27.03.2010
Pieks�m�kel�inen Gotham O.D julkaisi taannoin toisen pitk�soittonsa ja kuhina yhtyeen ymp�rill� on selv�sti lis��ntynyt. Disbeliever-albumilla rivej��n uudistanut orkesteri korjaa kurssiaan sek� tukevoittaa soittoaan, ilmaisuun on hiipinyt kypsyytt� ja soundillisestikin on otettu oikeita askeleita. Kaiken kukkuraksi kiekolta l�ytyy viel� toinen toistaan tiukempia siivuja, joten Desibeli.net l�hestyi tummas�vyisi� Gothamilaisia. Jokerit paljastuivat hihoista, kun rumpali Jone ja kosketinsoittaja Miki kertoivat yhtyeen kuulumisista.
Gotham O.D ilmestyi allekirjoittaneen el�m��n melko tarkkaan viisi ja puoli vuotta sitten. Tuolloin n�in ryhm�n ensi kertaa keikalla nyt jo edesmenneell� Helsingin Stella Star Clubilla, mutta se oli silloin ja nyt olette julkaisseet jo toisen pitk�soiton. Moni asia lienee nyt toisin?
Jone: - Jep, silloin Stellan keikan aikaan oltiin vasta duunailemassa toista omakustanne-EP:t� ja meno oli aikalailla Type O Negativen jalanj�ljiss� v��nnetty� goottikamaa. Sittemmin miehist� on vaihtunut l�hes tyystin, siit� porukasta ei ole j�ljell� kuin min� ja laulaja Ilkka. Toki muutenkin porukan vaihtumisen my�t� on tullut uusia biisintekij�it� mukaan ja ollaan muutenkin hitsauduttu yhteen ja alettu l�yt�� ihan meid�n omaa juttua. Toivon mukaan sellasta mik� ei ole sidoksissa gootti- eik� oikein muihinkaan genreihin.
Matkan varrelle on tietysti osunut my�s jonkin verran mutkia, mutta pienten vaikeuksien kautta b�ndiin on l�ydetty juuri oikeat tyypit. Jone t�hdent��kin uusien j�senten merkityst� sek� sit�, ett� orkesterilla on takanaan jo p��lle sata keikkaa. Miki tuli alkujaan mukaan vain "sessiomieheksi", mutta ei aikaakaan kun herra sai jo t�yden kansalaisuuden Gothamin joukoissa.
Uudet j�senet ovatkin tuoneet selv�sti s�hk�� yhtyeeseen. Ent� milt� tuntuu nyt katsoa menneeseen? Mielest�ni ensimm�inen pitk�soittonne, vuonna 2007 julkaistu Monochromatic j�tti viel� paljon toivomisen varaa. Miten itse n�ette esikoisenne nyt, vajaa kolme vuotta my�hemmin?
Jone: - Kyll� sin�ns� allekirjoitan senkin levyn, joskin allekirjoitan my�s sen ett� toivomisen varaakin j�i. Seh�n oli sin�ns� perinteinen debyytti, jossa summattiin sen astiset varteenotettavammat kipaleet muutamalla lis�raidalla varustettuna ja pyrittiin tekem��n kokonainen levy silti. Siin� oli omat haasteensa, mutta onneksi muutaman, edelleen livesetiss� olevan raidan voimin voi itse ainakin olla ihan tyytyv�inen ett� sekin tuli tehty�. Oman aikansa n�k�inenh�n se on ja ei vituta kuunnella edelleenk��n.
Mikill� ei luonnollisesti ole Monochromatic-levyyn samanlaista omakohtaista tarttumapintaa, sill� h�n liittyi b�ndiin vasta my�hemmin. Kosketinsoittaja huomauttaa kuitenkin, ett� albumilta l�ytyy ensiluokkaisia biisej�, kuten Absence ja Hollow June. Levyversioita kosketinosaston komentaja ei kuitenkaan ole l�htenyt keikoilla orjallisesti toistamaan. Alkuper�isversioista mukaan on napattu l�hinn� teemoja sek� juttuja, joista on sitten muokkaantunut nykyisenkaltainen ja omann�k�inen kosketin-coctail.
Mutta ei sen enemp�� vanhoista kipaleista. Miten l�hditte ty�st�m��n uutta pitk�soittoa? Olivatko kappaleet jo valmiina ja tiukka visio kokonaisuudesta olemassa ennen kuin ryhdyitte t�ihin?
