Jann Wilde & Rose Avenue, Julia´s Window

Torstai-ilta ja kahden bändin ilmaiskeikka Jee Jee:ssä. Ennakkoon olin tullut lähinnä tsekkaamaan, ovatko puheet Jann Wilde & Rose Avenuen kasvavasta kulttimaineesta pelkkää höpöä, vai onko bändissä jotain syvemmän tonkimisen arvoista? Seinäjokelainen Julia´s Window tuli vähän niinkuin bonuksena myös seurattua.

Yllättäen jälkimmäinen tuntui kuitenkin olevan se mielenkiintoisempi. Tummaa gootti-tyylittelyä menevään, mutta popahtavaan glam rockiin yhdistelevä Rose Avenue olisi kaivannut kokonaisuuteen hivenen syvällisempää otetta. Vaikka muu kolmikko kieltämättä soikin hyvin, ei Jann minunkorvaani käytä riittävästi hyväkseen ääntään. Kaipasin jonkinlaista haurautta, haavoittuvuutta ja repivyyttä touhuun enemmän. Kurkku pöksyissä ja äidit diggailemassa eivät vielä riitä. Boys Out Of New Yorkin ja Lover Lover Loverin kaltaisia ralleja kaipaisi lisää, muuten nuo nopeammat vedot jäivät hiukan perussoitoksi. Hitaammissa kappaleissa bändi olikin tällä kertaa parhaimmillaan, mutta jotenkin nelikko ei missään vaiheessa onnistunut vangitsemaan Jee Jeen tilaa. Ehkä levymuodossa homma saadaan toimimaan paremmin?

Seinäjokelainen nelikko soi huomattavasti sulavammin. Grungahtavaa vaihtoehtorockia soittava yhtye nosti mieleen vahvasti Bushin, mitä mielikuvaa vahvisti vielä keikan puolivälissä versioitu cover. Toinen mielleyhtymä nousi turkulaiseen Deep Insightiin, vaikka ihan yhtä laajoja kaaria Julian kitaravallit eivät kierräkään. Biiseistä lopuksi unibiisiksi heitetty Sleeper sekä rauhallisempi tunnelmointi Prevail toimivat sen verran hyvin, että illan parhaat fiilikset nousivat. Laulaja Leksan äänenkäyttö vakuutti ja bändi soitti tiukasti. Taustakangas oli hieno ja uusi biisi Blacklight kertoi tulevaisuudenkin näyttävän synkästä nimestä huolimatta valoisalta. Keikka vakuutti levyä paremmin. Toivottavasti tulevat äänitteetkin luovat yhtä hyvän tuntuman.

Teksti ja kuvat: Ilkka Valpasvuo