10.04.2008
Tamperelainen Cry Bar saattaa olla uusi tuttavuus, mutta sen j�senilt� l�ytyy pohjalta meriitti� sen verran ett� rima pit�� asettaa heti �ensimm�ist� hyppy� varten kohtuullisiin korkeuksiin. Tomi Nordlundin, Lasse Noukan, Janne Kuuselan ja Saku Virtasen muodostama yhtye syntyi Tomi mukaan alun perin h�nen ja Lassen Futone-yhtyeen pohjilta. Futone oli pari vuotta sitten tehnyt omasta mielest��n hyv�n EP:n, joka ei kuitenkaan ottanut yht��n tuulta alleen. Pieni kyll�styminen koko b�ndiin ja yhteinen hiukan juurevamman musiikin diggailu poiki idean folk-b�ndin perustamisesta. B�ndi tekikin muutaman folk-veisun, jonka j�lkeen suunta on hiukan muuttunut ja monipuolistunut. T�ss� vaiheessa tuli tarpeelliseksi l�yt�� yhtyeelle rytmitt�j� eik� Futonen Antti Suoniotakaan viitsitty pyyt�� mukaan. Siin�h�n olisi silloin tullut sama b�ndi kasattua uudella nimell�.
Tomin muistin mukaan Saku oli ilmoittanut ett� h�n osaa soittaa rumpuja. T�h�n Saku tarkentaa ett� Tomi oli kysynyt h�nelt� ett� tuletko rumpuihin? Johon oli vastannut ett� en m� nyt mik��n rumpali ole. Janne taas tuli mukaan kiinnostuksesta soittaa bassoa. Vaikka Lasse ja Tomi ovat perustajaj�seni�, on yhtye nimenomaan kaikkien yhteinen b�ndi, jossa jokainen p��see tuomaan kappaleisiin omia ideoitaan. Kaikki antavat vertaan� Nyky��n esimerkiksi Jannen rooli on tarpeen mukaan kasvanut bassottelusta melkein kaikkiin muihinkin instrumentteihin ja my�s lauluun.
Yhtyeen tekemiseen kuuluu olennaisesti rentous ja nauru. Jonkun tuoman idean pohjalta kollektiivisesti syntyv�n biisin rakentumisprosessissa ei hampaita kiristell�, vaan ideoita seulotaan iloisen luomisen kautta. Esimerkiksi n�yte-EP:n nimibiisi Long Gone Gonzales syntyi Bruce-keikan b�kk�rill�, ja Jannen vahvistamana se my�s esitettiin keikan encorena. (Kyseess� on siis Suomen oma Bruce Springsteen eli Cry Barin rumpali Saku. Sakun johtamassa The Ghost Of Bruce Springsteen & The E Street Band-cover-orkesterissa soittavat my�s Tomi ja Lasse.)
Tarjoilin arviossani muun muassa sellaisia m��rittelyj� kuin rikass�vyist� kitarapoppia, ajaton melodisuus kohtaa hallinnassa pysyv�n eteenp�in pyrkimisen, kevytt� junnausta. Mutta ennen kaikkea pit�� mainita sellainen p��llimm�inen fiilis mik� j�i, eli tuntuu kuin yhtye etenee kiivaissakin hetkiss��n ihan kaikessa rauhassa. Tomin mielest� on hyv� asia ett� olen tuonut sen pop-sanan mukaan, vaikka h�n itse arvelikin ett� arvioissa vilkkuisi enemm�n classic rockin kaltaisia m��reit�. Ehk� se AOR ei kuitenkaan olisi l�hell� totuutta? Sielt� pohjalta l�ytyy joka tapauksessa ainakin amerikkalaista musiikkiperinnett�, vaikka Janne tiivist�� ett� kotimainen b�ndih�n t�m� on. Angstivapaus ja melankoliassa rypemisen puute tekev�t silti Cry Barista aika ep�suomalaisen.
Cry Barilla olisi olemassa kappaleet ihan kokopitk�� albumiakin varten. Siit� joukosta l�ytyy sitten viel� vaihtelevampaakin materiaalia. Yhtyeen sivuilla listatut folk, blues, proge, punk ja disko ovat mahdollisesti kaikki mukana, mutta mik��n niist� ei ole yhtyeen varsinainen genre. Yksi b�ndin selkeit� vahvuuksia onkin se, ettei se suoraan vertaudu oikein mihink��n. Yhtyeell� on jo t�ss� vaiheessa aika vahvasti omaleimainen soundi, vaihtelevista elementeist� riippumatta. Jossain mieless� yhtye on siis l�yt�nyt oman juttunsa, joihin kuuluu ainakin maanl�heisyys, aitous ja melodiat. Tomi pohtii ett� Cry Bar ei halua tehd� samaa biisi� monta kertaa uudestaan, vaan ammentaa monista suunnista, ollen silti materiaalissaan linjakas. N�yte-EP:n kolme biisi� antavat silti kuulemma ihan hyv�n n�kym��n tulevaan pitk�soittoon. Ehk� sit� rokkaavampaa puolta l�ytyy sitten levylt� viel� hiukan enemm�n.
Cry Barin ensimm�isen demon biisit oli merkitty yksitt�isille soittajille, kun taas tuoreella kaikissa lukee vain Cry Bar.
Tomin mukaan nelikko on nyky��n selke�sti enemm�n b�ndi. Nyt herrat ovat omasta mielest��n valmis tekem��n oman kulttiklassikon, joka on tarkoitus ��nitt�� viel� t�n� vuonna. Hommaa ei silti kauheasti suunnitella vaan edet��n rennosti. Sek� Tomin ja Lassen Futonessa ett� Jannen Liekiss� hommia on tehty hiukan tosikkomaisemmin, mink� takia Cry Bar onkin niin sopiva t�ydennys herrojen monipuolisessa b�ndi-kartassa.
Cry Baareja l�ytyy Japanista, mutta yhtyeen nimi tuli silti muualta. Vasta kun herrat alkoivat tarkistamaan netist� l�ytyyk� muita Cry Bareja, l�ytyiv�t n�m� japanilaiset baarit, joihin tiukan vakavailmeisess� yhteiskunnassa ihmiset voivat menn� ilmaisemaan tunteensa � eli itkem��n. Suomalainen b�ndi Cry Bar taas liikkuu enemm�n ilon puolella. Hilpeys on yksi t�rke� tekij�. Ei ole kuitenkaan kyse mist��n pelleilyst�, vaan hyv�st� meiningist�.
Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat: www.crybar.info