Jone: - Albumin biisien ty�st�minen alkoi oikeastaan kes�ll� 2008, ekoja treenik�mpp�demoja ��niteltiin Juuson (kitara) kotipaikalla Kerim�ell� parissa aika kosteassa sessiossa. Onneksi ��niteltiin kun ei niist� muuten olis tainnut paljon muistikuvia j��d�. T�t� ennen oli tosin erin�isi� muistiinpanoja, sanoja ja riffinp�tki� kasaantunut v�h�n kaikille. Kaiken kaikkiaan matskua oli ehk� noin 30 raakileen verran joista sitten viime kes�n aikana kiteytyi tuo kuultavissa oleva kokonaisuus.
Jone kiist�� kuitenkin mink��n �suuren suunnitelman� olemassaolon. Palaset vain loksahtivat pikku hiljaa kohdilleen ja pian tulos yll�tti jo itse orkesterinkin. Usko tulevaan voimistui entisest��n.
Miki: - Viime kes�n sessioissa sek� Juuson ja Jessen (basso) kanssa biisej� tutkiessa aloin min�kin p��st� sis�lle n�iden herrojen ajatusmaailmaan ja s�vellystapoihin. Aluksi teki hieman tiukkaa mutta sielt� se vaan l�ytyi. Eli omat tyylit tehd� biisej� on kaikilla t�ss� b�ndiss�. Uudenlaisia tapoja, millaisiin en ollut ennest��n tottunut. Esimerkiksi Juusolta biisiaihiot tulee pitk�lle valmiiksi mietittyin�, sovituksia my�ten. Ja sain omaakin panostani tungettua levylle parin kappaleen verran.
Jone: Totta munassa sait biisit messiin, koska ne oli helkkarin kovia ralleja. Mun mielest� Mea Gloria Fides on varmaan kovimpia Gotham-biisej� koskaan! Sekin on mainio esimerkki siit� kuinka kaikkien sovituksellisen panoksen my�t� saadaan hommat rokkaamaan optimaalisesti. Samaa voi sanoa kyll� koko levyst�, Disbeliever on kyll� tosiaan b�ndilevy.
Silt� se my�s kuulostaa ja Mea Gloria Fides on kipaleena tosiaan melkoinen timantti toimittajankin mielest�. Vaikka kokoonpano on muuttunut rutkasti sitten viime kiekon, ovat uudet j�senet kotiutuneet sakkiin ongelmitta. Miki kiteytt�� asian toteamukseen kuinka sai yhtyeeseen liittyess��n samalla nelj� eritt�in hyv�� yst�v��. Tuore kitaristi Juusokin oli tuttu mies jo entuudestaan, sill� h�n oli mukana tuottamassa ryhm�n aiempia pikkukiekkoja sek� ensimm�ist� albumia.
Jone: -� H�nen (Juuson) liittymisens� b�ndiin Janne Hyv�sen l�htiess� oli aika looginen steppi ja b�ndin urpousaspekti otti aimo harppauksen musiikillisen eteenp�in menemisen ohella. Mikin l�ytyminen messiin oli niin ik��n taivaanlahja Kimmon l�hd�n ohessa, saatiin edelleen s�ilytetty� b�ndin 100%:n savolaisuus, mukaan tuli aitoa analogisoundia sek� pornoa groovea. Ja ohan se tosiaan ihan yht� h�l�m�l�inen kuin me muutkin, joten aika tiivis porukka ollaan ja n�ht�v�sti aika harvinainenkin siin� mieless� ett� ollaan hyvi� yst�vi� kesken�mme. Sit� on monet kollegat ihmetelleet tuolla tien p��ll� t�rm�tess�.
Hyv�ll� hengell� p��see tosiaan pitk�lle ja Jone on my�s sit� mielt�, ett� keikoilla positiivinen rentous tuo my�s soittoon omanlaistaan imua, kun ei �puristeta mailaa� liikaa. Soitto raikaa my�s studiossa ihan eri tavalla ja yll�tyinkin uuden albuminne kappalemateriaalin rankkuudesta ja s�rm�st�. Lis�ksi koskettimet nousivat tyystin uuteen rooliin. Onko t�m� kenties onnellisten sattumien summaa, vai pitk�n ja harkitun kehitysty�n tulosta?
