16.02.2010
Jyv�skyl�l�inen Valley Below syntyi vuonna 2003 AP Kivisen ja Heikki Jyv�sj�rven akustisena duona, jonka musiikillinen lajityyppi liikkui folkin ja popin parissa. Herrat t�rm�siv�t toisiinsa ensimm�isen kerran opintojen yhteydess�. Musiikin pariin p��dytt�ess� k�vi heti alusta asti selv�ksi ett� toisen vahvuus on melodioissa, toisella taas oli tarve kirjoittaa. Otti kuitenkin oman aikansa ennen kuin n�m� puolet tajuttiin yhdist�� yksiss� tuumin. Lopullisen idealampun syttymiseen vaadittiin t�ss�kin tapauksessa hiukan oikeanlaista polttoainetta. AP kirjoitti muutamia tekstej� ja l�hetti ne silloin toisella paikkakunnalla vaikuttaneen Heikin s�vellett�v�ksi ja jotenkin homma l�hti k�yntiin pakottomasti. Muutamassa kuukaudessa materiaalia oli tarpeeksi debyyttilevyyn ja n�it� kappaleita l�hdettiin seuraavana kes�n� viem��n kaduille, ihmisten keskelle. Siin� vaiheessa Valley Below sai toden teolla alkunsa.
Desibeli.netin Tuomas Tiaisen arvioimalla, vuoden 2007 satoa olevalla, debyyttilevyll� Running Rites yhtye oli jo kasvanut viisimiehiseksi. T�h�n asti teksti on aina ollut l�ht�kohta s�velt�miselle, sovituksesta vastaa enemm�n ja v�hemm�n koko b�ndi. Kakkoslevyll��n yhtyeen sovitusty� alkoi jo olla kollektiivista, mutta biiseist� vastaavat edelleen AP ja Heikki. Valmisteilla olevalla kolmoslevyll� jokaisen soittajan henkil�kohtainen panos kasvanee entisest��n.
Tiainen kiitteli arviossaan Running Ritesin raikkautta ja orgaanisuutta. Lehtemme pitk�nhuiskean toimitussihteerin mukaan levyn tunnelmat ovat vahvoja ja musiikista huokuu toiveikkuus. Yhtye ammentaa 60-lukulaisesta popista, 60/70-lukujen rokista ja folkista sek� 90-luvun voimapopista. B�ndi ei itse halua l�hte� nime�m��n joitain yksitt�isi� yhteisi� ylitse muiden �esikuvia, eik� v�ltt�m�tt� karsinoi itse��n jollekin tietylle vuosikymmenelle vaikka 60/70-luvuilla tehtiinkiin paljon kuolematonta kamaa. L�ht�kohtana on musiikinluomiselle aika perinteinen pyrkimys luoda hyv� teksti ja melodia joka sitten toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla, biisin ehdoille.
Kakkoslevyll��n Dog Day yhtye lis�� pakettiin enemm�n tummempaa s�r��. Onko jotain muuta todella olennaisesti muuttunut debyytin j�lkeen? Ainakin ajatus musiikin tekemisest� on pysynyt samana. Toteutustapa ja tulkinta on tottakai syventynyt prosessin aikana. AP:st� tuntuu ett� Valley Below on matkalla johonkin, etsii ilmaisuunsa uusia s�vyj� jatkossakin. H�nen mukaansa b�ndi luultavasti tulee jatkossa vapautumaan entist�kin persoonallisempia ja rohkeampia ratkaisuja.
Itse�ni lainaten, Valley Below siirtyi uutukaisellaan aiempaa �tummasyisemm�n ja kantrahtavasti viipyilev�n avaran rockin pariin�. Levy� kuunnellessa nousi mielikuvia avaran junnauksen, komeasti kaartavien melodioiden ja laulutavan puolesta jopa Plain Riden hiukan karheammasta ja junnaavammasta ilmaisusta. Milt�s t�m� vertaus kuulostaa?
- Jokainen vertaus ja viittaus on kunnianosoitus � ja sijoittaa meid�n tekemisen popskeness� johonkin kategoriaan. Plain Riden ja meid�n tekemisess� on kaiketi hyvin paljon samoja piirteit�; tehd��n omilla ehdoilla b�ndin n�k�ist� musiikkia.
Ent� muut tarjoilemani laatusanat �eeppinen� ja �voimapopin s�r�is� menevyys�? Olenko arviossani tavoittanut asioita, joita olette yritt�neetkin kuulijalle v�litt�� t�ll� vahvojen s�vellysten ja sanoitusten ajatuksia her�tt�v�ll� kokonaisuudella vai yll�ttik� jonkin viivan vet�minen?
- Eeppinen on hyv�, kunnioitusta her�tt�v� iso sana, joka tuli tekstintekij�n� mieleen ensimm�ist� kertaa debyytin nimibiisi� tehdess�. Jos meid�n musa kuulostaa eeppiselt�, emme protestoi.
Julkaisette itse levynne. Onko se l�ht�kohtainen tekemisen tapa tee-se-itse vai onko kyseess� Suomen pienien yleis�jen edess� se niin tavallinen tarina - eli kun kukaan muu ei kerran n�in hyv�� musaa julkaise niin me maksetaan se sitten itse?
- Dog Day �levyn tekemiseen ei kaiketi mik��n muu tapa olisi paremmin sopinut.T�m� tee-se-itse �asenne antoi mahdollisuuden tehd� kaikessa rauhassa, ilman sitovia aikatauluja. Jokin biisi saatettiin ottaa takaisin l�ht�ruutuun � saatettiin kokeilla jotain uutta l�hestymistapaa, muuttaa sovitusta tai muuta vastaavaa. Ja kun tekee asiat rauhassa, kiireett�m�sti, saa tekemiseen eri tavalla perspektiivi�. Pienen tauon j�lkeen saattaa oman tekemisen kuulla v�lill� jopa �ulkopuolisen� korvin.
Soittamistaan keikoista yhtye on saanut hyv�� palautetta. B�ndin ilmeest� lavalla on pidetty, soittamisen raikkautta ja energiaa on kiitelty, samoin erilaisia tunnelmia. On liikuttu kuiskauksen ja huudon v�limaastossa. B�ndi rokkaa luontevasti my�s ilman s�hk��, mik� on todistettu monenlaisessa soittoymp�rist�ss� monille erilaisille yleis�ille.
Valley Below on siin�(kin) mieless� vanhan liiton miehi� ett� toistaiseksi musiikkia tuodaan kuulijoille pelk�st��n perinteisten keikkojen ja oikeiden levyjen voimin. Verkossa musiikista tulee yhtyeen mukaan helposti jotenkin kertak�ytt�ist�:
- Mieleen palaa ne vanhat hyv�t ajat, jolloin paketti, kokonaisuus � musiikki, levynkannet ja lyriikat � merkitsiv�t. Ja ennen kaikkea se k�sinkosketeltava, odottava tunnelma, kun suosikkib�ndin tuore levy on viimein k�siss�, kuuntelussa kokonaisuudessaan.
Haastattelu: Ilkka Valpasvuo, kuvat: www.myspace.com/valleybelowmusic
