Tuire: - Heti kun saatiin yhteytt� Gunniin, h�nelle alkoi tapahtumaan kaikenlaista pahaa. Niiden oli pakko miksata niiden levy uudestaan ja kaikkea t�mm�ist�. Puoli vuotta odotettiin kun tiedostot oli Islannissa ja me vaan istuttiin t��ll�.

Christoffer: - Kyll�h�n se v�h�n turhauttavaa on, jos joutuu vain istumaan ja odottamaan. Varsinkin, kun suurin osa jutuista ei ole ollut meist� riippuvaisia.

Tuire: - Loppujen lopuksi kaikki sitten k��ntyi parhaimpaan p�in, mutta siihen meni v�h�n aikaa. M� luulen, ett� mit� tahansa esteit� tulee eteen, niin seuraava levy on helpompi.

Antti: - Mutta Gunni teki onneksi mahtavaa ty�t�. Ne oli tosi siistej� ne tuotannolliset jutut mit� se on saanut levylle. Me ollaan tosi tyytyv�isi�.

Persuader kuulostaa harkitulta ja melkoisen yhten�iselt� kokonaisuudelta. Onko t�m� tarkoituksella haettua?

Antti: - Ideat ovat olleet ihan eri sf��reiss�, mutta jossain vaiheessa on kuitenkin ruvettu ajattelemaan, miten ne sopii kokonaisuuteen.

Christoffer: - Levyll� haettiin kyll� punaista lankaa, jotta se olisi kokonaisuus eik� vain tietty m��r� erilaisia biisej�.

Tuire: - Mutta tottakai siin� vaiheessa, kun alkaa kirjoittamaan, ei saa hakea tietynlaista. Siit� tulee ihan mit� sattuu. Karsimisvaiheessa karsittiin pois esimerkiksi yksi levy-yhti�n lempparibiiseist�, joka oli sellainen ett� se olisi voinut menn� l�pi. Nyt se ei vain istunut kokonaisuuteen.

Pooman musiikki on rauhallista ja v�lill� melko melankolistakin. Teh�n olette ilmeisesti ��rimm�isen depressiivisi� ihmisi� kun se musiikkikin on niin hemmetin masentavaa? N�ytt�k��p�s niit� ranteita...

Tuire: - Mulla on akupunktiopisteet ranteissa.

Juuso: - Niit� ei lasketa, ne parantaa.

Christoffer: - Se, ett� jos se on jotenkin melankolista tai depressiivist� se musiikki, ei ole mik��n itsetarkoitus. Se on enemm�nkin sit�, ett� yritt�� synnytt�� jonkinlaista tunnetta kuulijassa ja ett� her�tt�isi jotain fiiliksi�. Se on kaunista.

Juuso: - Siit� m� oon tyytyv�inen, ett� tuolle levylle on tullut my�s sellaista jollakin tavalla vihaistakin aspektia. Vaikka se ei sin�ns� ole vihasta musaa, siin� on kuitenkin agressiivisuutta.

Tuire: - Sanotaan n�in, ett� paha olo tulee musiikin kautta ulos. Ne fiilikset, mit� levyll� on, on olleet itsell� sis�ll�. Ei se oo haettua se tunnelma, meille on vain luontevaa soittaa synkemp��.

Juuso: - Mutta me yritet��n siihen musaan saada my�s aika paljon sit� toivoa.

Teksti: Tuomas Tiainen, kuvat: Pooma