Miki: - Soitin levylle paljon erilaisia kosketinraitoja. Urkua, syntikoita, flyygeli�, Wurlitzerin s�hk�pianoo. Miksauksessa j�i paljon materiaalia kuuluville ja t�m� s�vytti soundin osassa biiseist� aika kosketinvoittoiseksi. Oma tyylinih�n soittajana muistuttaa enemm�n ly�m�soittajaa kuin kosketinsoittajaa joten v�ist�m�tt� kosketinosuudet tuppaa saamaan kohtalaisen ison roolin.
Jone: - Kappalemateriaalin rankkuus on mielest�ni vahvasti kiinni tunnelmissa miss� biisit on s�velletty ja sanoitettu, ja t�ss� mieless� aika tylyn rehellist� ja synkk��kin tavaraa tuli mukaan. ��rip�it� lavennettiin nyt, ja levyll� on sek� doomeinta ett� positiivisinta Gothamia t�h�n asti. Soundillisesti ja tuotannollisesti kyseess� on aika luomu ja dynaaminen tuotos, josta on kiitt�minen b�ndin poikien lis�ksi levyn ��nitt�nytt� Teemu Nyk�st�. Rosoja ja s�rmi� ei liikaa hiottu, ja tosiaan annettiin niiden urkujen surista ja m�yk�t�. Silti t�t�k��n ei liikaa ennakkoon punnittu, koko projektin kantavana voimana oli se ett� ollaan rohkeasti vaan omia itsej�mme ja pyrit��n taltioimaan se narulle.
Nyk�nen my�s tuotti k�sitt��kseni albumin kanssanne?
Jone: - Jep, Teemun kanssa tehtiin ja tuotettiin yhteisty�n�. Hyvin kyll� hommat natsasi ja yhteinen vapaamuotoinen s�vel l�ytyi. Digattiin vahvasti Teemun tavasta pyrki� ��nitt�m��n suoraan homma mahdollisimman hyvin eik� Cubasen plugareilla v��nt�m�ll�, sek� s�llin halusta kokeilla rohkeasti uusia metodeja. Ja onhan se ehta Pieks�m�en h�l�m�l�inen, joten hauskaakin oli! Teemu on itsekin p�tev� muusikko ja kupletin juonen ymm�rretty��n osallistui merkitt�v�ll� tavalla tuotantoon. Ja osaahan se niit� nupikoita v��nt��.
Miki: - Teemun kanssa oli helppo tehd� t�it�. Hieno mies, hyv�hermoinen viel�. Sit� tarvittiin ainakin meik�n aivoituksia k�sitelless�...
Miten sessiot muuten sujuivat? Syntyik� kiekko suuremmitta tuskitta ja mink�lainen fiilis sit� tehdess� oli?
Jone: - ��nitykset sujuivat omalla aikataulullaan ilman suurempia tuskia, levyh�n tehtiin loppuvuoden 2009 aikana eri sessioissa aina kun asianosaisilla oli aikaa. Loppuajasta tosin meinasi jo masterin deadline alkaa painamaan p��lle, parin onnettoman sattumuksen sek� Ilkan flunssan ja muun sellaisen my�t�. P��osin kuitenkin levy tehtiin hyviss� fiiliksiss� ja rennosti, kuten voinee p��tell� esim. Disbeliever-kappaleen "videosta". Kliffaa hei!
Tyylillisesti liikutte mielest�ni jossain siell� perinteisen heavyrockin, goottirockin sek� rokahtavan metallin v�limaastossa. Vaikutteita on taidettu saada useammastakin suunnasta?
Jone:-� No joo, vaikutteitahan on kaikilla ja tosiaan monesta suunnasta. Ehk� itse olemme kuulevinamme musiikissamme enemm�n sit� perinteist� heavy-rockia ja jopa progressiivisia s�vyj� l�hinn� kappaleiden rakenteissa ja joissakin sovitusratkaisuissa. Tuo goottiosasto on ehk� mukana yleisen� tummas�vyisyyten�, mutta ei t�ss� oikein mink��n The 69 Eyesin kaa samoissa sf��reiss� juurikaan menn� (mitenk��n ko. b�ndi� dissaamatta). Ehk� enemm�n vaikkapa Anatheman. Samoin vahvasti vaikutusta lienee per�isin tuolta 90-luvun Seattlekamasta kuten Alice in Chainsista, t�m� etenkin Juuson kappaleissa. Mies kuuntelee my�s paljon Toolia, Nine Inch Nailsia ja sen sellaisia joten sit�kin vaikutetta ehk� jotenkin on kuultavissa. Nyt Mikin mukaantulon my�t� korostuvat my�s etenkin Murasen ja minun ihannoimat The Doors ja Sabbath-henkiset retroilut. Pakko mainita my�s Ilkan iki-idoli Mike Patton, joka on ollut varmasti laulusektorin suuri innoittaja.
