Provinssirockin lauantai

Hallay�n j�lkeen T�rn�v�n leirint�alueella her�ttiin l�hes helteisiin tunnelmiin. Aurinko paistoi ja meno oli mit� parhain. Rennot tunnelmat ja hengailu vaihdettiin keikkailuksi samalla, kun s��t p��ttiv�t vaihtaa suuntaa. Raekuuron j�lkeen oli pakko taas ihastella Lemonatoria. Yh� edelleen loistavaa musiikkia ja t�ll� kertaa my�s uusia pop-diggareita, eli nuorempaa jengi�, oli mukana. Yle X teltta oli aikalailla t�ynn� bailaamassa Lassen, Ripan ja kumppaneiden kanssa. Lemonator-puute alkaa pikkuhiljaa tyyntym��n, n�in kolmannen keikan j�lkeen.

Uusiseelantilainen The Datsuns ker�si kansaa yh� yltyv�st� sateesta huolimatta Saarilavalle. Perusrockia tai uusmetalliksikin kutsuttua kamaa soittanut b�ndi ei vakuuttanut minua. Laulajan kirkuva tyyli ei pure eik� innosta. Suomessakin tehd��n juuri samaa kamaa vaikka kuinka paljon. Kovasti kehuttu b�ndi ei lavallakaan esitt�nyt mit��n hurjaa, joten matka jatkui. S��t suosii meit�!, huusi Velvetcutin laulaja, kun Paviljonki ahtautui t�yteen kaatosateessa. Aika perus heavyrockia soittanut b�ndi oli ihan ok, muttei suurempia kiljahduksia aiheuttanut. Pieni istuskelutauko oli kuitenkin paikallaan. Sein�jokelaisb�ndi soitti v�liin Him-juttua ja tummaa tunnelmaa. Nyt kaivattaisiin jotain hieman rep�isev�mp�� toimintaa. The Coralin peruutus oli suurin pettymys koko festareilla. Tilalle tullut Maj Karman Kauniit Kuvat ei saanut minusta mit��n irti, eik� CMX:nk��n sateinen soittelu innostanut. In Flames keikkaa sen sijaan kehuttiin todella paljon, mutta sen aikana hieman lep�iltiin, jubailtiin ja tankkailtiin backstagella. P�iv�n isot b�ndit olivat vasta edess�.

Edellisest� Queens Of The Stone Agen Provinssin keikasta ei ollut juuri muistikuvia, vaikka rockia oltiin silloinkin bailaamassa ja kovaa. Nyt paremmalla menestyksell� tykitettiin p��lavalla. Suuri yleis� tuntui l�yt�neen rockin pelastajiksi sanotun b�ndin ja meno oli hieno. Lavatouhu oli hieman lakonista eiv�tk� Quotsan �ij�t erityisesti yritt�neet esiinty� eiv�tk� ainakaan esitt�� mit��n, he vain olivat yksinkertaisen hyvi�. Yleis� sekosi t�ysin vasta hitin No One Knows aikana, vaikka hengailikin messiss� kiitett�v�sti. Encorejakin p��stiin kuulemaan useita monipuoliselta b�ndilt�. J�in kuitenkin yh� kaipaamaan kunnon lavashowta.

Koko kes�n kovinta b�ndi� ei kauaa tarvinnut odottaa. Massive Attack hy�kk�si lavalta juuri niill� bassoillaan, joita yleens� on totuttu kuuntelemaan makuuhuoneessa. Vaikka b�ndi� ei v�ltt�m�tt� tarvisikaan kuulla suurella festarikeikalla, oli t�m� todella vaikuttavaa. Mahtavat biisit soljuivat suoraan varpaista korviin, tai toisin p�in. Erityisesti Mezzanine oli laajassa soitossa, mutta toki my�s uutta 100th Window:ta sek� vanhempia levyj� kuultiin. B�ndi ei yleis�n kanssa kovin paljoa keskustellut, mutta musiikki keskusteli heid�n puolestaan. Tunnelma oli hyvin harras ja tunteellinen taustalla menevien tekstien ansiosta. Keikka olisi j��nyt liian kliiniseksi ilman maailmanparannuksen julistusta. Aidsiin kuolleiden lukum��r�t, laihdutukseen k�ytetty raha, kalanpyynnin ongelmat, maailman kartat, Irakin sodan pommitukset... Todella vaikuttava ja rauhoittava kokonaisuus, jonka Suomen s�� kruunasi. Keskiy�n aurinko ja pakkanen saivat esiintyj�tkin ihmettelem��n. Yksi chillailub�ndien kuninkaista kiitti yleis�� ja vakuutteli hyv�st� keikasta ennen encoreja, mik� inhimillisti esityst� huomattavasti. Loistavaa musiikin voimaa, mutta rauhallisuus alkaa kyll�stytt�m��n.

Nelli Korpi