Aistifestivaalin perjantai
29.08.2003
Klubi/Tampere
Vaikka Aistiperjantaita kohtasi jopa kaksi peruutusta, ei illan tarjonnasta ollut juurikaan motkottamista. Circlen poisjäänti jäi tietysti harmittamaan, olihan kyseessä toinen festivaalin pääesiintyjistä, jos niin voi sanoa. Ja kyllä Bangkok Impactkin olisi kiinnostanut. Aistimiehet hoitivat silti viime hetken paikkaukset tyylillä, Tamperelainen Polytron oli kahden miehen elektrodiscohouse –paukkeellaan omiaan illan tarjontaan enkä ole vielä ainakaan kyllästynyt Sister Flon esityksiin, vaikka yhtyettä kieltämättä kyllä on tähänkin lehteen melko usein tullut kommentoitua. Eihän yhtye tietenkään liiku edes samoilla peliareenoilla kuin Circle, mutta omalla sarallaan yhtye on varmasti maamme kärkikastia.
Illan tarjonnan aloitti herrojen Niemelä ja Latva-Mantila taituroima konetykitys, joka oli ihme kyllä sijoitettu illan ensimmäiselle pelivuorolle. Oliko tämä sitten syynä siihen, ettei kukaan rohjennut lattialle asti jamittamaan miekkosten koko ajan parantunutta elektrodiscon ja housen sekamelskaa? Liian vähän rohkaisujuomaa...
Polytronin keikan alku nosti pelottavasti mieleen korotettuperäiset teiniautot ikkunoita säristävine uumps uumps –tehobassoineen, onneksi meininki monipuolistui keikan jatkuessa oikeastaan jatkuvalla syötöllä parempaan suuntaan. Muovisia kosketinsurffailuja, efektimikkiä ja sämplejä...Loppua kohti meininki oli jo sen verran toimivaa, että miltei harmitti tyhjän tanssilattian näkeminen. Kaksikko jatkoi hyvin siitä, mihin festivaalit olivat torstaina jääneet Imatran Voiman hypätessä alas lavalta.
Tamperelaisen indiepopin todellinen veteraani Cessna todisti torstaisen Mummypowderin tapaan, kuinka kokemus näkyy hyvissä biiseissä ja keikkakokemuksena. Viisikko aloitti sen verran vauhdikkaasti, että aloin jo miettimään riittääkö pienlentokoneen polttoaine lennon loppuun asti? Miltei vuosi takaperin Yo-talolla seuraamallani keikalla Cessna oli hyvä, mutta tänä iltana se oli suorastaan loistava. Vauhdikkaampaa kitarapoppia, fiilistelyjä, rautalankaa ja jopa erittäin toimiva versio Freemanin hitistä Ajetaan me tandemilla. Ja jälleen rumpalia näki välillä kitarassa ja laulumikin ääressä. Cessna on julkaisemassa kolmatta pitkäsoittoa ja jos sieltä tällaista menoa löytyy, kannattaa kyseinen tuotos toimia talteen jos vastaan tulee. Bravo!
Jos oli tykkiä menoa Cessnalla, niin illan kohokohta oli kuitenkin ilman muuta Turun oma TV-Resistori. Vasta kaksi viikkoa sitten Porin Tulvafestissä näkemäni bändi oli liikkeellä suunnilleen samoilla linjoilla. Turku –kyltti lavanreunalla osoittamaan tietä oikeaan suuntaan, laulajan vinolla äänellä lausumat välikommentit ja laulu, kahdet koskettimet ja hyvin särisevä kitara. Yleisöä kertyi runsaasti lattialle ja osa porukasta fiilisteli Respan tahtiin ihan tosissaan. Keikka oli yksinkertaisesti LOISTAVA. Ei siitä sen enempiä voi oikein sanoa, menkää itse seuraamaan. Varsinaisen setin jälkeen saatiin encoressa hiukan erikoista nähtävää Aistifestivaalin kunniaksi: Kosketinsoittaja Päivi istui rumpujen taakse ja esitti yhdessä laulajan kitaran kanssa hienon dueton parhaaseen White Stripes -tyyliin. Hurraa!
Circleä paikkaamaan tilattu Sister Flo oli liikkeellä yhden miehen vajauksella, Petri ei pystynyt tähän hätään irtoamaan kitaran varteen. Lisäksi yhtyettä vaivasi laulaja Samaen silminnähtävä flunssa, jonka johdosta ääni jäi hiukan tukkoiseksi. Mies kuitenkin suoritti keikan kunnialla, jonka rankkuudesta kertonee se, että herra oli kuulemma oksentanut saman tein kun lavalta pääsi backstagelle asti. Eli iso käsi sitkeydestä. Samoin kuin Resistorin kanssa, juuri Porissa pari viikkoa takaperin todistin Riihimäkeläis-viisikon kovaa keikkakuntoa. Erotuksena Poriin bändin setti rakentui täysin uusien biisien ja cover-osaston varaan. Jo tuttu Ramones -osasto oli tykkiä, mutta vielä upeampi oli Devo -laina Mongoloid, jonka Samae omisti yleisölle. Lisänähtävää keikkaan toi lavantäysi auringonkukkia, joilla oli kiva sitten keikan jälkeen hutkia kanssaihmisiä. Samoin savukone oli ahkerassa käytössä, ja mietinkin välillä, miltä mahtoi tuntua Samaesta laulaa, kun ennestään kurkku on tukossa ja oksettaa ja sitten vielä savua lykätään tulemaan kuin kiihdytysajoissa konsanaan? Kaiken kaikkiaan ei mikään parhaita Sister Flo –keikkoja, mutta olosuhteet huomioon ottaen kiitettävä esitys.
Takaisin torstaihin tai etiäpäin lauantaihin
Ilkka Valpasvuo