Miki: - Perinteet kunniaan. Omat vaikutteet on tietenkin tuolla Purple-meiningeiss� ja garagerokissa. Uutta musaakin tulee kuunneltua paljon ja laidasta laitaan, urkugroovesta metalliin. Mulle Gotham O.D on rokkib�ndi, en osaa sit� muuten kuvailla.
Jone: - Joo, metallib�ndi me emme ole, emmek� sen tyyppisess� rankkuudessa l�hde kisailemaan metallib�ndien kanssa. Vaikka soundi on monella tapaa jopa raskaampi etenkin liven� kuin monella metallijyyst�j�ll�, on nimenomaan rockyhtyeest� ja -meiningist� kysymys.
Miki: - Genrerajat romukoppaan ja rokki soimaan!
N�inp� juuri. Mutta vaikka yhtye ei liputa mink��n tyylisuunnan puolesta, niin tummempaa rockin ja metallin v�limaastossa operoivaa yhtyett� kutsutaan kyll� helposti goottib�ndiksi. Kavahdatteko itse tuota hieman inflaation k�rsinytt� termi� "gootti"?
Jone: - No ei sin�ns� kavahdeta, esim. omasta puolestani voin sanoa ett� pid�n goottisesta tyylist� esim. arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja monessa muussakin taiteenlajissa. Samoin tuo tummuus tulee aika luonnostaan messiin, olemmehan Gotham Cityst� l�ht�isin. Silti mielest�ni goottisuus on ihan jotain muuta kuin mustaksi v�rj�tty tukka ja mustat kuteet. B�ndihommissa toki olisi mukavaa ett� orkesteriimme suhtauduttaisiin hieman avoimemmin ja ennen tiettyyn muottiin laittamista k�yt�isiin vaikkapa kuuntelemassa uutta kamaa. Disbeliever ei kuitenkaan ole kaavoihin kangistunut kajaligoottirokkipl�j�ys, vaan ehk� jotain ihan muuta.
T�m�n toteamuksen j�lkeen herrain keskustelu karkaa Asterixin suuntaan ja allekirjoittaneelle selvi�� muun muassa se tosiasia, ett� Pieks�m�en suunnalla rokkareilla ja v�h�n muillakin on ikiomat Asterix-nimet. Johtop��t�ksen� voinee todeta, ett� eiv�t herrat mit��n hirvitt�v�n synkki� tapauksia ole, eli neitsyiden uhraukset j�tet��n toisille kokoonpanoille.
Ent� mit� seuraavaksi? Joko keikkakalenteri on t�yttym�ss� ja onko yhtyeell� suunnitelmia, jotka ulottuvat mahdollisesti Suomen rajojen ulkopuolelle?
Jone: - Keikkaa on tehty varsin aktiivisesti pitkin kev�ttalvea, ja viel� muutamat vedot on kev��n rundilla vet�m�tt�. Sitten pid�mme pikku breikin ja teemme kes�ll� joitakin keikkoja. Syksylle on tulossa taas kotimaan rundia, sek� jos suunnitelmat toteutuvat l�hdemme my�s Suomen rajojen ulkopuolelle. Siit� enemm�n kunhan juttuja varmistuu. Ainakin kiinnostusta tuntuisi olevan ja mm. uusia Street Teameja ja support saitteja n�ytt�� ilmestyv�n lis��. Ulkomailta on muutenkin tullut verrattain paljon erilaisia yhteydenottoja ja kontakteja sek� meille ett� lafkalle. Kaiken kaikkiaan syke on hyv�, ja etenkin b�ndi itse on henkisesti ja soitannollisesti hyv�ss� iskussa. Eikun eti�p�in saatana!
Haastattelu: Mika Roth, kuvat: boyVermin / Gotham O.D
