07.06.2003
Turku
Rankan edellisen illan j�lkeen kesti hieman kauemmin selvit� Jokirannan h�lyyn. Teinimeiningit ohitettiin nopeasti ja Donnan terassit ja Ponttoonin lava keskell� jokea kutsuivat hetkeksi. Lazybonez esitti letke�� jazzia ehk� hieman aikuiseen makuun. Tanssahtelijoita riitti ja tunnelma oli mukava, mutta juuri nyt se ei iskenyt. Samppalinnan vuorelle nousevien tuskaisten rappusten j�lkeen p��sin kuulemaan muutaman hyv�n poppiksen ja encoret Kemopetrolilta. Porukkaa riitti my�s p��lavalle ja meno oli yht� hyv� kuin koko ajan joka paikassa. Edellisillan nuorta porukkaa ei ollut niin paljoa joukossa, olivathan erityisesti iltap�iv�n b�ndit olleet hieman aikuisempaan makuun (Suurl�hettil��t, Remu ja Tommi L�ntinen). Muutaman vuoden perinteinen festarib�ndi soitti ihan mukavasti, mutta Laura N�rhell� taisi olla kurkku kipe�.
Turun poplahja The Crash veti kaunista musiikkiaan ilta-auringon valaistessa maailmaa. Kuultiin muutamia legendaarisia vanhempia biisej� kuten Sugared, paljon hyv�� edellisen Wildlifen musiikkia sek� muutama uutukainen juuri tekeill� olevalta levylt�. Uusissa biiseiss� tuntui olevan viel� enemm�n 80-luku soundia, eik� se v�ltt�m�tt� ole hyv� juttu. Porukka toivotti kotikaupungin pojat innolla vastaan, lauloi mukana ja tanssi hurmassa. Mukavaa menoa, kovin samanlaista kuin aiemmillakin Crashin keikoilla, mutta onneksi huomattavasti parempaa kuin viime syksyn� S��t�m�ll�. Kiireesti hulisevan kaupungin l�pi ja S��t�m�n hyvin poikkitaiteelliseen iltaan. Kitarapop jatkui, kun toinen turkulaisb�ndi Daisy p��si vauhtiin. Edellisn�kem�lt� kehittynyt ja musiikillisesti kasvanut b�ndi sai loppuun myydyn S��t�m�n mukaansa. Hieman liikaa Teemu Brunilan nasaalia ��neens� napannut Thomas Lilley lauloi hyvin ja vahvasti. Hymykuopista lis�pisteit�... B�ndiss� on potentiaalia, mutta omaa tyyli� olisi ehk� syyt� kehitt�� viel� hieman.
Kahvi on loppunut S��t�m�st� ja energiavarat finito. Jengi bailaa, mutta itsell�ni alkaa pimet�. Suomenkielisen hiphopin ainut oikeasti arvostettava b�ndi Tulenkantajat soittaa ja vet�� yleis�� keinuttamaan lantioitaan. Saksofoni ja muut instrumentit nappaavat ja sanoituksissakin taitaa olla ideaa. Kahvin ja ulkoilman puutteessa vaihdan paikkaa ennen poikien loppuspiikkej�.
Kahvi pirist�� ja taas jaksaa bailata. Feenixiss� esiintyneen Quintessencen tasokas jazz ja soul soljuvat sieluun. Emma Salokosken ��ni ja laulutaito ovat vertaansa vailla. Muijassa on todella tyyli�. Porukkaa oli riitt�nyt my�s Feenixiin vaikka paikka ei pursunnutkaan samanlaista energiaa kuin kaikissa muissa mestoissa. Jotenkin hienostunut ja liian aikuinen tunnelma ei oikein napannut, mutta hieno musiikki piti liikkeess�. Hyv�� vaihtelua rocki-meininkiin.
Mahtavaa soulia ja funkia kuultiin Pikku Torren t�ydess� pubissa dj:den tahdissa. Piitu & Felix laittoivat parastaan ja tuttuja oli kiva moikata. Seuraava keikka kuitenkin kutsui ja Torren soul j�i lyhyeen visiittiin. Takaisin rakkaaseen, mutta kuolevaan S��t�m��n. Mit� Turussa tulee en�� olemaan, kun t�m� paikka lakkautetaan? Onneksi illan ja S��t�m�n t�m�nkertaisen historian viimeinen b�ndi oli ylienerginen Boomhauer, joka my�s saa kiitt�� menestyksest��n osittain t�t� klubia. Boomhauer halusikin antaa parastaan vaikka melkein puolet yleis�st� katosi Martti Servo & Napanderin j�lkeen. Stetsoneille osoitettiin kunniaa ja garage-rock paahtoi porukkaa yh� kuumeneviin tunnelmiin. Saku Krappalan karisma on yh� kasvanut ja v�lispiikit l�hentelev�t Suomen parhaan titteli�, mutta b�ndi personoituu ehk� liikaakin laulajaan. Rockimpaa kuin olin muistanut, mutta ei niin repiv�n grazy� kuin joskus. Jengi jaksoi bailata pilkkuun asti ja sanoa hyv�stit yhdelle Suomen parhaista keikkamestoista.
Turkulaiset b�ndit olivat t�n��n olleet kunniassa, muutenkin mahtava meno ja fiilis oli vallannut koko kaupungin. Vaikka ilmat eiv�t aina olekaan olleet niin helteiset, ei se ole haitannut. Lauantai jatkui jatkojen merkeiss� aamuun asti ja sunnuntaille j�i yritys raahautua Jokirantaan. Vahvistunut periaatteeni pit�� kivaa koko ajan on toteutunut loistavasti ainakin t�m�n viikonlopun osalta. Down by the Laiturin pit�isi nyt viimeist��n olla vakuuttanut paikkansa kes�n ehdottomana aloituksena. Kaikki klubit ja Samppalinnan festarialue olivat t�ynn� samoin kuin kaupungin rannat ja ilmaiskeikat.
Nelli Korpi