Sara, Herra Ylpp� & Ihmiset

Kev�tt� ja kes�� enteilev�n l�mmin huhtikuun ilta ja runsaslukuinen yleis� toivotti tervetulleeksi l�nsirannikon osaamisen Lutakkoon. Sara k�ynnisti illan vaihtoehtoisella metallillaan komean valoshown s�est�m�n� p��osin tummiin pukeutuneelle kuulijakunnalle. B�ndi ei ole paria hitti� lukuunottamatta oikein koskaan ly�nyt t�ydellisesti l�pi ja liveveto valitettavasti peilasi t�t�.

Ilman suurempia temmonvaihteluita veivatut biisit olivat tasaista taaperrusta viimeisin� tulleita Momentumia ja Tanssiin -rallia lukuunottamatta. N�m� r�v�k�mm�t suosikit olivat oikeutetusti keikan kliimakseina, mutta paljastivat samalla sen karun tosiasian ettei b�ndill� juurikaan ole niit� tajunnanr�j�ytt�ji� enemp��. Jos ne olisivat tulleet setin alku- tai keskivaiheilla olisin luultavasti poistunut jo aiemmin virvoketarjoilun puolelle. Lis�ksi b�ndin et�inen suhtautuminen, l�hes t�ydellinen kontaktin puute yleis��n antoi kuvan joko hermostuneesta tai sitten hommaansa tylsistyneest� poppoosta. Kummasta lie ollut kyse?

S�rmikkyytt� ja kiinnostavampaa materiaalia tarjoili illan p��t�hti, hyv�ntuulinen Herra Ylpp� Ihmisineen. Energinen laulaja heilui mikkitelineen kanssa eestaas ja koko poppoo helli yleis�� luonnollisestikin l�hinn� Sata Vuotta -debyytin materiaalilla ja parilla minulle tuntemattomaksi j��neell� viisulla. Liek� ollut Hassisen Konetta, kuten nettisivuilla on uhkailtu? Monipuolisuutta vokalisointiinsa vuosien varrella lis�nnyt Ylpp� ei kuitenkaan ihan kaikkea uskaltanut viel� liven� kokeilla. Esimerkiksi Kleopatran kertos�keen falsetti oli muuttunut jo Maj Karman alkuajoista l�htien tutuksi tulleeksi huudoksi. Harmittavasti, sill� korkealta ja kauniisti laulettu Jos sen teet on yksi biisin vieh�tt�vyyden perusta.

Rennon vapautuneesti soittanut orkesteri veti punaisessa valaistuksessa paistatellen tiukan setin turhia koreilematta ja hyv� niin. T�m�n kaltainen astetta raskaampi poprock ei vaadi iske�kseen mit��n poppaskonsteja. Ihmiset hoitavat oman pestins� taidokkaasti ja Ylp�n rockt�htim�inen charmi puree ter�v�sti jo itsess��n.

Teksti ja kuvat: Tomas Ojapelto