01.04.2005
Dynamo-Klubi /Turku
Perjantai-illan keikkailut aloitettiin perinteiseen tapaan Dynamon Club Continentalissa. Loistavia levyarviota Oh The Flow �debyytill��n saanut Plain Ride ker�si mukavasti musiikin yst�vi� kuulemaan karun kauniita ja maanisen syttyvi� s�veli�. Plain Riden syntyhistoriaa ja l�ht�kohtia valoitettiin Desibeliss� edell� mainitun levyn arviossa, joten henkil�st�n maineikkaita taustoja ei kannata alkaa kertaamaan. T�ytyy kuitenkin my�nt��, ett� syyt l�hte� keikalle olivat selv�sti kundien taustat Chainsmokerissa, Circless� ja ...and the Lefthandediss� sek� useiden levyarvioiden nelj� tai viisi t�hte�.
Melankolinen folkrock-linja ei t�ysin kuvaa yhtyeen musiikkia. Siin� on tietty� syv�� maanisuutta, joka vangitsee keskittymisen t�ydellisesti. Sen mukana alkaa el�� ja el�m� muuttuu taas muutaman asteen paremmaksi. Kauniilla musiikilla loistavasti esitettyn� on voimallisia vaikutuksia. Plain Riden keikka oli yksi parhaita b�ndeilt�, joita ei ole aiemmin kuullut. Biisien vaihtelevuus itkev�n rauhallisista raivoisan rockeihin loi mielenkiintoa ja monipuolisuutta. Alkupuolella setti� rumpali Juho Viljanen otti trumpetin esiin ja v�lill� kitaristi Mikko Viljakaiselta kuultiin kosketintaiturointia. Laulaja Janne Westerlund piti folk-tyyli� yll� akustisella kitaralla. T�ll� kertaa yksinkertainen kauneus, syv�llinen henkil�kohtaisuus ja aitous loivat suorastaan loistavan keikan, johon ei turhia h�pin�it� tai starailuita tarvinnut ujuttaa.
Dynamosta reitti vei Klubille, joka juhlisti aprillip�iv�� nelj�n b�ndin ilmaisella illalla. Jengi olikin tarttunut tarjoukseen ja l�htenyt katsastamaan paikallisia suuruuksia. Klubin illan toinen b�ndi Ace In A Hole aloitti sopivasti p��stess�mme tungokseen. Heti per��n t�ytyi tosin todeta, ettei olisi haitannut vaikka matka baarien v�lill� olisi kest�nyt hieman kauemminkin, koska musiikki oli suorastaan siet�m�t�nt�... Raaka mustanpuhuva hc-metalli sy�ksyi silmille ja korviin v�h�n turhankin kovaa. Nelj�n kundin kokoonpanossa riitti varmasti taitoa, energiaa ja angstia, mutta miksi, oi miksi, t�t� �rd�ys-laulu-huutoa? Sit� ei vain voi ymm�rt��. Aivan laulajan ��nihuulia k�y s��liksi...
Seuraava pumppu taisi olla ainakin yleis�n mielest� illan p��esiintyj�. Varsin paljon kotikaupungissaan keikkailevaa Rozzy Randall & The Roller Bastardsia oli tarkoitus tsekata muutama viikko sitten Downtownissa, mutta silloin yhtyett� ei lavalla n�kynyt. T�ll� kertaa b�ndi sek� n�kyi ett� kuului. Vauhdikasta rockia perinteisill� mausteilla tarjottiin aimo annoksen verran. Vaikutteet Hellacoptersista AC/DC:hen ja Led Zeppeliniin kuuluivat hyvin. Jengi intoutui pogoilemaan ja daivaileimaan isommankin keikan tapaan. Sanomattakin on selv��, ett� turkulaisb�ndill� riitt�� fanipohjaa ainakin t�ll� suunnalla. Energist� ja vallatonta menoa viiden miehen kokoonpanolta. Musiikista puuttui kuitenkin se pieni omaper�isyyden hiven, joka olisi saanut vakuuttumaan pumpusta muutenkin kuin liven�.
Illan p��tti j�lleen uuteen tyylisuuntaan kallistunut So Called Plan. T�m�kin turkulaisb�ndi valloitti vauhdikkaalla ja iloisella esiintymisell��n, vaikka musiikkigenre, sketti-punkki, ei sitten mill��n istu omaan maailmaani. Green Dayn ja Blink 182:n tapaan ikuiseen teiniel�m��n kuuluva punk-pop oli kuitenkin kaikessa korniudessaan hauskaa ja omalla tavallaan hyv��. Skedepunkissa on aina jotain aitoutta, uskoa t�h�n hetkeen ja ihmisten sinisilm�isyyteen. T�m� nyt voi taas olla aivan oma fiilikseni musiikista, mutta mit�p� siit�. Kolmisen vuotta kasassa ollut nelj�n miehen So Called Plan oli positiivinen p��t�s monipuoliselle laidasta laitaan heitelleelle illalle.
Nelli Korpi
