09.01.2003
Yo-Talo/Tampere
Yo-talon talvijuhlilla saatiin nauttia vaihtelevantasoisista musiikkiesityksist� monen eri tyylin kitaraorkestereilta. B�ndej� oli kaikkiaan kuusi, joista nelj�� ehdin seurata. Kun Harjavallan trio Lapko aloitti kymmenelt�, ei soittoajaksi b�ndi� kohtaan tullut kuin vajaa puoli tuntia. Jyr��v�� kitaram�tt�� tarjoillut trio soitti kuitenkin melko pitk�n keikan. Yo-talon sein�t kaiuttivat ik�v�sti kovaa soittanutta yhtyett�, jonka basisti soitti ehk� viel� muitakin kovempaa. Isommalla v�kim��r�ll� olisi varmasti toiminut paremmin. Energiaa oli kiitett�v�sti ja biisit olivat suhteellisen hyvi�, mutta pidemm�n p��lle vaikutelmaksi j�i aika puuduttavan junnaava m�tt�.
Lapkon vedetty� pitk�sti soitti Ylivieskalainen Pablo Heraldez vain sen 25 minuuttia eik� oikein tahtonut saada konettaan aivan tuoreimman eepeen tasoon. Matin, Jarin, Lassin ja Patrikin muodostama nelikko soittelee tuollaista tummempaa popahtavaa rokkia Brittein saarten mausteilla, jota oli ihan kiva kuunnella, mutta se lopullinen potku j�i puuttumaan. Liek� b�ndill� ollut pient� kisaj�nnityst�, ainakin laulajan annissa oli selv�� takakireytt� havaittavissa. Oikein sympaattisia ovat pohjoisen poijat ja toistekin l�hden kyll� Heraldezia seuraamaan, vaikkei t�m� viel� aivan hirve�sti innostanut.
Seuraavasta orkesterista ei oikein tiennyt itke�k� vai nauraa. Kolmen miehen voimin esiintynyt Excit ei varmaan olisi keikkasijaansa saanut ilman laulaja-kitaristin asemaa tapahtuman j�rjestelyiss�. Sen verran paska maku j�i nimitt�in suuhun suomenkielisest� punkahtavasta rokkailuista, jonka kertos�keiss� laulaja �ityi melkoiseen ruoska�rin��n. Melkein kuin Bitch Alertin Heinie, paitsi ett� Alertilla on oikeasti hyvi� biisej�. Excitin biiseiss� ei nyt ollut oikein mit��n kivaa. Min�, joka yleens� l�yd�n jokaisesta esiintyj�st� jotain hyv�� ja kaunista, j�in aika lailla puun ja kuoren v�liin: Mit� teet, jos ei kerta kaikkiaan ole mit��n hyv�� sanottavaa? Pakkohan sit� on avautua. Ja taas soitettiin kohtuullisen kovilla voluumeilla. Keikka my�s loppui kuin sein��n ja osa yleis�st� ei ehk� oikein tajunnut, ett� enemp�� ei tarvitsekaan en�� kuunnella. Hyv� niin.
Yl�s synkkyyden alhosta, johon nuorisotalo-tasoinen veivaus oli tiputtanut, nosti iloisesti nyt toista kertaa n�kem�ni nelimiehinen Jadecroon. Lalen johtama nelikko mainitsee itse vaikuttajana Weezerin ja kielt�m�tt� samoilla musiikkimaailmoilla ollaan liikkeell�. Iloista ja rokkaavaa menoa pienell� keskin�isell� pilanheitolla h�ystettyn� oli suorastaan ilo seurata ja jalatkin alkoivat kummasti hakemaan tahtia. Jadecroonilla on hyvi� biisej� ja melkein voisin menn� jo tilaamaan jotain levytetty�kin materiaalia. P��asiassa Lalen laulamana edettiin, mutta my�s Kanttu kitarassa ja Wisa basson varressa tanssahtelivat v�lill� mikeille k�him��n. Matte keskittyi rumpalointiin ja hyvin asiaa hoisikin. Muutamia ihmisi� saatiin lattiallekin houkuteltua, itse siell� tuli vietetty� koko keikka. Mik��n ei ole mukavampaa, kuin hyv� musiikki, josta tulee hyv�lle mielelle. T�n��n Jadecroon huolehti mielialan nostosta kerrassaan erinomaisesti. Hyv� keikka, n�it� lis��.
Valitettavasti aamu l�heni uhkaavasti ja meik�l�isen kello soittaa aamufanfaarin jo kuuden maissa. Joten ker�sin kimpsut ja j�tin t�ll� kertaa Jaan Wessman Shown sek� semi-Irlantilaisen OutColdin v�liin. Better luck next time!
Ilkka Valpasvuo
