20.09.2018
Klubi/Tampere
Dave Lindholm osui superyll�tyssektoriin ilmoittamalla suomenkielist� tuotantoaan soittavasta b�ndikiertueesta ensimm�ist� kertaa l�hes 30 vuoteen. Desibeli.net oli luonnollisesti paikalla harvinaislaatuisessa tilaisuudessa.
Dave Lindholm kulkee omia polkujaan, mutta osaa toisinaan yll�tt�� iloisesti. Ainakin noin 25 vuoden v�lein. Viimeksi vuonna 1992 b�ndin kanssa suomenkielist� tuotantoaan keikkalavoilla esitt�nyt taiteilija p��tti tehd� saman tempun heti per��n vuonna 2018.
Kyn� & Kumppanit -nimen alle kootussa superkokoonpanossa soittavat Daven lis�ksi Marko Haavisto (basso), Pekka "Devil" Virtanen (kitara), Viljami Vippola (koskettimet) ja Kuja Salmi (rummut). Rennosti rokannut retkue k�vi illan aikana l�pi parinkymmenen vedon verran Lindholmin suomenkielist� tuotantoa 1970-luvun alusta vuoden 2018 uusiin lauluihin. Ironista onkin, ett� nostalgiaan viittaavalla b�ndikeikalla kuultiin tuplasti enemm�n t�m�n vuosituhannen tuotantoa kuin Daven soolokeikoilla milloinkaan.
Koska Dave Lindholm tekee mit� haluaa, illan biisivalinnat olivat varsin virkist�vi� ja yll�tyksellisi�. Hieman laskentatavasta riippuen noin 50 studioalbumia takaavat ett� on mist� valita, joskin Kyn� & Kumppanit -konsepti rajasi mahdollisuudet noin 30 levyn suomenkieliseen tuotantoon. Kun hittej� ei pakollisena painolastina juurikaan ole, Klubi sai kuulla musiikkia mm. v�h�lle huomiolle j��neelt� 2000-luvun alun Dave Lindholm & Pitk�t kiinalaiset -albumilta (mainio C. Andy hoitaa kulman), jota harva edes muistaa.
Yleis� tuntui innostuvan tasaisesti kaikesta materiaalista. "Isokyn�"-aikojen klassikot eiv�t vet�neet mattoa alta tuoreemmilta esityksilt�. Ainakin allekirjoittaneelle koko keikan tasa-arvoiset kohokohdat olivat rumpali Kuja Salmen laulama, Isokyn�-ajan Rock-kukko sek� vain L�hes 50 -kokoelmalla (2002) julkaistu Menneisyys. Elokuvallisena tunnelmapalana se otti selk�voiton jopa tunnetummasta "sisarlaulustaan" Pieni ja hento ote, jota Dave ei taida j�tt�� v�liin kuin englanninkielisill� keikoillaan.
Komeasti se soi nytkin.
Teksti: Heikki V�liniemi
